Jaska kirjoitti:Täytyy tunnustaa, etten ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan Struven ketjusta.
Kymmenen maan alueelle ulottuva Struven ketju on maanmittauksen taidonnäyte ennen satelliittiaikaa. Struven ketju hyväksyttiin Unescon Maailmanperintöluetteloon heinäkuun puolivälissä tänä vuonna. (2005)
Suomessa Struven ketju on kuudes maailmanperintökohde. Struven ketju kulkee Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle. Pohjoisin piste on Fuglenaes Norjassa lähellä Hammerfestiä ja eteläisin Staro-Nekrassowka Mustanmeren tuntumassa Izmailiassa Ukrainassa.
Aikansa huomattaviin teknis-tieteellisiin saavutuksiin kuuluva ketju on Unescon maailmanperintökohteista ensimmäinen tieteellinen kulttuurikohde.
Ketju on myös ensimmäinen maailmanperintökohde, joka ulottuu näin monen valtion alueelle. Ketjulla on huomattavaa yleismaailmallista arvoa: se on yhdistänyt lähes 200 vuoden ajan kansoja.
Suomessa ketjun suojeltavia mittauspisteitä on kuusi. Nämä ovat Stuorrahanoaivi lähellä Norjan rajaa, Aavasaksa, Alatornion kirkko Länsi- Lapissa, Korpilanden Oravivuori, Tornikallio Lapinjärven Porlammilla ja Mustaviiri Pyhtään saaristossa.
Ketjun liittämisellä maailmanperintöluetteloon kunnioitetaan sitä innovaatiota ja panostusta, mitä silloin on tehty. On merkittävää, että siihen aikaan ja niillä menetelmillä kyettiin tekemään niinkin laajakantoinen työ, Tätilä arvioi. Struven ketjua pidettiin malliesimerkkinä kolmiomittaustekniikasta vielä 1900 -luvun jälkipuoliskolla. Se oli merkittävä perusta kartoitukselle niin Suomessa kuin muissakin maissa, joissa ketju kulkee.
Nykyään maanmittauksessa käytetään satelliittipaikannukseen perustuvia GPS- laitteita. Tarkkuuttakin enemmän on kehittynyt mittausten helppous, sillä mittaamiseen ei enää tarvita retkikuntaa. Vuonna 2004 Suomessa otettiin käyttöön edistyksellisintä tekniikkaa edustava VRS -verkko (Virtual Reference Station). Se perustuu kiinteisiin tukiasemiin ja GSM- verkkoon. Tämän vuoden (2005) kesäkuusta alkaen VRS -verkko on kattanut koko Suomen.
Ketjun kehittäjä saksalaissyntyinen tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struve. (1793 - 1864).
F.G.W. Struve
Friedrich Georg Wilhelm Struve syntyi Saksan Holsteinissa vuonna 1793 ja
kuoli Venäjän Pulkovassa 1864. Struve toimi matematiikan ja astronomian professorina Tarton yliopiston observatoriossa jo 20- vuotiaana. Myöhemmin Struve muutti Pietarin seudulle ja perusti Pulkovaan maailman parhaana pidetyn tähtitieteellisen observatorion. Hän perusti Venäjän maantieteellisen yhdistyksen ja kuului 40 tieteelliseen akatemiaan.
Venäjällä Struve tunnettiin nimellä Vassily Jakovlevich. Hän oli kaksi kertaa naimisissa ja 18 lapsen isä. F.G.W. Struve oli tunnettu tähtitieteilijä 1800-luvun alkupuoliskolla.
Arja Ukkonen
Suomenmaa 19.8.2005
Taavetti kirjoitti:Aivan yllättävästi tuli foorumiin tietoa mainitun Struven ketjun mittauksen eräästä vaiheesta.
http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... highlight=
http://www.tieteessatapahtuu.fi/0105/pekonen.pdf
Kyseessä on sama maan napojen litistyneisyyden mittaukseen liittynyt vaihe, vaihe jota ovat edeltäneet mittaukset Euroopan eri osissa ja etelämpänä Suomessa. Jyväskylän Korpilahdella, Oravivuorella on eräs kiinteä merkki kallioon hakattuna.
E. Sofia kirjoitti:Kävimme Korpilahdella Struven paikalla joku vuosi sitten. Loistavat näköalat ja hyvin tehty reitti maastoon. Vaikeakulkuisille louhikkorinteille oli rakennettu puusiltoja ja portaita, niin ettei tarvinnut omata vuorikiipeilijän varusteita. Lapsiakin näkyi polulla paljon. Tuollainen kohde kiinnostaa kaikenikäisiä.
Suositeltava retkikohde! ':D'
Kävimme syksyllä ruska-aikaan. Näköalat ovat ehkä silloin parhaimmillaan.
(Yhdestä asiasta tuli silloin tehdyksi huomautus. Nyt polun lähtöpiste pitäisi olla jo autonavigaattorin löydettävissä...)
jussipussi kirjoitti:Kyllä Maupertuis sen jo "litistyneeksi" todisti. Struven ketju on minulle kyllä aika tuntematon. Sillä haluttiin ilmeisesti tarkempia tuloksia tai määrittää maapallon muotoa laajemminkin.
Nykyaikana (tai voi olla että, jo tuolla Struven ketjulla) on todistettu, että Maupertuisin mittauksissa oli virheitä, mutta onnekseen ne vaikuttivat siten, että lopputulos pysyi oikeana.
Paluu Geologia ja paleoekologia
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 6 vierailijaa