Pesservisser kirjoitti:Otan vauhtia eilen 19.10 Teemalla esitetystä Aleksei Fedortshenkon elokuvasta Ovsjanki- Hiljaiset sielut.
............
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kirjataanpa tämäkin huomiona ja ideana ylös: merjan "-bol" kylänimet vastaavat Sortavalan vanhaa venäjänkielistä nimeä:"Paikkakunta tunnetaan jo 1100-luvulta. Se oli tärkeä kauppapaikka 1500-luvulla ja mainitaan venäläisissä kirjallisissa dokumenteissa 1582 kylänä nimellä Сердоболь, Serdobol (Serdovol), ja tällä nimellä kaupunkia venäjän kielessä kutsuttiin vuoteen 1918 saakka."
"Among other place names with this root are a number of settlement names also: for example the village Jáxrobol on the shore of the lake Jáxrobol’skoe ózero (a secondary derivation) in the Jaroslavl’ Volga area, generally etymologised from ‘lake village’, bearing the basic element -bol(V), -bal(V) that forms settlement names of substratum
origin."
http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... lqvist.pdf
Jaska kirjoitti:Ilmeisesti tuo sana tulee uralilaisesta sanasta *palwa 'kylä' (> Viron paikannimissä -palu). Jaxrobol tulee ilmeisesti sanoista *jäkra 'järvi' + *palwa 'kylä'.
Sivulla 74 *palwa-sanueesta:
http://mek.oszk.hu/06000/06010/06010.pdf
On mielenkiintoista, että missään itämerensuomessa tuo ei ole säilynyt sanana, mutta Viron paikannimissä se esiintyy. Voisiko se siis olla jonkin kantasuomea vanhemman länsiuralilaisen kielen substraattia Virossa?
Jaska kirjoitti:MUOX: Siis virossa olettaisi asua **palv : **palva kuten sarv : sarve ja talv : talve. Palu-asu ei ole odotuksenmukainen virolainen muoto.
Pystynen kirjoitti:Jaska kirjoitti:MUOX: Siis virossa olettaisi asua **palv : **palva kuten sarv : sarve ja talv : talve. Palu-asu ei ole odotuksenmukainen virolainen muoto.
Monissa Kaakkois-Viron murteissa kyllä tavataan muotoja pilu 'pilvi', saru 'sarvi', talu 'talvi' jne. Samoja asuja löytyy näillä main lähinaapurina olleesta salatsinliivissä (joskin siellä kyse voi olla ollut jostain monimutkaisemmasta kehityksestä kuten *sarvi > *sarvu > *sarru > *saru). En tiedä noiden viron palu-paikannimien levikkiä, mutta jos jotain vanhempia uralilaisia kieliä Virosta pitäisi kaivella, niin ehdottaisin ettei mennä merta edemmäksi kalaan & harkitaan ensin vaikka liiviläistä substraattia.
Pystynen kirjoitti:Monissa Kaakkois-Viron murteissa kyllä tavataan…
Pystynen kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Monissa Kaakkois-Viron murteissa kyllä tavataan…
Korjaan nyt paremmassa hereessä ollessani:
1. Tälläiset murremuodot esiintyvät Lounais-Virossa. Ydinaluetta ovat Viljandimaa, Pärnumaan eteläosa ja Tartumaan länsiosa, sekä Saarenmaan pohjoisosat.
2. Kehitys koskee vain muita kuin i/e-vartaloisia sanoja: tõru 'terva', ladu 'latva' jnae. I:n edellä *v on sen sijaan eteenkin tämän alueen länsiosissa, ja myös Pärnumaan luoteisosissa ja koko Saarenmaalla heittynyt. Eli pili 'pilvi', sari 'sarvi', tali 'talvi' jne.
Pertinax kirjoitti:
Tänään Teemalla saman ohjaajan "Niittymarien taivaalliset vaimot" 21.45 Yle Teema
"Kollaasimainen, luonnonläheistä erotiikkaa ja mytologisiakin aineksia hyödyntävä marinkielinen näytelmäelokuva suomalais-volgalaisen mari-kansan naisista. Ohjaus: Aleksei Fedortshenko. Venäjä, 2012. "
http://yle.fi/ohjelmat/2574197
Milonov kertoi kolumnissaan olevansa itsekin suomalais-ugrilaista alkuperää, sillä hänen esi-isänsä isän puolelta kuuluivat jo kadonneeseen merjalaisten kansaan.
– Olen sitä mieltä, että Venäjän hallituksen pitää kiinnittää huomiota katoavien kielten ja kulttuurien säilyttämiseen ja elvyttämiseen. Sen vuoksi on välttämätöntä ottaa koulujen opetukseen toinen kieli, (jokin) suomalais-ugrilaisten kansojen kielistä. Aluksi opetuksen voisi aloittaa vaikkapa edes valinnaisena aineena, Milonov ehdotti.
Pystynen kirjoitti:Muutos *a > o muuten ei minusta mitenkään vaadi nimen omaan yhteyksiä saamen suuntaan, sillä samahan tapahtuu myös permissä ja osin marissa ja obinugrissa. Päinvastoin väittäisin, että Aikion esittämät myöhäiset germaanisperäiset esimerkit tästä kehityksestä saamessa osoittavat, että se nimen omaan tapahtui saamessa itäisistä sukukielistä melko pitkälle erillään. Kysessä voisi kyllä ehkä olla laaja areaalinen vyöhyke (läntisehkön) uralilaisen murrejatkumon pohjoisosissa, mutta mihinkään "saamelas-merjalaiseen kantakieleen" sitä ei voi minusta järjellisesti vetää.
Pystynen kirjoitti:Heitin seuraavaa keminsaame-ketjussa:Pystynen kirjoitti:Muutos *a > o muuten ei minusta mitenkään vaadi nimen omaan yhteyksiä saamen suuntaan, sillä samahan tapahtuu myös permissä ja osin marissa ja obinugrissa. Päinvastoin väittäisin, että Aikion esittämät myöhäiset germaanisperäiset esimerkit tästä kehityksestä saamessa osoittavat, että se nimen omaan tapahtui saamessa itäisistä sukukielistä melko pitkälle erillään. Kysessä voisi kyllä ehkä olla laaja areaalinen vyöhyke (läntisehkön) uralilaisen murrejatkumon pohjoisosissa, mutta mihinkään "saamelas-merjalaiseen kantakieleen" sitä ei voi minusta järjellisesti vetää.
Tulipa mieleen, että kolmaskin selitystapa löytyy. Slaavissa on nimittäin myös itsessään kehitys *a > *o; joten ehkä nämä substraattisanat ovakin menneet tämän kehityksen läpi, ja sen sijaan lähtökielessä oli vain *a.
Heti voidaan kysyä, miksei sama sitten näy myös itämerensuomalaisessa substraattinimistössä. Nähdäkseni olisi kaksi mahdollista selitystä:
– merjalaisalue slaavilaistui jo paljon aikaisemmin kuin itäisempi imsualue;
– merjalaisalue ensin balttilaistui, ja myöhemmin paikalle saapuessaan slaavit lainasivat ims. *a:t sellaisenaan — mutta etymologisesti nativisoivat "merjanbalttien" *a:t omalla o:llaan.
Miten hyvin länsi-Venäjän balttilaissubstraattialue mahtaa täsmätä merjalaisalueen kanssa? Ainakin samoilla suunnilla liikutaan.
Paluu Suomen heimot ja sukukansat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 19 vierailijaa