aikalainen kirjoitti:hunninko62 kirjoitti:Puhjenneen kosken syövyttämät maat ja lietteet sekä alavirran suurempi virtaus irroittaa joista pintalietettä, joka kulkee seuraavaan suvantoon. Kun Tammerkoski puhkesi Pispalan harjun pettäessa (ehkä 6700 eKr), kävi juuri näin. Huittisten (eli Lauttakylän) nykyinen suuri pelto- ja suoaukea alkoi täyttyä tällä lietteellä (nyk. paikoin 30 m paksu). Pohjassa on myös puhkeamisen erivärinen liete, joka lienee tuon ikäinen.
Tässä on yksi ajoitusmenetelmä, vähän epävarma ehkä, sillä mistä sitä tietää, mikä raita savessa on puhkeamisen aiheuttama. Tämä raita oli kuitenkin suuri ja siten selvä.
Tarkennuksena vaan, että Suomen jokilaaksojen lietteet ovat siltä ajalta, kun alue oli meren alla. Joen mukana kulkeutunut liete saostui joen suun edustalle meren pohjaan. Kun maa nousi merestä, oli siinä viljavaa maaperää. Esimerkiksi Kokemäenjoki saostaa nyt tulevaa peltomaata Reposaaren suuntaan.
Jos Lauttakylä on ollut meren alla vielä silloin, kun Näsijärvi ryöpsähti Kokemäenjoen vesistöön, niin ehkäpä sen tuoma tulvaliete erottuisi aiempien ja myöhempien kerrostumien seasta omana raitanaan.
Taavetti kirjoitti: Muinainen Hinkuan eli Kotajoki oli siis melko lyhyt, korkeintaan 10 kilometrin mittainen. Kotiseutuni muinaiset ihmiset asuivat siis melko kapealla maakaistaleilla ja/tai muinais-Päijänteen sekä silloisen meren saarilla. Ainakin mahtavat kalavedet olivat heillä käytössään, kun etelässä ja idässä avautui suuri Päijänne, jolla oli avoin yhteys myös nykyisen Saimaan suuntaan.
Taavetti kirjoitti:Pohjoisessa ja lännessä puolestaan lainehti suuri meri. Täytyypä joskus katsoa korkeuskartoista, oliko äitini synnyinseutukin meren alla, vaiko kuivalla maalla. Jotenkin on tähän asti mielikuvani ollut, että Kivijärven seudulla olisi ollut maa näkyvissä, kun korkeiden harjanteiden reunustama Päijänne -Saimaa olisi ollut ylempänä, kuin suuressa vadissa.
hunninko62 kirjoitti:Mitä aikaa tuo korkeus 130 metriä maannousemakäyrällä antaisi?
hunninko62 kirjoitti:Mitä aikaa tuo korkeus 130 metriä maannousemakäyrällä antaisi?
Taavetti kirjoitti:Olen ollut Kivijärvi nimisestä järvestä käsityksessä, että Suomenselän harjanne sijaitsee sen itäpuolella, ja että siten Kivijärven allas olisi ollut ulkopuolella Muinais-Päijänteen.
aikalainen kirjoitti:Taavetti kirjoitti:Olen ollut Kivijärvi nimisestä järvestä käsityksessä, että Suomenselän harjanne sijaitsee sen itäpuolella, ja että siten Kivijärven allas olisi ollut ulkopuolella Muinais-Päijänteen.
Kivijärven vedet laskevat Keiteleen ja Päijänteen suuntaan, mutta läheisen Lestijärven vedet laskevat Pohjanlahteen. Suomenselän vedenjakaja on siis niiden välissä. Tuhansia vuosia sitten vedenjakaja on tietysti voinut olla eri paikassa.
Wikipedia kertoo Päijänteestä, että "se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500 eaa", eli noin 8500 vuotta sitten.
hunninko62 kirjoitti:Wikipedia kertoo Päijänteestä, että "se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500 eaa", eli noin 8500 vuotta sitten.
Elettiin silloin esikeraamista aikaa, pohjalaista liuskekivikulttuuria (suomusjärveä..). Aikalaisen kartan mukaan saman kosken eri rannoilla on asutusjälkeä. Se tuntuu erikoiselta, sillä jos yksi porukka saapui samaan paikkaa toistuvasti, asettui se aina parhaalle kohdalle eli samaan kohtaan. Paikassa taisi asustaa useita porukoita samaan aikaan. Oletteko samaa mieltä?
hunninko62 kirjoitti:Wikipedia kertoo Päijänteestä, että "se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500 eaa", eli noin 8500 vuotta sitten.
Elettiin silloin esikeraamista aikaa, pohjalaista liuskekivikulttuuria (suomusjärveä..). Aikalaisen kartan mukaan saman kosken eri rannoilla on asutusjälkeä. Se tuntuu erikoiselta, sillä jos yksi porukka saapui samaan paikkaa toistuvasti, asettui se aina parhaalle kohdalle eli samaan kohtaan. Paikassa taisi asustaa useita porukoita samaan aikaan. Oletteko samaa mieltä?
Taavetti kirjoitti:Yritän Googlen avulla selvittää Suomenselän suuntausta. Sen olen tiennyt kymmeniä vuosia, että kotikyläni pohjoispuolella sen harjannetta on. Voisin aloittaa Oulun läänin Pyhäjärvestä, jatkaa Reisjärven ja Lestijärven kautta Kinnulaan ja Kivijärvelle. Koska Perhossakin on kyseistä selännettä, täytyy vedenjakajan sijaita Kivijärven ja Perhon välissä, mutta mitä suuntaa noudattaen harjanne jatkuu etelään?
Ainakin Kannonkoski, Alajärven itäosa, Töysä, Pylkönmäki ja Ähtäri sijoittuvat osittain Suomenselän harjumaisemaan.
Taavetti kirjoitti:Laajempaa tietoa löytyy muun muassa tuolta.
aikalainen kirjoitti:Toisaalta, kun nuo paikat näyttäisivät olleen saaria, niin niissä on rajallisesti polttopuuta, joten olisi voitu vuorotella saaria sen mukaan, kuin uutta puustoa kasvaa.
Etäisyystieto: Pyhäjärven kirkosta noin 31 km länsilounaaseen
Peruskartta: 234308 Perusk. nimi: Muuras
Kuvaus: Kohde sijaitsee Pyhäjärven läntisimmässä osassa Haapajärven rajalla olevan Iso-Kotajärven kaakkoisrannalla. Alue viettää järveä kohti, maaperä paikoin kivikkoista rinnettä. Paikalta on löydetty runsaasti erilaisia kiviesineitä, mm. tasa- ja kourutalttoja, keihäänkärkiä ja pallonuijia, katkelmia ja kvartsia. Ajoitus on esikeraaminen. Nykyisin alue on metsitettyä entistä viljelysmaata.
hunninko62 kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Toisaalta, kun nuo paikat näyttäisivät olleen saaria, niin niissä on rajallisesti polttopuuta, joten olisi voitu vuorotella saaria sen mukaan, kuin uutta puustoa kasvaa.
Tuo on totta, jos saaret olivat suuria. Silloin sieltä löytyy tarpeeksi palavaa puuta (ei-tuoretta). Joki tuo usein puunrunkoja mukanaan, ja tulvan aikana niitä tarttuu rantapuihin.
Tuo saaressa asuminen askarruttaa muutenkin. Kierrikissä asuttiin saaressa, hyvästä syystä, koska paikalta on kuulemma löydetty ammuttuja nuolenkärkiä. Jos paikka on suosittu ja siitä riidellään säännöllisesti ymmärtää saarenvaihdon hyvin. Esikeraaminen aika on kuitenkin eri kuin Kierrikin aika.
Selitys voisi olla toinen, kuten ehkä epäillet. Maanselän tilanteet saattoivat vaihdella ja uoma hakea paikkaansa ja siksi asuinpaikat seurailivat perässä. Toinen selitys on tuo "yhteinen kalastuspaikka". Olisi ollut edullista jakaa sama tuottoisa kalapaikka, koska kukaan ei siinä hävinnyt mitään. Kalaa tuli määrättömästi (lohennousu). Samalla vaihdettiin kuulumisia ja KÄYTIIN KAUPPAA. Siihen ei kulunut muulloin enää niin paljon energiaa.., asiat tulikin samassa hoideltua!
Taavetti kirjoitti: Kovat ylänköseudut olivat painuneet jään alla muita alueita vähemmän, ainakin kahdesta syystä. Kallio sietää painetta muuta maata enemmän, ja korkeiden paikkojen pienempi jäämassa painaa vähemmän. Siitä huolimatta kallio on ollut ilmeisen lähellä jään alla, moreeni ja hienomman maan kerrostumat lienevät jään sulaessa muodostuneita, ainakin enimmältä osin.
aikalainen kirjoitti:Taavetti kirjoitti: Kovat ylänköseudut olivat painuneet jään alla muita alueita vähemmän, ainakin kahdesta syystä. Kallio sietää painetta muuta maata enemmän, ja korkeiden paikkojen pienempi jäämassa painaa vähemmän. Siitä huolimatta kallio on ollut ilmeisen lähellä jään alla, moreeni ja hienomman maan kerrostumat lienevät jään sulaessa muodostuneita, ainakin enimmältä osin.
Pienenä tarkennuksena vaan, että ylänköjenkin päälle riitti jäätä, koska jäätä väitetään olleen ainakin pari kilometriä. Ks. jääkausi.
aikalainen kirjoitti:Minkähänlaista kamaa ovat asumuksissaan polttaneet? Metallisia sahoja ei ollut keksitty, joten ehkeivät saaneet paksuja runkoja pätkittyä? Ehkäpä vain ranteen vahvaa pikkupuuta pätkivät kivikirveillä ja kuivattivat polttokelpoiseksi? Toki kuivat alaoksat paloivat heti, mutta niitä ei lähietäisyydellä kai monenkaan päivän tarpeisiin löytynyt.
Ajopuut kuulostavat eksoottisilta - ovatko Kokemäenjoen rannat keväisin sellaisia täynnä?
Uoman vaihtelu on hyvä selitys. Maannousun synnyttämä tuore joenuoma on usein monihaarainen, ja alkuun vähäinen haara voi ajan oloon syöpyä syvemmäksi, jolloin vedet ohjautuvat sinne. Alkuunhan muinais-Kalajoen niskalla ei edes ollut jokea vaan vuolas salmi. Ehdoton kalapaikka ja varmaan kauppapaikkakin, kun se yhdisti valtavan Päijänteen vesistön merivesistöön. Joen pidetessä kala- ja kauppapaikan sijainnille tuli uusia vaihtoehtoja, mutta ilmeisimpinä paikkoina joen suu ja niska.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa