aikalainen kirjoitti:[Kopioitu toisesta ketjusta]1) palio, kyla => kirjassa on kai tulkittu niin, että suomen sanat "paljon kyliä" ovat siirtyneet kartalle kahdeksi kyläksi, palio ja kyla ... hiukan kyllä arveluttaa tällainen käännöskukkanen => 'kyla' sopisi olemaan jonkin paikannimen loppuosa ilman sen kummempaa kikkailua ... tai vaikka nykykartalla näkyvä kylänpää => 'palio' voisi olla jopa pahasti sekaisin mennyt lapua (vrt. kinaveb>kivinebb) => tai vielä suoraviivaisemmin: kummankin nimen taustalla voisi olla isokyrössä sijaitseva palonkylä
* lagus niger: suomeksi musta järvi, arveltu mm. saimaaksi => järven äärellä sagolax (savolax?) ja nyslot (savonlinna, ruots. nyslot), joten sopii olemaan saimaa ... mutta miksi ihmeessä nimetty mustajärveksi
Minulla on kirja "The history of the Nordic map from myths to reality" (Ulla Ehrensvärd, John Nurminen Foundation 2006) ja siihen sisältyy Abraham Orteliuksen ja Gerard de Joden aikalaiskartat Carta Marinasta. Itse asiassa kirjassa taidetaan arvella, että Olaus Magnus olisi kopioinut karttansa Orteliukselta, hänhän ei ollut kartografi. Molemmissa noissa kartoissa on joen varrella kylät Kiro (kyrö?), Palio ja Kyla, mutta esim. Jodella Savolax on tämän joen pohjoispuolella.
Mitä tulee Lagus Nigeriin, niin latasin sähkökirjana Project Gutenbergistä (mahtava sivusto!) Yrjö Koskisen 1875 Olavinlinnan 400-vuotisjuhlassa pitämän puheen ("Savo ja Savonlinna", SKS-julkaisu). Tässä Koskinen esitti, että Saimaan nimi Mustajärvi, johtuisi siitä, että vesi oli niin tummaa Olavinlinnan kohdalla johtuen uoman syvyydestä, että kalatkin näyttivät mustilta (kuitenkin hyviä ma'ultansa). Lahna oli kuulemma kesällä musta, talvella valkea. Koskinen mainitsee lähtekseen Olaus Magnuksen, mutta en ole lukenut alkuperäistekstiä. Olaus Magnushan oli tunnettu Goottihistorian levittäjä, mutta innokkaasti myös kertoi tarinaa Ruotsin muinaisista suomalaiskuninkaista (ehkä siksi tuo viittaus Suomen muinaiseen kuningaskuntaan Carta Marinassa). Tarkiainen tuo tämän esille "Ruotsin itämää" teoksessaan, mutta mielestäni hieman oudosti jättää mainitsematta, että Magnuksen tarinat on suoraa jatkoa saagojen tarinoille. Ei se tietenkään taruista tee totta, mutta hän antaa mielestäni näin ymmärtää, että Magnus olisi omasta päästään keksinyt nuo kuninkaat. Ko. teoksessa oli muutenkin muutama hyvin "convenient" unohdus tai ajatuskatkos, vaikka olikin mielestäni hyvin valaiseva. Itse maallikkona sain erityisen ahaa-elämyksen paikannimistä, vaikka tätä palstaa lukiessa tulee käsitys, että esimerkiksi Ahvenanmaan nimistön keskiaikaisuus nyt ei olisikaan kirkossa kuulutettu.