wejoja kirjoitti:Siis jos purje olisi jo pronssikautista sanastoa, mutta sitä ei ole kuitenkaan käytetty pronssikaudella tai vanhemmalla rautakaudella...!
jussipussi kirjoitti:Noin 500 ekr suomenkielisiä alkaa muuttaa ja matkustella Suomenlahden yli alueelle, jossa on jo germaaneja. Muuttoliike ja edestakainen kauppaliike jatkuu tuhat vuotta. Oikeastaan on mielenkiintoista, että Suomenkieli jäi voitolle Suomen alueella. --- Viron suunnasta suomen kieltä on ylläpidetty meriteitse siis karkeasti 1500 vuotta. Suomi pääsi voitolle siitä huolimatta, että alueella oli germaaniasutus ja vielä vahvempi saamenkielisten asutus. --- Saamenkieliset levittivät kielensä alueelle, jossa noiden lainasanojen mukaan oli jo hyvin järjestäytynyt yhteiskunta germaanien ja suomenkielisten toimesta. --- Johtopäätös merenkulkutaidosta tässä minun ranskisluettelossa perustuu siihen, että suomen kieli päivittyi 1000 vuotta lahden yli. Lisäksi suomen kieli säilyi germaanin ja saamenkielen seassa. Kun pujetta ei ole käytetty niin sitten ilmeisesti suurehkoja soutuveneitä.
aikalainen kirjoitti:jussipussi kirjoitti:1. Noin 500 ekr suomenkielisiä alkaa muuttaa ja matkustella Suomenlahden yli alueelle, jossa on jo germaaneja. Muuttoliike ja edestakainen kauppaliike jatkuu tuhat vuotta. Oikeastaan on mielenkiintoista, että Suomenkieli jäi voitolle Suomen alueella.
2. --- Viron suunnasta suomen kieltä on ylläpidetty meriteitse siis karkeasti 1500 vuotta. Suomi pääsi voitolle siitä huolimatta, että alueella oli germaaniasutus ja vielä vahvempi saamenkielisten asutus.
3. --- Saamenkieliset levittivät kielensä alueelle, jossa noiden lainasanojen mukaan oli jo hyvin järjestäytynyt yhteiskunta germaanien ja suomenkielisten toimesta.
4. --- Johtopäätös merenkulkutaidosta tässä minun ranskisluettelossa perustuu siihen, että suomen kieli päivittyi 1000 vuotta lahden yli. Lisäksi suomen kieli säilyi germaanin ja saamenkielen seassa. Kun pujetta ei ole käytetty niin sitten ilmeisesti suurehkoja soutuveneitä.
Niin, kyllähän osa listaamistasi asioista, yllä esimerkkejä, haiskahtaa. Ovat kai erittäin heikkojen päätelmien varassa, joten todennäköisyys niiden oikeaan osumisesta voi olla muutaman prosentin luokkaa. Enpä suosittele ottamaan niitä jatkopohdintojen peruskiviksi.
jussipussi kirjoitti:Tällä foorumilla on myös sellainen ominaispiirre, että on vaikeaa saada vastausta, ellet kirjoita jotain tunteita herättävää kommenttia.
Kinaporin kalifi kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Tällä foorumilla on myös sellainen ominaispiirre, että on vaikeaa saada vastausta, ellet kirjoita jotain tunteita herättävää kommenttia.
Tähän saat tottua. Silti tämä voi olla parasta mitä on tarjolla. Akateemiset piirit kirjoittelevat pääsääntöisesti toisilleen ja joku siinä sivussa myös vähän rahoittajalleenkin. Täällä ei jaeta apurahoja tai virkoja, valitettavasti.
jussipussi kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Niin, kyllähän osa listaamistasi asioista, yllä esimerkkejä, haiskahtaa. Ovat kai erittäin heikkojen päätelmien varassa, joten todennäköisyys niiden oikeaan osumisesta voi olla muutaman prosentin luokkaa. Enpä suosittele ottamaan niitä jatkopohdintojen peruskiviksi.
Varmaankin haiskahtaa. Tällä foorumilla on myös sellainen ominaispiirre, että on vaikeaa saada vastausta, ellet kirjoita jotain tunteita herättävää kommenttia.
jussipussi kirjoitti:Olisin toivonut tuolla luettelolla saavani aikaan sen, että esimerkiksi sinä olisit tuon haiskahtamiskommenttisi lisäksi kertonut, että miksi ne haiskahtavat. Itse en sitä tiedä. Jos tietäisin, en olisi niitä esille laittanut.
jussipussi kirjoitti:No laitan perusteita miksi luulin noissa mainitsemissasi kohdissa olevan jotain järkeä. Numeroin lainaamasi kohdat lainauksen sisälle ymmärtämisen helpottamiseksi:
1. Jaskan jatkuvuusterian kumoaminen osa II kertoo 1000-vuotisesta päivittymisestä. Saattoi olla kielten tulo Suomeen opuskin, Jaska kuitenkin. Kauppaliike on oma keksintöni, sen voi kyllä unohtaa. Minusta se sinänsä on järkevä peruste sille, että pieni yhteisö ylläpitää kielensä 1000-vuotta, sinulla lienee parempi.
jussipussi kirjoitti:2. Lisäsin vielä 500 vuotta omin nokin, koska Jaskan mukaan Suomenlahden pohjoispuolelle maajalassa alettiin suomenkieltä tuoda vasta noin 1000-luvulla. Eli sen 500 vuotta voidaan miinustaa, kunhan oletetaan että tuhannessa vuodessa suomalaiskielinen porukka vahvistui niin voimakkaaksi, ettei enää tarvinnut tuke Viron maaperältä.
jussipussi kirjoitti:Rauta-sana on Lehtisen mukaan lainattu jo pronssikaudella. Selityksenä menee hyvin, että ensin se on tarkoittanut väriä ja vasta myöhemmin metallia.
jussipussi kirjoitti:Suomi pääsi voitolle siitä huolimatta, että alueella oli germaaniasutus ja vielä vahvempi saamenkielisten asutus.
jussipussi kirjoitti:Saamenkieliset levittivät kielensä alueelle, jossa noiden lainasanojen mukaan oli jo hyvin järjestäytynyt yhteiskunta germaanien ja suomenkielisten toimesta.
jussipussi kirjoitti:Olisin toivonut tuolla luettelolla saavani aikaan sen, että esimerkiksi sinä olisit tuon haiskahtamiskommenttisi lisäksi kertonut, että miksi ne haiskahtavat. Itse en sitä tiedä. Jos tietäisin, en olisi niitä esille laittanut.
aikalainen kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Olisin toivonut tuolla luettelolla saavani aikaan sen, että esimerkiksi sinä olisit tuon haiskahtamiskommenttisi lisäksi kertonut, että miksi ne haiskahtavat. Itse en sitä tiedä. Jos tietäisin, en olisi niitä esille laittanut.
En oikein jaksanut ruveta erittelemään, kun perustelut ovat pitkiä ja toisaalta näitä asioita on vatvottu aiemmissa ketjuissa jo paljon. Toisaalta en myöskään halunnut sinun hurahtavan täysillä noihin eri lähteistä saamiisi käsityksiin, joten lyhyenä varoituksena kerroin vain hajuaistimukseni.
Lyhyt selitys:
* Kohdissa 1-4 on pohjaoletuksena imsu-kielen päivittyminen tuhannen vuoden ajan ja enemmänkin Suomenlahden yli. Kuitenkin imsukielen läsnäolo ja päivittyminen Suomenniemellä on jo itsessään hataran päättelyketjun tulos, ainoastaan eräs mahdollinen selitys.
* Edellisen seuraamuksia: Esittämäsi ihmettely purjeettomasta mutta tiiviisti kieltä ylläpitävästä veneilystä Viron ja länsirannikon välillä oli aiheellinen. On myös erikoista, jos meren takaisen Suomen imsukieli ei murteudu, vaan veneellä tuodaan aina käsky päivittää murteeseen etelässä keksityt uudennokset.
* Sanalista: Sanoja ei varmaankaan pysty aukottomasti yhdistämään arkeologisiin jaksoihin rautakausi ja pronssikausi. Se on vain tutkijan tulkintaa, jossa on iso virhemarginaali.
Yleistäen: Muinaisuutta hahmoteltaessa kannattaa pitää kirkkaana mielessä, mikä on minkäkin lähtöoletuksen uskottavuuden aste. Asteikkona vaikkapa 0-100%.
Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Suomi pääsi voitolle siitä huolimatta, että alueella oli germaaniasutus ja vielä vahvempi saamenkielisten asutus.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Toisaalta rautakaudella yhteydet Virosta Lounais-Suomeen olivatkin hyvin vahvat myös arkeologian perusteella. Ehkä kuitenkin voitaisiin olettaa "vakaata" monikielisyyttä, koska (1) saamekin säilyi Lounais-Suomessa ainakin keskiajalle asti, ja (2) germaanisten lainasanojen perusteella voitaisiin olettaa senkin kielen päivittyneen Ruotsista (kantagermaani > luoteisgermaani); jos siis kontaktit jo tällöin keskittyivät Suomen puolelle eivätkä Viroon.
Eli monikielisyys olisi saattanut jatkua alueella parhaimmillaan koko varhaisen rautakauden, sitten germaanit olisivat sulautuneet joskus ajanlaskun alkuvuosisatoina ennen varsinaista kantaskandinaavin aikaa, ja lopulta saamelaiset olisivat sulautuneet keskiajalla. Vasta tällöin suomen kieli "voitti" alueen itselleen.jussipussi kirjoitti:Saamenkieliset levittivät kielensä alueelle, jossa noiden lainasanojen mukaan oli jo hyvin järjestäytynyt yhteiskunta germaanien ja suomenkielisten toimesta.
Kulttuuritasojen vertailu näin jälkikäteen on hankalaa, kun ei voida kiinteästi yhdistää tiettyä kieliryhmää tiettyyn kulttuuriin.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Suomi pääsi voitolle siitä huolimatta, että alueella oli germaaniasutus ja vielä vahvempi saamenkielisten asutus.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen tapaus. Toisaalta rautakaudella yhteydet Virosta Lounais-Suomeen olivatkin hyvin vahvat myös arkeologian perusteella. Ehkä kuitenkin voitaisiin olettaa "vakaata" monikielisyyttä, koska (1) saamekin säilyi Lounais-Suomessa ainakin keskiajalle asti, ja (2) germaanisten lainasanojen perusteella voitaisiin olettaa senkin kielen päivittyneen Ruotsista (kantagermaani > luoteisgermaani); jos siis kontaktit jo tällöin keskittyivät Suomen puolelle eivätkä Viroon.
Eli monikielisyys olisi saattanut jatkua alueella parhaimmillaan koko varhaisen rautakauden, sitten germaanit olisivat sulautuneet joskus ajanlaskun alkuvuosisatoina ennen varsinaista kantaskandinaavin aikaa, ja lopulta saamelaiset olisivat sulautuneet keskiajalla. Vasta tällöin suomen kieli "voitti" alueen itselleen.jussipussi kirjoitti:Saamenkieliset levittivät kielensä alueelle, jossa noiden lainasanojen mukaan oli jo hyvin järjestäytynyt yhteiskunta germaanien ja suomenkielisten toimesta.
Kulttuuritasojen vertailu näin jälkikäteen on hankalaa, kun ei voida kiinteästi yhdistää tiettyä kieliryhmää tiettyyn kulttuuriin.
Monikielisyys on varmaankin paras mahdollinen selitys. Kuitenkin eniten ihmetystä herättää se, että suomenkieliset selviytyivät meren takaa tulevalla tuella ja kykenivät ylläpitämään kielensä. Germaanit eivät pystyneet. Eivätkä saamenkieliset, vaikka liikuivat maita myöten.
Kulttuuritasojen vertailu on tietenkin vaikeaa ehkä mahdotontakin, mutta wikistä lainaamani lainasanaluettelo kyllä kertoo mielestäni siitä, että suomalaisilla ja germaaneilla on ollut järjestäytynyt yhteiskunta. Esimerkiksi vuokra, kuningas, ruhtinas, lunnaat, murha, sakko, tuomita, kansa, karja ja satama. Miksi tällaisia sanoja olisi lainattu jos niitä ei olisi yhteisössä ollut olemassa? Jos saamenkieliset syrjäyttivät vain paleot ja kävivät sen jälkeen kauppaa germaanien ja suomalaisten kanssa, niin heillä ei välttämättä ole tarvinnut olla niin kehittynyt yhteiskuntajärjestys kuin kauppiailla. Myöhemmin (kuitenkin käsittääkseni aika pian), kun saamenkieliset levittivät kielensä koko laajuuteensa on tarvittu muutakin kuin metsästystaitoja, mutta siitä on keskusteltu toisaalla, eikä turkiskauppaa parempaa selitystä ole keksitty.
jussipussi kirjoitti:Nyt sitten rauta-sanan lainautuminen jo pronssikaudella ei tarkoitakaan, että rauta olisi tunnettu jo silloin, puhumattakaan purjeesta.
Thurisaz kirjoitti:Mahdollinen selitys itämerensuomalaisten roolille metallikausilla on toimiminen välittäjinä itäisille kauppareiteille, jos luet suebien konfederaatiosta se kuullostaa melkein hansaliitolta.
Germaaneilta tulisi purjehdustaito valtamerillä ja imsuilta jokireittien/sisävesien salaisuudet.
Saamelaisilla olisi rooli rannikoille, suuriin sisävesiin ja jokiin sidottujen lantalaisten (germ-imsu) hovitoimittajana.
Kun tämä kehittynyt järjestelmä romahti (ilmasto, Rooman hajoaminen, hunnit etc ) alkoivat kansainvaellukset ja viikinkiajat.
Tämä aika olisi ollut kasvavaa kilpailua strategisten alueiden/kauppareittien hallinnasta ja eriytymistä pienemmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi.
Tänä aikana imsut olisivat pärjänneet hyvin kunnes idässä alkoi tapahtua kaikkien rynnätessä niille maille tavoittelemaan monopolia, varmasti myös imsujen.
Viron romahtaessa monesta suunnasta tulleiden hyökkäysten toimesta, Upplannin pakanoiden kukistuttua Birgerin katolisille palkkasotureille sekä alati kasvava Novgorodin paine, Suomi oli yksin ja piiritetty joka suunnalta.
jussipussi kirjoitti:
Jotakin tuon tapaista varmaan.
Itselleni ainakin on ollut uutta (foorumilta vuosien saatossa saatujen tietojen perusteella), että saamenkielen tuojille on lähes pakko hahmotella vähintäänkin saman tasoinen kulttuuri kuin imsuilla ja germaaneillakin.
Mietin sitäkin, että "saamelaisiksi" ajatellut arkeologiset löydöt Suomessa eivät olisi kielentuojien jälkiä.
Ananjinon kulttuurilla tai ainakin Itäkarjalan raudanvalmistajilla voi olla yhteyttä saamenkielen tuoneeseen porukkaan.
Vaaleahiuksisuus? Tietääkö kukaan tästä ominaisuudesta ja sen iästä? Voidaanko se yhdistää saamenkielen tuojiin tai johonkin muuhun kulttuurikerrostumaan?
aikalainen kirjoitti:* Kohdissa 1-4 on pohjaoletuksena imsu-kielen päivittyminen tuhannen vuoden ajan ja enemmänkin Suomenlahden yli. Kuitenkin imsukielen läsnäolo ja päivittyminen Suomenniemellä on jo itsessään hataran päättelyketjun tulos, ainoastaan eräs mahdollinen selitys.
* Edellisen seuraamuksia: Esittämäsi ihmettely purjeettomasta mutta tiiviisti kieltä ylläpitävästä veneilystä Viron ja länsirannikon välillä oli aiheellinen. On myös erikoista, jos meren takaisen Suomen imsukieli ei murteudu, vaan veneellä tuodaan aina käsky päivittää murteeseen etelässä keksityt uudennokset.
jussipussi kirjoitti:Kuten itsekin totesit väitteeni perustuvat oikeiden asiantuntijoiden hurahduksiin.
Jaska kirjoitti:Niin, tämä palapelin kulma muodostuu kahdesta tärkeästä palikasta:
1. Länsi-Suomen lainaperäisten paikannimien äänteellisesti säännöllinen jatkuvuus nykysuomeen aina kantagermaanin kaudesta eli jostain ~500 eKr. alkaen.
2. (Länsi)suomen kielen erilliskehitys alkoi vasta ~500 jKr. eli tuhatkunta vuotta myöhemmin.
Ei näitä palasia aikalainenkaan varmaankaan saa muulla lailla yhdistettyä kuin että Lounais-Suomen siirtokunta oli pysyvä muttei itsenäistynyt erilliseksi kieliyhteisöksi, vaan kieli päivittyi jatkuvasti ydinalueilta Suomenlahden eteläpuolelta: varhaiskantasuomi > keskikantasuomi > myöhäiskantasuomi > rannikkomurre > Suomenlahden murre > Pohjois-Suomenlahden murre... Vasta siitä tasosta kieliyhteisö oli täällä niin suuri ja itsenäinen, että alkoi omaperäinen kehitys.
Vai onko jompikumpi numeroiduista kohdista aikalaisen mielestä perusteeton? Jos, niin millä perusteella?
aikalainen kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Kuten itsekin totesit väitteeni perustuvat oikeiden asiantuntijoiden hurahduksiin.
Olinkin huolissani, että hurahdat niihin oikeiden asiantuntijoiden hurahduksiin. :)Jaska kirjoitti:Niin, tämä palapelin kulma muodostuu kahdesta tärkeästä palikasta:
1. Länsi-Suomen lainaperäisten paikannimien äänteellisesti säännöllinen jatkuvuus nykysuomeen aina kantagermaanin kaudesta eli jostain ~500 eKr. alkaen.
2. (Länsi)suomen kielen erilliskehitys alkoi vasta ~500 jKr. eli tuhatkunta vuotta myöhemmin.
Ei näitä palasia aikalainenkaan varmaankaan saa muulla lailla yhdistettyä kuin että Lounais-Suomen siirtokunta oli pysyvä muttei itsenäistynyt erilliseksi kieliyhteisöksi, vaan kieli päivittyi jatkuvasti ydinalueilta Suomenlahden eteläpuolelta: varhaiskantasuomi > keskikantasuomi > myöhäiskantasuomi > rannikkomurre > Suomenlahden murre > Pohjois-Suomenlahden murre... Vasta siitä tasosta kieliyhteisö oli täällä niin suuri ja itsenäinen, että alkoi omaperäinen kehitys.
Vai onko jompikumpi numeroiduista kohdista aikalaisen mielestä perusteeton? Jos, niin millä perusteella?
Kohta 1 on ongelmallinen. Olen sitä asiaa sinulle joskus selittänyt. Asiaa on käsitelty ainakin tässä ketjussa.
Jaska kirjoitti:Täsmävastaan aikalaiselle:aikalainen kirjoitti:* Kohdissa 1-4 on pohjaoletuksena imsu-kielen päivittyminen tuhannen vuoden ajan ja enemmänkin Suomenlahden yli. Kuitenkin imsukielen läsnäolo ja päivittyminen Suomenniemellä on jo itsessään hataran päättelyketjun tulos, ainoastaan eräs mahdollinen selitys.
* Edellisen seuraamuksia: Esittämäsi ihmettely purjeettomasta mutta tiiviisti kieltä ylläpitävästä veneilystä Viron ja länsirannikon välillä oli aiheellinen. On myös erikoista, jos meren takaisen Suomen imsukieli ei murteudu, vaan veneellä tuodaan aina käsky päivittää murteeseen etelässä keksityt uudennokset.
Niin, tämä palapelin kulma muodostuu kahdesta tärkeästä palikasta:
1. Länsi-Suomen lainaperäisten paikannimien äänteellisesti säännöllinen jatkuvuus nykysuomeen aina kantagermaanin kaudesta eli jostain ~500 eKr. alkaen.
2. (Länsi)suomen kielen erilliskehitys alkoi vasta ~500 jKr. eli tuhatkunta vuotta myöhemmin.
Ei näitä palasia aikalainenkaan varmaankaan saa muulla lailla yhdistettyä kuin että Lounais-Suomen siirtokunta oli pysyvä muttei itsenäistynyt erilliseksi kieliyhteisöksi, vaan kieli päivittyi jatkuvasti ydinalueilta Suomenlahden eteläpuolelta: varhaiskantasuomi > keskikantasuomi > myöhäiskantasuomi > rannikkomurre > Suomenlahden murre > Pohjois-Suomenlahden murre... Vasta siitä tasosta kieliyhteisö oli täällä niin suuri ja itsenäinen, että alkoi omaperäinen kehitys.
Vai onko jompikumpi numeroiduista kohdista aikalaisen mielestä perusteeton? Jos, niin millä perusteella?
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Toinen lihavointi: tarkoitan potentiaalisesti molempia arvauksiasi. :) Eli en tiedä tuon muutoksen ikää, koska asiassa on ristiriitaisuuksia: toisaalta karjalassa ja savossa on vanhastaan klusiilin + r:n yhtymä säilynyt, kuten huomautitkin, mutta toisaalta länsisuomen vokaaliutumisilmiölle on löydettävissä mahdollinen vastine virosta. Pitäisi selvittää eri konsonanttiyhtymien (klusiili + r) kehitys suomen murteissa ja lähisukukielissä - tai siis selvittää, olisiko joku jo asiaa selvittänyt. Vaihtoehtoina tulee mieleen ainakin seuraavia:
- Vokaaliutuminen (tai siis sen ensiaste eli klusiilin heikkeneminen spirantiksi) on tapahtunut itsenäisesti länsisuomessa ja virossa.
- Vokaaliutuminen (tai siis jne.) on tapahtunut jo myöhäiskantasuomen Suomenlahden murteessa, ja karjalaisvepsäläinen klusiilin säilymä edustaakin itäkantasuomalaista substraattia.
Ymmärrän, olet löytänyt lähtökohdan kokonaan uudelle vaihtoehdolle!
Siis näin: Myöhäis-suomalaiset tulevat paikalle, kun muunnos et>eu on vasta oraalla. He nappaavat etra-nimen välittäjäkieleltä (jonka ehdokkaita käsitelty aiemmin) ja muutos et>eu kehittyy loppuunsa vasta sitten. Keski-kantasuomalaisia ei nimen selityksessä välttämättä tarvita.
Totta sikäli, että myöhäiskantasuomen jälkeinen tulo riittäisi tältä osin. Kuitenkaan näyttöä ei ole että nimi olisi ollut missään muussa kielessä kuin germaanissa, joten todennäköisyyksien mukaan mentäessä silloin pitäisi olettaa vanhakantaisen germaanisen kieliyhteisön kekkuloineen Suomessa vielä reippaasti ajanlaskun alun jälkeen, päivittämättä kieltään välillä. Toisaalta itägermaanissa ei ole tapahtunut muutosta *ee > *aa, eli goottilainen siirtokunta voisi selittää näin myöhäisen lainautumisen "varhaissuomeen". (Tosin en tiedä onko kyseistä sanaa käytetty itägermaanissa jokien nimeämiseen niin kuin pohjoisgermaanissa.)
Toinen asia ovat sitten keski- ja myöhäiskantasaameen keskikantasuomesta lainatut sanat. Kun samassa aikatasossa on molempiin näihin lainattu germaanisia lainasanoja, niin aika todennäköiseltä näyttää että keskikantasuomea olisi silti puhuttu myös Suomenlahden pohjoispuolella.
Toisaalta Aikiot (http://cc.oulu.fi/~anaikio/Heimovaelluksista_jatkuvuuteen.pdf) ovat korostaneet, että myös balttilainat painottuvat Suomen puolelle, vaikka niitä ei oletetakaan lainatun täällä; vanhimmat germaanilainat voitaisiinkin samoin olettaa lainatun Baltiassa tai Suomenlahden pohjukassa; saamelaiskontaktit sen sijaan vaativat joko jälkimmäistä sijoitusta tai Suomen puolta. Periaatteessa Suomenlahden pohjukka riittäisi siis ratkaisuksi: sen ympäristössä saame ja itämerensuomi ovat kehittyneet erilleen, ja germaaneihin yhdistetty skandinaavinen pronssikulttuuri ulottui ainakin Viipurinlahdelle asti.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Niin, tämä palapelin kulma muodostuu kahdesta tärkeästä palikasta:
1. Länsi-Suomen lainaperäisten paikannimien äänteellisesti säännöllinen jatkuvuus nykysuomeen aina kantagermaanin kaudesta eli jostain ~500 eKr. alkaen.
2. (Länsi)suomen kielen erilliskehitys alkoi vasta ~500 jKr. eli tuhatkunta vuotta myöhemmin.
Ei näitä palasia aikalainenkaan varmaankaan saa muulla lailla yhdistettyä kuin että Lounais-Suomen siirtokunta oli pysyvä muttei itsenäistynyt erilliseksi kieliyhteisöksi, vaan kieli päivittyi jatkuvasti ydinalueilta Suomenlahden eteläpuolelta: varhaiskantasuomi > keskikantasuomi > myöhäiskantasuomi > rannikkomurre > Suomenlahden murre > Pohjois-Suomenlahden murre... Vasta siitä tasosta kieliyhteisö oli täällä niin suuri ja itsenäinen, että alkoi omaperäinen kehitys.
Vai onko jompikumpi numeroiduista kohdista aikalaisen mielestä perusteeton? Jos, niin millä perusteella?
Kohta 1 on ongelmallinen. Olen sitä asiaa sinulle joskus selittänyt. Asiaa on käsitelty ainakin tässä ketjussa.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa