Ihmislajin kehityshistorian tutkimuksen mutkat ja suorat

Paperilta ja verkosta löytyvä tieto; kirjat, lehdet, julkaisusarjat ja kotisivut.

Ihmislajin kehityshistorian tutkimuksen mutkat ja suorat

ViestiKirjoittaja Jola » 02 Syys 2014 22:46

Juuri lukemani Chris Stringerin teos: ”Vain yksi jäi. Miten meistä tuli ainoa ihmislaji” (Gaudeamus 2014) on paras lukemani teos aihepiiristä. Siinä on kuvattu kiinnostavana ja jopa jännittävänä kertomuksena erityisesti viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtunut huima kehitys ihmislajin kehityksen tutkimuksessa. Miten siinä on ollut jatkuvasti erilaisia mutkia ja yllätyksiä ja on edelleenkin kuumia kiistoja mm. monialuemallin ja alkuperä Afrikasta mallin välillä. Eikä viimeisin nykykäsityskään ole aivan puhtaasti alkuperäisen alkuperä Afrikasta mallin mukainen, vaikka siitä on tullutkin vallitseva käsitys. ”Homo sapiensin alkuperä ei ole puhtaasti afrikkalainen”, tiivistää Stringer.

Fossiililöydöt ovat jatkuvasti monipuolistuneet, mutta niiden tulkinta ei aina ole suoraviivaista, vaikka mm. ajoitusmenetelmät ovat jatkuvasti tarkentuneet radiohiiliajoituksesta aina jopa syklotronitutkimukseen. Ja vaikka virhelähteet tunnetaan paremmin ja niiden vaikutuksia osataan hallita. Silti tiedoissa on vielä valkoisia läiskiä, mm. monista väestöistä ei ole vielä riittävästi tutkittua geeniaineistoa.
Stringer on itse ollut yksi aihepiirin keskeinen tutkija, mutta yhdistää kirjaansa kokonaisnäkemyksen muidenkin tutkijoiden tulokset myös sellaiset, joiden kanssa hän on eriasteisesti eri mieltä. Loppuyhteenvedossa hän toteaa mm.: ”Paleoantropologia on niin ripeäliikkeinen ja niin nopeasti kehittyvä tieteenala, että tämänkin kirjan teksteissä – mukaan lukien omat päätelmäni – on epäilemättä yhtä ja toista korjattavaa, kenties jopa kokonaan poistettavaa.”

Stringer kritisoi monissa yleistajuisissa artikkeleissa evoluutiostamme annettavaa kuvaa lineaarisena kehityksen alkeellisesta apinasta älykkääseen nykyihmiseen. ”Tällaiset kuvat kuitenkin pitävät yllä virheellistä näkemystä, että evoluutio olisi ollut yksinkertaista etenemistä kohti vuorenhuippua, jonka laella me ja meidän saavutuksemme nyt ovat. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Evoluutiolla oli tarjolla lukuisia vaihtoehtoisia polkuja.” Sitäpaitsi ihmislajin evoluutio ei ole suinkaan päättynyt kuten on epäilty, se voi olla päinvastoin jopa kiihtynyt! Luonnon valinnan rinnalla jyllää ns. kultturivalinta ennen näkemättömällä voimalla.
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Ihmislajin kehityshistorian tutkimuksen mutkat ja suorat

ViestiKirjoittaja Jola » 03 Syys 2014 21:51

Vielä yksi asia, joka jäi askarruttamaan Stringerin kirjan lukemisen jälkeen. Se on kehitysinnovaatioiden ja pysähtyneisyyden välinen jännite ihmislajin evoluutiossa. Stringerin mukaan ihmislajin kehityksessa on ollut hyvin pitkiä paikallaan junnaavia kausia, joissa on otettu välillä takapakkiakin. Hän puhuukin kuvaannollisesti lepattavan kynttilän tuikahtelusta, sammumisestä ja uudelleen syttymisestä siellä täällä suuressa Afrikassa. Toisaalta nykyihminen ei olisi nykyisen kaltainen ilman merkittäviä kehitysharppauksia, joita ilmaantui ennen noin 55000 vuotta sitten tapahtunutta viimeisintä lähtöä Afrikasta. Toisaalta ihmiskunnan historiassa on myöhemminkin ollut pitkiä kausia ilman mainittavaa kehitystä (esimerkkinä muinaisen Egyptin kolmetuhatta vuotta kestänyt pysähtyneisyyden aika). Voisiko ajatella, että ihmislajiin on koodattu pysyvät taipumukset jatkuvaan kehittymiseen, jos se on tarpeen, mutta myös taipumus paikallaan pysymiseen, jos suurta tarvetta tai erityistä painetta kehittymiseen ei ole? Kuvastaako nykyinen puhe ns. kestävästä kehityksestä osaltaan tätä jälkimmäistä?
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere

Re: Ihmislajin kehityshistorian tutkimuksen mutkat ja suorat

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 03 Syys 2014 22:23

Luonnonvalinnan ja kulttuurivalinnan rinnalla on jo 100-200 vuotta vaikuttanut tekninen kehitys, jossa ihminen on ottanut niskalenkin ainakin luonnonvalinnasta, ilman utopistisia rodunjalostusaatteita. Tekniseen kehitykseen kuuluu toisaalta lääketiede ja molekyylibiologia, toisaalta ne tekniset innovaatiot, jotka ovat merkityksellisiä huomioiden maapallon luonnollisesti tajoamat resurssit. Nämä asiat voi tietenkin sisällyttää kulttuurivalinnan piiriin, mutta ei yksiselitteisesti jaolla luonnonvalinta ja kulttuurivalinta, koska globaalien resurssien niukkuus ja tekninen edistys ovat jo tuon 100-200 vuotta vaikuttaneet luonnonvalintaan, ja tämä vaikutus vain kasvaa. On vaikea arvioida miten tällainen sekavalinta tulee toimimaan ja miten se vaikuttaa ihmisen kehitykseen.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Ihmislajin kehityshistorian tutkimuksen mutkat ja suorat

ViestiKirjoittaja Jola » 04 Syys 2014 20:38

Tuo Sigfridin mainitsema tekninen kehitys viimeisten 100-200 vuoden aikana on tietysti merkittävä voima, mutta se on koskenut eri väestöjä kovin eri laajuudessa. Osaa ei ehkä vielä juuri ollenkaan. Mutta varmaan lääketieteen soveltaminen on vaikuttunut luonnonvalinnan yli jo monessa paikassa. Mutta onko jo suoria esimerkkejä teknisen kehityksen vaikutuksesta ihmislajin evoluutioon? Vai onko ne vielä piileviä? Vaikuttaako ne kuitenkin kulttuurivalinnan kautta, vrt. esim. Kiinan tiukka yksilapsipolitiikka. Esimerkkejä teknologian ja kulttuurin vaikutuksesta evoluutioon löytynee ajan mittaan ainakin seuraavista asioista: monipuoliset ehkäisykeinot, roskaruuan kulutus, nautintoaineiden laajamittainen käyttö, kemikaalien käyttö, sähkömagneettiset kentät jne.

Valtava potentiaali on kuitenkin olemassa, koska meitä on nyt niin valtavan paljon ja kun eräiden laskelmien mukaan jokainen meistä saa viitisenkymmentä uutta mutaatiota verrattuna vanhempiemme DNA:han. Evoluution nopeutumisesta Stringer kertoo, että se olisi viimeisten 10 000 vuoden aikana ollut sata kertaa nopeampi kuin kuutisen miljoonaa vuotta sitten, jolloin meidän ja simpanssin kehityslinjat erosivat toisistaan. Voi vain arvailla mitä nopeutuminen on ollut viimeisen tuhannen tai sadan vuodenkin aikana.
Jola
YDNA: N-BY30452 Pre-Savo (YFullin mukaan N-YP6269), mtDNA: H45a. Juuret pääosin Savosta ja Kainuusta
Jola
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 502
Liittynyt: 16 Helmi 2011 21:58
Paikkakunta: Tampere


Paluu Kirjallisuus ja linkit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa