Pystynen kirjoitti:Tässä kohden kannattaa jälleen muistaa, että Häme on alunperin kantasuomalainen nimi saamelaisille. Sen ei siis tarvitse välttämättä olla kaikkialla viitannut eräretkeileviin länsisuomalaisiin.
Aivan, mutta kai IMS-suomalaisten olisi sitten pitänyt käydä tältä pohjalta ainakin Kannaksella toteamassa että siellä on saamelaisia? Muutenhan siellä ei olisi Häme-nimiä? Saamelaisethan eivät nimittäneet itseään Häme-nimellä.
Alkuperäinen kaskeava ja kalasteleva "Saame-Häme" on mielestäni varsin uskottavasti sijoitettavissa järvialueelle, Hämeeseen ja Savoon, Tampereen seudun ollessa sen keskus, Kokemäenjoen reitin tuodessa sinne germaanilainoja, harvat balttilainat tulivat taas ehkä Halikonlahdelta. Jo jossain Kannaksen vaiheilla kuvaan astuvat jo todennäköisesti proto- ja parasaami jotka mahdollisesti muodostavat jatkumon kohti tsuudia, joka taas oli ehkä lähinnä keskikantasuomea ja yhdistyi sitä kautta läheisemmin merjaan ja hieman kauempana taas itämerensuomeen. En tietysti tosin oikeasti ymmärrä tästä asiasta juuri mitään.
Pystynen kirjoitti:Liivin diftongisaatio on mitä ilmeisimminkin peräisin latviasta. Uuden, Petri Kalliolta kuulemani näkemyksen mukaan liivin diftongisaatio voitaisiin jopa ajoittaa vasta Kuurinmaan liivin ja salatsinliivin eriytymisen jälkeiseksi, n. 1500-luvulle; löytyy nimittäin sanoja kuten *konna > kliv. kūona ~ sliv. kona, joissa diftongisaatio esiintyy sellaisissa pitkissä vokaaleissa, joita on syntynyt vain kuurinliiviin. Myös liivin myöhäiskeskiajalle ajoittuva umlaut on varhaisempi kuin diftongisaatio. Eli mahdollisilla 800-lukulaisilla muuttajilla tässä on tuskin mitään relevanssia.
Kuulostaa varsin mahdolliselta mutta eikö tässä taas ole ongelmana se, että Salatsin alue on liivin ja eteläviron sekoitusalue ja liivi on siellä esillä oikeastaan vain substraattina etelävirossa? Kona voikin siis olla viroa, ei liiviä. Jos sana kona löytyy myös Koiva- ja Väinäjoelta, asia on tietysti selvä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Diftongisaatioon liittyen: Novgorodin tuohikirje 292 käsittelee "jumalan nuolta", sana nuoli on kirjoitettu "nuoli", ei esim "nooli".
Pystynen kirjoitti:Itse kannatan sellaista ideaa, että virossa, vatjassa, ja inkeroisessa olisi myöhemmin tapahtunut sekundääri diftongien oikeneminen. Kaikista näistä kielistä löytyy sellaisia asuja kuin 'tuoda': *toodak > ? *tuoa > tuua, tuvva yms.; 'siellä': *sigällä > *siällä > ? *siellä > seellä, seel yms. Olisikin myös hieman erikoista, että "säilyneitä" pitkiä vokaaleita löytyy ims. puhuma-alueen keskivaiheilta yhtenä ryppäänä, kun taas erinäisillä reuna-alueilla (mukaanlukien Viron länsirannikolla + itäisellä Saarenmaalla) onkin diftongeja.
Mahdollista tämäkin, mutta juuri Viron länsirannikolta ja itäiseltä Saarenmaalla odottaisi löytyvän liiviläisen substraatin, ihan maantieteen pohjalta. Mielestäni taloudellisin selitys diftongeille on liiville (siirtolaisten tuomien vaikutteiden tasolla) ja pohjoiselle rannikkomurteelle yhteinen aikaisempi balttivaikutteinen innovaatiokeskus jossain Suomenlahden pohjukan vaiheilla, viereinen Pihkovan aluehan on tiettävästi on vaihtanut kieltään aika ajoin baltin ja uralin välillä. Diftongisaatio on mahdollisesti omaksuttu baltista vasta vepsän irtoamisen jälkeen, arvaan että ajoitus olisi noin 500 jaa. Myöhäiskantasuomi olisi taas jo siten edustanut hajonneita murteita, että varsinainen viro ei olisi omaksunut diftongeja, mutta ne olisivat olleet läsnä siinä murteessa, jota puhuttiin Narvajoen suiston ympärillä. Täältä diftongisaatio olisi levinnyt myös Suomen alueelle ja IMS-Hämeeseen. Liiviläisalueellehan taas on todettu muuttaneen ihmisiä jostain Laatokan suunnasta viikinkiaikana.
Tässä asia on esillä omilla sanoillasi:"En tiedä noiden viron palu-paikannimien levikkiä, mutta jos jotain vanhempia uralilaisia kieliä Virosta pitäisi kaivella, niin ehdottaisin ettei mennä merta edemmäksi kalaan & harkitaan ensin vaikka liiviläistä substraattia." Jos levikkialue oli Kaakkois-Viro, se vastaisi myös diftongisaation leviämisreittiä, "liiviläistä substraattialuetta".