Fagus kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Fagus: tein muokkauksen ja lisäsin tuon karttapaikkahaun. Kyllä Laksi nimiä löytyy aikalailla vieläkin suomenkieliseltä alueelta.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ihaku.html
Luulen, että paremminkin nämä tapaukset kertovat siitä, että laksi-sanamuoto on ollut vielä myöhään käytössä näissä paikoissa ja ehditty kirjata paikannimeksi.
Ruotsinkielisellä alueella monesti suomenkielinen nimi on muuttunut ja vain ruotsinkielinen muoto on jäänyt entisenlaiseksi, jos suomenkieltä on puhuttu tai puhutaan lähistöllä.
jussipussi kirjoitti:Vastasit tuolla Jaskan teorialla jota tässä yritän haastaa. Eikä siinä puhuta tuosta h jutusta, jota sinä toit esille.
jussipussi kirjoitti:Toisin sanoen päivittymistä ei ole tapahtunut. Mites Tornio? Entä vaikuttaako Jaskan perustelu vieläkin kovin vahvalta laksi-perusteella?
Kinaporin kalifi kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Vastasit tuolla Jaskan teorialla jota tässä yritän haastaa. Eikä siinä puhuta tuosta h jutusta, jota sinä toit esille.
Eikö?
"Nimitys olisi siis lainattu ennen keskikantasaamea (jolloin vanha *š oli jo langennut yhteen *s:n kanssa, minkä jälkeen nimitys olisi lainattu kantasuomeen **sämä-alkuisena), jonka alku edellä esitetyn kronologian valossa osuisi suunnilleen rautakauden alku-vuosisadoille."
Siis: hämäläinen-etnonyymi perustuu sellaiseen *šämäläŋći-tyyppiseen sanaa, jonka alussa oli vielä suhu-s. Kun muut saamelaiset eivät ole hämäläisiä, oletan itse että nimi on alkuperäinen tietyn ryhmän oma nimi l. endonyymi joka on käynyt läpi itämerensuomalaisen äänteenmuunnoksen (suhu-s->h), varhaisen kielenvaihdoksen myötä ja nimenomaan Hämeessä, mutta toisaalta se ei ole ehtinyt mukaan saamelaisiin konsonanttimuunnoksiin.
"8 § Muutos *š > *h: sekä *š...että *šš...kehittyivät *h:ksi..."
http://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_kallio.pdf
Fagus kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Toisin sanoen päivittymistä ei ole tapahtunut. Mites Tornio? Entä vaikuttaako Jaskan perustelu vieläkin kovin vahvalta laksi-perusteella?
Ymmärrän Jaskan turhautumisen. Totesin juuri päinvastaista. Suomenkielisellä puolella sana päivittyy, mutta ruotsissa ei, koska se ei yhdisty alkuperäismerkitykseen. Asia jääköön tähän. En jaksa rautalangasta vääntämistä, kun se ei tunnu auttavan. Jaskan perustelu vaikuttaa erittäin vahvalta, mikään ei ole muuttunut.
jussipussi kirjoitti:Älä nyt sinäkin suutu. Mukavaa että muutkin osallistuvat. Mielestäni esitin perusteltuja kommentteja. Toisin sanoen päivittymistä ei ole tapahtunut viittasi kommenttiisi jossa arvelet nimien säilyneen pitkään. Eikö sinusta kyseessä ole sama asia.?
Suurin osa on varmasti päivittynyt. Ei niitä enää ole monta. Lahtia sen sijaan riittää.
Fagus kirjoitti:Tästä voisi vielä tehdä pidemmälle menevän päätelmän: lainansaajakieli on muuttunut enemmistöksi ennen kuin muoto on muuttunut.
Fagus kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Älä nyt sinäkin suutu. Mukavaa että muutkin osallistuvat. Mielestäni esitin perusteltuja kommentteja. Toisin sanoen päivittymistä ei ole tapahtunut viittasi kommenttiisi jossa arvelet nimien säilyneen pitkään. Eikö sinusta kyseessä ole sama asia.?
Suurin osa on varmasti päivittynyt. Ei niitä enää ole monta. Lahtia sen sijaan riittää.
Jatkan vielä vähän, kun tuntui jäävän epäselväksi, miksi otin lax/lahti-esimerkin esille. Kysymys on kielikontaktista. Esimerkin pohjalta voi päätellä, että tämäntyyppinen lainautuminen edellyttää molempien kielien puhujien asumista paikalla. Tästä voisi vielä tehdä pidemmälle menevän päätelmän: lainansaajakieli on muuttunut enemmistöksi ennen kuin muoto on muuttunut. Tämän voisi siirtää Eura-tapaukseen niin, että paikannimen siirtymisen aikaan itämerensuomalaiset ovat tulleet siellä enemmmistöksi, mikä vahvasti tukee Jaskan perustelua.
Tuon tekstisi minä tulkitsin niin, että käytännössä päivittymistä ei ole tapahtunut, paikannimethän ovat vieläkin vanhassa muodossaan.Fagus kirjoitti:Luulen, että paremminkin nämä tapaukset kertovat siitä, että laksi-sanamuoto on ollut vielä myöhään käytössä näissä paikoissa ja ehditty kirjata paikannimeksi..
Kinaporin kalifi kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Mikä sitoo ne paikkaan?
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4me
putkonen kirjoitti:Raudanvalmistukseen tämä nyt ei enää mitenkään liity, paitsi korkeintaan rautalangan vääntöön putkoselle.
Eurajoen historiassa Ulla Heino kirjoittaa:
"...Eurajoki mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran helmikuun 19. päivänä vuonna 1344. Merkintä on Turun tuomiokapitulin Mustassakirjassa. Eurajokelainen pappi Nicolaus Vellus sekä kolme muuta nimeltä mainittua miestä tekevät siinä tiettäväksi, että he ovat antaneet piispa Hemmingille mahdollisuuden valita, ottiko tämä saatavansa käteisenä rahana vai hyväksyikö velallisten tarjoaman tilan joko Eurajoelta tai Maskusta...
...Mistä asukkaat tulivat? Ensimmäinen Eurajokea koskeva maininta antaa kysymykseen selkeän vastauksen: Turun tuomiokirkon Mustakirja puhuu vuonna 1344 Effrabominne nimisestä paikasta. Nimi esiintyy samassa muodossa kaikissa 1400-ja useimmissa 1500-luvunkin lähteissä. Se merkitsee kirjaimellisesti Euran asukkaiden joensuuta..."
Mustassakirjassa viitataan siis paikkaan nimeltä Effra eli nykyiseltä kirjoitusasultaan Euraan. eu-diftongi ilmeisesti puuttuu ruotsinkielestä vai puuttuuko? Ainakin saksankielestä se puuttuu. Saksankielisissä maissa asutaan siksi "Oiroopassa" ja maksetaan "Oiroilla". Effra-muodonkin arvelisin olevan vain kirjurin yritys kirjoittaa eu-diftongi tavalla, mikä kuulostaisi edes vähän 'eu':n kaltaiselta. No tämä nyt vain pienenä lisämausteena mielenkiintoiselle keskustelulle.
putkonen kirjoitti:eu-diftongi ilmeisesti puuttuu ruotsinkielestä vai puuttuuko?
jussipussi kirjoitti:Karttahaulla löytyneet noin 20 laksi nimeä kuitenkin osoittavat, että kaikki eivät päivittyneet suomenkieliselläkään alueella.
jussipussi kirjoitti:Eli se, että jossain on nyt alue Häme ei tarkoita sitä, että siellä olisi asunut hämäläisiä 2000 vuotta sitten.
Kinaporin kalifi kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Karttahaulla löytyneet noin 20 laksi nimeä kuitenkin osoittavat, että kaikki eivät päivittyneet suomenkieliselläkään alueella.
Laksi on karjalaa, jos oikein muistan, ei suomea.
Kinaporin kalifi kirjoitti:putkonen kirjoitti:eu-diftongi ilmeisesti puuttuu ruotsinkielestä vai puuttuuko?
Eikö nimi olisi ruotsiksi jotain tyyliin åbominne, au, eu->å-kehityksen pohjalta? Ruotsalainen kirjuri ei ole enää tajunnut sanaa joki-sanaksi, vrt. laksi-lax.
putkonen kirjoitti:Ruotsin minne-sanaa hain sanakirjasta, mutten löytänyt. Muistin sen olevan 'laakso', mutta Ulla Heino kirjoittaa joen 'suusta'.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa