JakomäenNeruda kirjoitti:Lisäksi olen sitä mieltä, että jos olet aikeissa julkaista tekstin, jossa arvostellaan tutkimusten tuloksia, sinulla pitäisi olla kompetenssia löytää itse kysymäsi asiat ja myös päätellä, mikä on tieteellistä ja mikä ei.
JakomäenNeruda kirjoitti:Vaikka jotkut asiat, kuten se, että Maa kiertää Aurinkoa, ovat ns. absoluuttisia totuuksia, koska ne ovat helposti verifioitavissa,
Pystynen kirjoitti:JakomäenNeruda kirjoitti:Vaikka jotkut asiat, kuten se, että Maa kiertää Aurinkoa, ovat ns. absoluuttisia totuuksia, koska ne ovat helposti verifioitavissa,
Ei ihan paras mahdollinen esimerkki; tähtitiedettä on harrastettu halki vuosituhansien mutta heliosentrismi löi läpi vasta jotain viisisataa vuotta sitten. Vaatii aika paljon taivaanmekaniikan erikoistietämystä ennen kuin tämä on todellakin varmistettavissa.
Eskous kirjoitti:Taivaanmekaniikan kannalta paras origo on aurinkokunnan painopiste, joka on auringon sisällä.
Sigfrid kirjoitti:Voisi sanoa niinkin, että maapallo ei liiku mihinkään, mutta sillä on tietty määrä energiaa, joka ilmenee meille havaintopisteestämme massana ja liikkeenä, mutta on yksi kuitenkin yksi ja sama energiakeskittymä "gravitaatiomeressä", jota sanotaan universumiksi.
Kiitos tarkennuksesta, joka sai minut vielä tutkimaan asiaa, joka olikin jännempi kuin vanha muistikuvani asiasta. Eli edelleen, vielä tarkemmin ottaen:Pystynen kirjoitti:Eskous kirjoitti:Taivaanmekaniikan kannalta paras origo on aurinkokunnan painopiste, joka on auringon sisällä.
Tarkkaan ottaen jokusen tuhatta kilometria Auringon ulkopuolella Jupiterin suuntaan.
Eskous kirjoitti:Pystynen kirjoitti:JakomäenNeruda kirjoitti:Vaikka jotkut asiat, kuten se, että Maa kiertää Aurinkoa, ovat ns. absoluuttisia totuuksia, koska ne ovat helposti verifioitavissa,
Ei ihan paras mahdollinen esimerkki; tähtitiedettä on harrastettu halki vuosituhansien mutta heliosentrismi löi läpi vasta jotain viisisataa vuotta sitten. Vaatii aika paljon taivaanmekaniikan erikoistietämystä ennen kuin tämä on todellakin varmistettavissa.
Oikeastaan tuo on huono esimerkki. Matemaattisesti ajatteleva tajuaa, että se mihin koordinaatiston origo aurinkokuntaa tarkastellessa kiinnitetään, ei ole mikään "absoluuttinen totuus", vaan valinta. Taivaanmekaniikan kannalta paras origo on aurinkokunnan painopiste, joka on auringon sisällä. Aurinkokuntaa kokonaisuutena tarkasteltaessa tuo valinta tehdään ennen kaikkea siksi, että se yksinkertaistaa taivaanmekaniikkaan liittyvää matematiikkaa. Jos taas mielenkiinnon kohde on, mitä maasta käsin aurinkokuntaa havainnoitseva milloinkin näkee, hyväksytään matemattinen monimutkaisuus, ja koordinaatiston origo kiinnitetään havainnoitsijaan. Meidän empiriamme vastaa jälkimmäistä näkökulmaa, emmekä taida ihan pian päästä sieltä auringon sisäisestä näkökulmasta aurinkokuntaa havainnoimaankaan.
Oudoiltahan proffan väitteet kuulostavat. Sumeria puhuttu jo 4000 eaa., joten jos olisi uralilainen kieli, niin aikautuksen perusteella sen pitäisi olla hyvin lähellä kantauralia. Sitä kautta kantauraliin palautuvia sanoja voisi olla siinä aikatasossa vielä paljonkin, jos isojakin sanaryppäitä olisi johdettu harvoista yhä tunnetuista kantauralin sanoista. Kielioppi kai poikkeaa uralista niin hirveästi, että vähintään tarvittaisiin mieletön sekoittuminen johonkin toiseen kieleen kielioppia myöten, jolloin kyseessä olisi korkeintaan "puoliuralilainen" kieli.Jaska kirjoitti:^
Jaska kirjoitti:SIMO PARPOLAN SUMERIN KIELEN ETYMOLOGINEN SANAKIRJA ILMESTYNYT SÄÄTIÖN JULKAISUSARJASSA:
Simo Parpola, Etymological Dictionary of the Sumerian Language I-II.
http://assyriologia.fi/simo-parpolan-su ... usarjassa/
"Kirjan ykkösosa sisältää sumerin kielellistä asemaa käsittelevän johdannon ja uralilaiset etymologiat 3030 sumerilaiselle sanalle ja sanajohtimelle, jotka kattavat noin kaksi kolmasosaa sumerin perussanastosta."
Tällä ei oikeasti ole mitään tekemistä kielitieteen kanssa - edes yhdessäkään oikeassa uralilaisessa kielessä ei ole säilynyt kolmeatuhatta ainesta kantauralista! Kun tähän yhdistetään se, miten kaukana sumeri oikeasti on uralilaisista kielistä, lopputuloksena on silkka epätieteellinen paradoksi.
Surullista energian haaskausta. Miksi, oi miksi professorin piti olla niin ylpeä ja paksukalloinen, että sulki silmänsä ja korvansa kaikelta kritiikiltä? Tämä harharetki epätieteeseen ei ole kunniaksi Simolle, muttei tietenkään myöskään vähennä hänen assyriologisten ansioidensa arvoa.
Sanokaapa, foorumilaiset, onko mitään pelkoa, että tavallinen kansa uskoisi tällaista hömppää? Minusta ihmiset eivät usko tätä edes niin helposti kuin Wiikin sepityksiä.
Jaska kirjoitti:"Kirjan ykkösosa sisältää sumerin kielellistä asemaa käsittelevän johdannon ja uralilaiset etymologiat 3030 sumerilaiselle sanalle ja sanajohtimelle, jotka kattavat noin kaksi kolmasosaa sumerin perussanastosta."
Tällä ei oikeasti ole mitään tekemistä kielitieteen kanssa - edes yhdessäkään oikeassa uralilaisessa kielessä ei ole säilynyt kolmeatuhatta ainesta kantauralista!
Sanokaapa, foorumilaiset, onko mitään pelkoa, että tavallinen kansa uskoisi tällaista hömppää? Minusta ihmiset eivät usko tätä edes niin helposti kuin Wiikin sepityksiä.
aikalainen kirjoitti:Tavallisen kansan uskomuksista ei onneksi tarvitse välittää, koska harvaa kiinnostaa tuhansia vuosia sitten sammunut kieli.
aikalainen kirjoitti:Helsingin Sanomat on tarttunut täkyyn.
Uusi teoria suomen kielisukulaisuudesta voi mullistaa koko kielitieteen - Assyriologi Simo Parpolan mukaan Mesopotamiassa puhuttu muinainen sumerin kieli on sukua suomalais-ugrilaisille kielille
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa