Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

Näkemykset, jotka eivät täytä tieteen kriteerejä.

Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja InK » 15 Huhti 2015 16:12

Hei!

Kirjoitan paraikaa tietokirjaa, jossa käsittelen Suomen historiaa koskevia, näennäistieteellisiä ja muuten kyseenalaisia teorioita. Kaipailen muutamaa viitettä, ja uumoilen, että joku täällä saattaisi osata auttaa.

1) Martti Linna innostui vuoden -88 Messenius-suomennoksen esipuheessa mm. arvailemaan saagojen Fornjótr-muinaisjättiä mahdollisesti historialliseksi henkilöksi. Linnan ja Harry Lönnrothin vuonna 2004 ilmestyneessä Messenius-suomennoksessa kääntäjät kuitenkin toteavat Fornjotr-taruista, että jo vuonna "1772 ruotsalainen kielitieteilijä Johan Ihre osoitti kyseisten kuningashahmojen luontoon liittyvän tarunomaisuuden". Tiedättekö onko Linna sanonut missään yhtään tätä selvemmin, että tuli nyt innostuttua vähän liikaa?

2) Assyriologi Simo Parpola esitti 2008, että suomi olisi sumerilainen kieli. Sattuisitteko tietämään yhtään referee-käsittelyn läpi käynyttä julkaisua, jossa Parpolan teoria olisi kyseenalaistettu? Tiedättekö onko Parpola pitänyt väitteestään kiinni?
InK
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 2
Liittynyt: 15 Huhti 2015 15:36

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 15 Huhti 2015 18:04

Minulla ei ole tähän mitään uutta annettavaa. Kommentoin kuitenkin Fornjotrin poikien luontonimiä. Nehän eivät todista todellisesta alkuperästä sen enempää kuin nykyiset Suvi, Päivi, Tuuli, Tuisku jne. Toisaalta käytetäänhän skandijumalien nimiä erisniminä nykyäänkin, joten ei nimi miestä pahenna tai tee olemattomaksi. En tietenkään väitä, että Fornjotr poikineen olisi elänyt joskus, mutta nimien perusteella on mahdoton todistaa asiasta puoleen tai toiseen. Mielenkiintoisin osuus ko. tarustossa on tietenkin maininta todennettavista asioista, kuten maininnat Finlandista, Kvenlannista ja Gotlannista ja miten nämä nimet "geopoliittisesti" yhdistyvät toisiinsa muinaisessa maailmassa.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 17 Huhti 2015 20:28

En kutsuisi kumpaakaan mainitsemaasi väitettä (1 tai 2) varsinaisesti epätieteelliseksi tai näennäistieteelliseksi, vaikka ne ovatkin kategoriassa epätodennäköiset ja todistamattomat väittämät. Mielestäni ko. termillä tarkoitetaan vähän muuta. Lisäksi olen sitä mieltä, että jos olet aikeissa julkaista tekstin, jossa arvostellaan tutkimusten tuloksia, sinulla pitäisi olla kompetenssia löytää itse kysymäsi asiat ja myös päätellä, mikä on tieteellistä ja mikä ei.
JakomäenNeruda
 

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Pystynen » 17 Huhti 2015 22:40

JakomäenNeruda kirjoitti:Lisäksi olen sitä mieltä, että jos olet aikeissa julkaista tekstin, jossa arvostellaan tutkimusten tuloksia, sinulla pitäisi olla kompetenssia löytää itse kysymäsi asiat ja myös päätellä, mikä on tieteellistä ja mikä ei.

Lähdehakukompetenssiin normaalisti kuuluu myös kyky verkostoitumiseen. Tietysti on hyvä osata itse etsiä tiedot läpi tiiliskivihakuteosten, mutta usein on fiksumpaa kysyä toverilta… ja tässä tapauksessahan esim. Jaska jokin aika sitten julkaisi kritiikin Parpolasta.

Itse en ole kuullut vertaisarvioiduista Parpolan teorian kritiikeistä, mutta enpä kyllä myöskään kuullut Parpolan julkaisseen aiheesta mitään vertaisarvioitua (vain pitäneen joitain konferenssiesitelmiä). Vertaisarvioiduissa julkaisuissa harvemmin vaivaidutaan tämäntyyppisten ideoiden alasammuskelemiseen. Käsittääkseni kyseessä on siis lingvistipiirien sisällä pyöritelty idea, joka on kollegoiden kritiikin myötä jätetty nyttemmin sikseen.

(Siitä olen Nerudan kanssa samaa mieltä, että kyseessä ei ollut näennäistieteellinen tutkimus; mahdollisesti heikkolaatuinen, mutta sinänsä normaaleihin kielitieteen menetelmiin perustuva.)
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja InK » 18 Huhti 2015 11:57

Hei taas.

En pidä Linnan ja Parpolan väitteitä sinällään näennäistieteellisinä. Ne kuitenkin kytkeytyvät näennäistieteellisiin väitteisiin; erityisesti Linna on inspiroinut monia sellaisia kirjoittajia, joiden jutut on täysin mutkitta luokiteltavissa näennäistieteellisksi. Parpolan idea taas on eräänlainen ääriesimerkki siitä, kuinka villejä kielitieteellisiä ajatuksia voi perustella ihan tieteellisinkin keinoin. Tieteen ja näennäistieteen välinen raja on liukuva, ja olen kiinnostunut myös tapauksista, joiden kohdalla joudutaan tekemään rajanvetotyötä.

Pystynen, kiitoksia. Uumoilinkin näin. En ole kielitieteilijä vaan tieteenfilosofi, joten mietin olenkohan missannut jonkun julkaisun. Olisi mainiota, jos Jaska voisi vielä jakaa tietonsa Parpola-keissistä, hän kun on siihen perehtynyt.
InK
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 2
Liittynyt: 15 Huhti 2015 15:36

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 26 Huhti 2015 20:03

Mielestäni aloittajan kysymys kytkeytyy siihen kysymykseen, saako tutkija olla väärässä ja kuinka paljon? Mielestäni tieteessä on voitava esittää myös erikoisempia, valtavirrasta, totutuista tulkinnoista ja konsensuksesta poikkeavia ideoita ilman, että tutkijan koko uskottavuus asettuu kyseenalaiseksi.

Aiemmin ainoina oikeina näyttäytyvät käsityksen saavat meidät nykyisin usein naurahtelemaan, koska tiedämme tai ainakin nykykäsityksen mukaan oletamme ne vääriksi. Kuitenkin, koska tieteen on tarkoitus olla itseään korjaavaa, tällainen on omasta mielestäni historian valossa katteetonta ylimielisyyttä.

Vaikka jotkut asiat, kuten se, että Maa kiertää Aurinkoa, ovat ns. absoluuttisia totuuksia, koska ne ovat helposti verifioitavissa, on varsinkin ihmistieteiden puolella vino pino esimerkkejä kysymyksistä, joissa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi tietoa olemassa suuntaan tai toiseen asian ratkaisemiseksi. Molemmat yllä antamasi esimerkit ovat periaatteessa tällaisia, joten niiden kutsuminen pseudotieteeksi on hyvin ongelmallista ja mielestäni väärin. En myöskään ymmärrä, millä tavalla Martti Linna olisi "vastuussa" siitä, että joku pseudotieteilijä ottaa hänen aiemmat käsityksensä ja rakentaa niiden pohjalta fantastisen teorian. Onko sinusta InK todella fiksu ajatus alkaa jossain kirjassa ruotia tunnetun tutkijan ehkä jo itsekin hylkäämiä ajatuksia julkisesti, varsinkin jos et itse edes ole kyseisen alan asiantuntija? Eikö rakentavampi lähestymistapa olisi käydä läpi tieteenhistoriallisia kehityskulkuja, joissa näkyvät sekä harhapolut, että nykyisiin käsityksiin päätyminen, ilman sormellaosoittelua? Itsehän päätöksesi teet, mutta tämä noin niin kuin ilmaisena vinkkinä... :roll:
JakomäenNeruda
 

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Pystynen » 26 Huhti 2015 23:51

JakomäenNeruda kirjoitti:Vaikka jotkut asiat, kuten se, että Maa kiertää Aurinkoa, ovat ns. absoluuttisia totuuksia, koska ne ovat helposti verifioitavissa,

Ei ihan paras mahdollinen esimerkki; tähtitiedettä on harrastettu halki vuosituhansien mutta heliosentrismi löi läpi vasta jotain viisisataa vuotta sitten. Vaatii aika paljon taivaanmekaniikan erikoistietämystä ennen kuin tämä on todellakin varmistettavissa.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Eskous » 27 Huhti 2015 12:53

Pystynen kirjoitti:
JakomäenNeruda kirjoitti:Vaikka jotkut asiat, kuten se, että Maa kiertää Aurinkoa, ovat ns. absoluuttisia totuuksia, koska ne ovat helposti verifioitavissa,

Ei ihan paras mahdollinen esimerkki; tähtitiedettä on harrastettu halki vuosituhansien mutta heliosentrismi löi läpi vasta jotain viisisataa vuotta sitten. Vaatii aika paljon taivaanmekaniikan erikoistietämystä ennen kuin tämä on todellakin varmistettavissa.

Oikeastaan tuo on huono esimerkki. Matemaattisesti ajatteleva tajuaa, että se mihin koordinaatiston origo aurinkokuntaa tarkastellessa kiinnitetään, ei ole mikään "absoluuttinen totuus", vaan valinta. Taivaanmekaniikan kannalta paras origo on aurinkokunnan painopiste, joka on auringon sisällä. Aurinkokuntaa kokonaisuutena tarkasteltaessa tuo valinta tehdään ennen kaikkea siksi, että se yksinkertaistaa taivaanmekaniikkaan liittyvää matematiikkaa. Jos taas mielenkiinnon kohde on, mitä maasta käsin aurinkokuntaa havainnoitseva milloinkin näkee, hyväksytään matemattinen monimutkaisuus, ja koordinaatiston origo kiinnitetään havainnoitsijaan. Meidän empiriamme vastaa jälkimmäistä näkökulmaa, emmekä taida ihan pian päästä sieltä auringon sisäisestä näkökulmasta aurinkokuntaa havainnoimaankaan.
PDT_Armataz_01_12
Eskous
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 477
Liittynyt: 31 Heinä 2012 00:05

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 27 Huhti 2015 18:25

Maapallo liikkuu liike-energiansa voimalla suoraan gravitaatiokentässä. Ongelma on se ettemme tiedä mikä aiheuttaa gravitaation, ts. emme näe universumia sellaisena kuin se todellisuudessa on. Voisi sanoa niinkin, että maapallo ei liiku mihinkään, mutta sillä on tietty määrä energiaa, joka ilmenee meille havaintopisteestämme massana ja liikkeenä, mutta on yksi kuitenkin yksi ja sama energiakeskittymä "gravitaatiomeressä", jota sanotaan universumiksi.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Pystynen » 30 Huhti 2015 19:52

Eskous kirjoitti:Taivaanmekaniikan kannalta paras origo on aurinkokunnan painopiste, joka on auringon sisällä.

Tarkkaan ottaen jokusen tuhatta kilometria Auringon ulkopuolella Jupiterin suuntaan. PDT_Armataz_01_13
Sekä massakeskipiste- että heliosentrisillä koordinaateilla kyllä on käyttönsä.

Sigfrid kirjoitti:Voisi sanoa niinkin, että maapallo ei liiku mihinkään, mutta sillä on tietty määrä energiaa, joka ilmenee meille havaintopisteestämme massana ja liikkeenä, mutta on yksi kuitenkin yksi ja sama energiakeskittymä "gravitaatiomeressä", jota sanotaan universumiksi.

Että siirrymmekin jo yleiseen suhteellisuusteoriaan? Juu, sopivasta koordinaatistosta katsottuna maapallolla on tosiaan liike-energian sijasta vain potentiaalienergiaa.

Koordinaatiston valintaan saattaa kyllä vaikuttaa, että pyöriviin ja kiertoliikkeessä oleviin koordinaatistoihin ilmestyy kaiken maailman "sisäänrakennettuja" coriolis- ja keskipakovoimia ja vastaavia. Varmaan useimpien mielestä intuitiivisesti selvempiä ovat analyysit, joissa voimat tulevat kappaleista eivätkä avaruudesta sinänsä.

…ja tässä vaiheessa analogia lienee jo kadottanut kaiken alkuperäisen otteensa. Liike-energia vielä vertautuu ehkä kielen elinvoimaisuuteen, mutta mikä onkaan sumerin kielen vastine pyörimisliikkeelle?
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Eskous » 01 Touko 2015 09:09

Pystynen kirjoitti:
Eskous kirjoitti:Taivaanmekaniikan kannalta paras origo on aurinkokunnan painopiste, joka on auringon sisällä.

Tarkkaan ottaen jokusen tuhatta kilometria Auringon ulkopuolella Jupiterin suuntaan. PDT_Armataz_01_13
Kiitos tarkennuksesta, joka sai minut vielä tutkimaan asiaa, joka olikin jännempi kuin vanha muistikuvani asiasta. Eli edelleen, vielä tarkemmin ottaen:
https://www.youtube.com/watch?v=_IHXj8k2jqc
Eskous
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 477
Liittynyt: 31 Heinä 2012 00:05

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 16 Touko 2015 18:57

Eskous kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
JakomäenNeruda kirjoitti:Vaikka jotkut asiat, kuten se, että Maa kiertää Aurinkoa, ovat ns. absoluuttisia totuuksia, koska ne ovat helposti verifioitavissa,

Ei ihan paras mahdollinen esimerkki; tähtitiedettä on harrastettu halki vuosituhansien mutta heliosentrismi löi läpi vasta jotain viisisataa vuotta sitten. Vaatii aika paljon taivaanmekaniikan erikoistietämystä ennen kuin tämä on todellakin varmistettavissa.

Oikeastaan tuo on huono esimerkki. Matemaattisesti ajatteleva tajuaa, että se mihin koordinaatiston origo aurinkokuntaa tarkastellessa kiinnitetään, ei ole mikään "absoluuttinen totuus", vaan valinta. Taivaanmekaniikan kannalta paras origo on aurinkokunnan painopiste, joka on auringon sisällä. Aurinkokuntaa kokonaisuutena tarkasteltaessa tuo valinta tehdään ennen kaikkea siksi, että se yksinkertaistaa taivaanmekaniikkaan liittyvää matematiikkaa. Jos taas mielenkiinnon kohde on, mitä maasta käsin aurinkokuntaa havainnoitseva milloinkin näkee, hyväksytään matemattinen monimutkaisuus, ja koordinaatiston origo kiinnitetään havainnoitsijaan. Meidän empiriamme vastaa jälkimmäistä näkökulmaa, emmekä taida ihan pian päästä sieltä auringon sisäisestä näkökulmasta aurinkokuntaa havainnoimaankaan.
PDT_Armataz_01_12

En nyt ihan ymmärrä teidän kummankaan ajatuksenjuoksua tässä yhteydessä. Auringon ja Maan avaruudellinen suhde on empiirisesti verifioitavissa oleva tosiasia. Sen sijaan esimerkiksi suomen ja sumerin suhde tai varhaiskeskiajan tapahtumat ovat vaikeammin tutkittavissa, koska tutkitaan tapahtumien nykyisiä jäänteitä, eikä itse ilmiöitä, jolloin todistusaineiston puute muodostaa merkittävän ongelman erityisesti, koska sitä ei suurella todennäköisyydellä ole tulossa mistään kovin paljon lisää...

"Meidän" empiriamme on muuten viimeisten 50 vuoden aikana mahdollistanut Auringon ja Maan keskinäisten liikkeiden havainnoimisen myös avaruudesta käsin. Vai kirjoitteleeko joku vastaajista Suomen keskiajalta? PDT_Armataz_01_12
JakomäenNeruda
 

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Heinä 2015 20:02

Simo Parpola ei tosiaan ole tainnut julkaistakaan näkemystään missään vertaisarvioidussa jutussa - tosin hämärä muistikuva on, että eräs suomalainen fennougristiikan julkaisu olisi hylännyt sen anonyymien arvioijien suosituksesta. :)

Tieteen ja näennäis- tai epätieteen raja on hankala vetää. Simo Parpola on kielitieteilijä, muttei historiallinen kielitieteilijä. Hän on verrannut suomea ja sumeria, muttei historiallisen kielitieteen menetelmien ja kriteerien mukaisesti, vaan "maallikkotavalla": penkonut sellaisia samannäköisiä sanoja esiin, joiden merkitykset voidaan jollain aasinsillalla yhdistää.

Historiallisen kielitieteen eli historiallis-vertailevan menetelmän osaajan näkökulmasta Parpolan työ ei siis täytä "tieteellisiä" kriteerejä, koska hän esittää tekevänsä historiallista kielivertailua muttei käytä siihen tarkoitukseen toimivinta ja uskottavinta työkalupakkia. Hän ei siis eroa maallikkoamatööreistä mitenkään. Sen sijaan kaikkien muiden silmissä - jopa muiden kielitieteilijöiden - Parpolan vertailu näyttäytynee tieteellisenä, koska he eivät itsekään tunne vaadittavaa metodia.

Täällä oma julkaisematon kritiikkini; jos Parpolan "tutkimus" olisi julkaistu, olisin itsekin työstänyt käsikirjoituksen julkaisukuntoon. Nyt ei ollut tarvetta.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Sumeri.pdf
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Heinä 2016 03:35

SIMO PARPOLAN SUMERIN KIELEN ETYMOLOGINEN SANAKIRJA ILMESTYNYT SÄÄTIÖN JULKAISUSARJASSA:
Simo Parpola, Etymological Dictionary of the Sumerian Language I-II.

http://assyriologia.fi/simo-parpolan-su ... usarjassa/

"Kirjan ykkösosa sisältää sumerin kielellistä asemaa käsittelevän johdannon ja uralilaiset etymologiat 3030 sumerilaiselle sanalle ja sanajohtimelle, jotka kattavat noin kaksi kolmasosaa sumerin perussanastosta."

Tällä ei oikeasti ole mitään tekemistä kielitieteen kanssa - edes yhdessäkään oikeassa uralilaisessa kielessä ei ole säilynyt kolmeatuhatta ainesta kantauralista! Kun tähän yhdistetään se, miten kaukana sumeri oikeasti on uralilaisista kielistä, lopputuloksena on silkka epätieteellinen paradoksi.

Surullista energian haaskausta. Miksi, oi miksi professorin piti olla niin ylpeä ja paksukalloinen, että sulki silmänsä ja korvansa kaikelta kritiikiltä? Tämä harharetki epätieteeseen ei ole kunniaksi Simolle, muttei tietenkään myöskään vähennä hänen assyriologisten ansioidensa arvoa.

Sanokaapa, foorumilaiset, onko mitään pelkoa, että tavallinen kansa uskoisi tällaista hömppää? Minusta ihmiset eivät usko tätä edes niin helposti kuin Wiikin sepityksiä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 15 Heinä 2016 09:39

Jaska kirjoitti:^
Oudoiltahan proffan väitteet kuulostavat. Sumeria puhuttu jo 4000 eaa., joten jos olisi uralilainen kieli, niin aikautuksen perusteella sen pitäisi olla hyvin lähellä kantauralia. Sitä kautta kantauraliin palautuvia sanoja voisi olla siinä aikatasossa vielä paljonkin, jos isojakin sanaryppäitä olisi johdettu harvoista yhä tunnetuista kantauralin sanoista. Kielioppi kai poikkeaa uralista niin hirveästi, että vähintään tarvittaisiin mieletön sekoittuminen johonkin toiseen kieleen kielioppia myöten, jolloin kyseessä olisi korkeintaan "puoliuralilainen" kieli.

Entä toisin päin, olisiko sumeri voinut antaa lainasanoja kantauraliin ja ehkä kantaindoonkin? Jos vaikka jokin muinainen väestöaalto olisi levittänyt sumeria jossain sijainneesta alkukodistaan Babyloniaan, aroille ja Volgalle?

Tavallisen kansan uskomuksista ei onneksi tarvitse välittää, koska harvaa kiinnostaa tuhansia vuosia sitten sammunut kieli.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja jussipussi » 15 Heinä 2016 09:59

Jaska kirjoitti:SIMO PARPOLAN SUMERIN KIELEN ETYMOLOGINEN SANAKIRJA ILMESTYNYT SÄÄTIÖN JULKAISUSARJASSA:
Simo Parpola, Etymological Dictionary of the Sumerian Language I-II.

http://assyriologia.fi/simo-parpolan-su ... usarjassa/

"Kirjan ykkösosa sisältää sumerin kielellistä asemaa käsittelevän johdannon ja uralilaiset etymologiat 3030 sumerilaiselle sanalle ja sanajohtimelle, jotka kattavat noin kaksi kolmasosaa sumerin perussanastosta."

Tällä ei oikeasti ole mitään tekemistä kielitieteen kanssa - edes yhdessäkään oikeassa uralilaisessa kielessä ei ole säilynyt kolmeatuhatta ainesta kantauralista! Kun tähän yhdistetään se, miten kaukana sumeri oikeasti on uralilaisista kielistä, lopputuloksena on silkka epätieteellinen paradoksi.

Surullista energian haaskausta. Miksi, oi miksi professorin piti olla niin ylpeä ja paksukalloinen, että sulki silmänsä ja korvansa kaikelta kritiikiltä? Tämä harharetki epätieteeseen ei ole kunniaksi Simolle, muttei tietenkään myöskään vähennä hänen assyriologisten ansioidensa arvoa.

Sanokaapa, foorumilaiset, onko mitään pelkoa, että tavallinen kansa uskoisi tällaista hömppää? Minusta ihmiset eivät usko tätä edes niin helposti kuin Wiikin sepityksiä.


Läpi menee. Sellaiset, jotka ovat kiinnostuneita, mutta eivät kuitenkaan muuten perehdy asiaan ottavat tuollaiset helposti totena. Oikeastaan vähän samalla tavalla kuin propaganda toimii. Uskotaan mitä sanotaan, eikä paljoa lähdekritiikkiä harrasteta. Tässä tapauksessa sekään ei juuri auttaisi, koska väitteen esittäjänä on professori.

Oikeastaan nuo esittämäsi pointit ovat sellaisia, ettei niitä tiedä edes useimmat foorumilaiset. Luulisin, että täällä on kuitenkin yleistä tietämystä aiheesta niin paljon, että se osataan heti sijoittaa oikean otsikon alle.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 15 Heinä 2016 10:04

Jaska kirjoitti:"Kirjan ykkösosa sisältää sumerin kielellistä asemaa käsittelevän johdannon ja uralilaiset etymologiat 3030 sumerilaiselle sanalle ja sanajohtimelle, jotka kattavat noin kaksi kolmasosaa sumerin perussanastosta."

Tällä ei oikeasti ole mitään tekemistä kielitieteen kanssa - edes yhdessäkään oikeassa uralilaisessa kielessä ei ole säilynyt kolmeatuhatta ainesta kantauralista!

Sanokaapa, foorumilaiset, onko mitään pelkoa, että tavallinen kansa uskoisi tällaista hömppää? Minusta ihmiset eivät usko tätä edes niin helposti kuin Wiikin sepityksiä.

"Sanalle ja sanajohtimelle", johdoksien pohjalta perussanastoa voidaan kai venyttää pitkällekin. Idea pohjoisesta saapuvasta sumerista ei itse asiassa ole erityisen outo, vrt. sanskriitti Intiassa:

"Aikaisemmista teorioista poiketen itämerensuomalaisten alkukoti näyttää etymologisen, arkeologisen ja fyysis-antropologisen evidenssin perusteella sijoittuvan Mustanmeren pohjoispuolelle Dnepr- ja Don-jokien väliselle alueelle, jossa sen lähinaapureita olivat kantagermaaniset ja kanta-arjalaiset kulttuurit lännessä ja kantasumerilainen kulttuuri idässä."

Teksti on hieman kömpelö, miksi esim. "itämerensuomalaiset" eikä esikantauralinpuhujat tms., mutta kaipa idea vaikuttaa ainakin teoriassa mahdolliselta. Kirjaa en ole lukenut mutta pitänee lukea.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 15 Heinä 2016 10:07

aikalainen kirjoitti:Tavallisen kansan uskomuksista ei onneksi tarvitse välittää, koska harvaa kiinnostaa tuhansia vuosia sitten sammunut kieli.

En olisi tästä ihan varma, epäilen esim. unkarilaisten innostuvan asiasta paljonkin. Kansallisen tarinan rakentaminen ja siihen tukeutuminen on aina yhteisön perustarve.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18


Re: Kysymys Martti Linnasta ja Simo Parpolasta

ViestiKirjoittaja JohanSattui » 17 Heinä 2016 15:37

Avatar
JohanSattui
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 95
Liittynyt: 09 Heinä 2016 23:31
Paikkakunta: Syrakusa

Seuraava

Paluu Näennäistiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa