Loue kirjoitti:Itäsuomalaisissa sukunimissä eläinten nimeen perustuvat sukunimet ovat iso ryhmä. Niitä esiintyy Karjalassa ja Savossa, mutta yleisesti niitä pidetään alun perin karjalaisina. Eri puolilla maailmaa esiintyy ilmiötä, jossa tietty suku on käsitetty jonkun eläimen jälkeläiseksi. Niinpä voisi ajatella, että kyse on jostain suvun "toteemieläimen" tyyppisestä. Sukunimien -nen-pääte tarkoittaa poikaa, Kettunen olisi siis Ketunpoika ja toisaalta verokirjoissa esiintyy esim. nimen Varis tai Variksinen rinnalla nimi Variksenpoika.
Kuinkahan vanhoja eläimeen perustuvat sukunimet mahtavat olla? Esiintyykö niitä muilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla?
Taavetti kirjoitti:Kylämme ja kuntamme Varikset ja Närhit ovat tietoni mukaan vanhaa paikallista nimistöä, tuskin lainkaan karjalaisperäistä. Sen mukaan lintujen nimiä olisi ollut käytössä muuallakin kuin Karjalassa, joskin ne siellä lienevät muuta maata yleisempiä.
putkonen kirjoitti:Vilkaisin Kokemäenjoen laakson ja ympäristön tilojen eläimellisiä nimiä. Yksi asia herätti huomiota: esimerkiksi Karkussa, jossa asutus on hyvin vanhaa ja maanviljelystä ja karjanhoitoa on harjoitettu jo hyvin kauan, ei löytynyt yhtään eläimeen liittyvää tilannimeä. Karkusta asutus levisi Mouhijärven ja Suodenniemen erämaihin, joissa, yllätys, yllätys, tilojen eläinten nimissä esiintyy ainoastaan erämaan lintuja: teeri, pyy, tiainen, koppelo ja kurki.
Harjavallassa (Krapu ja Naakka) ja Kokemäellä (Härkälä, Kirppu, Kukola, Parma(?) sekä villimpänä eläimenä Kuikka) nimet taas viittavaat ihmiseen liittyviin "kulttuurieläimiin".
Tyrväällä sijaitsevat "kulttuurieläimet" Pukki (juuri Tyrväällä on vuohella ollut tärkeä osa karjataloudessa), Kukko, Katinhäntä, Mulli sekä villimpinä luontokappaleina Käki, Sotka, Saukko, Haukka, Kurki, Haukka ja Karhu. Upea Karhu-nimi tosin muutettiin aikoinaan Inniläksi, kun isäntää harmitti kylän ihmisten lapsille antama nimitys "karhunpenikat". Tyrväältä löytyy siis molempia: koti- ja villieläimiä.
Näyttäisi siltä, että ennemminkin ympäristön eläimet olisivat antaneet tilalle nimen kuin että isäntä, jolla olisi ollut eläimen nimi, olisi antanut tilalle nimen.
hunninko62 kirjoitti:ideasi, jos se olisi totta, kumoaisi yleisen käsityksen, että eläinaiheiset nimet olisivat itäsuomesta. Satakunnassakin "osataan", vaikka 50% on I-haploa eli lännestä tullutta.
Satakuntalaisuutta kannattaisi fundeerata enemmänkin. Onko maakuntaan muutto peittänyt alleen saman nimistön, jota käytettiin muuallakin varsin myöhään? Vaikka sukunimiä ei kaikilla täällä ollutkaan.
Putkonen kirjoitti:Vilkaisin Kokemäenjoen laakson ja ympäristön tilojen eläimellisiä nimiä. Yksi asia herätti huomiota: esimerkiksi Karkussa, jossa asutus on hyvin vanhaa ja maanviljelystä ja karjanhoitoa on harjoitettu jo hyvin kauan, ei löytynyt yhtään eläimeen liittyvää tilannimeä. Karkusta asutus levisi Mouhijärven ja Suodenniemen erämaihin, joissa, yllätys, yllätys, tilojen eläinten nimissä esiintyy ainoastaan erämaan lintuja: teeri, pyy, tiainen, koppelo ja kurki.
Loue kirjoitti:Suku nimeltä Karhunen tai Karhu Itä-Suomessa taas on nimetty jollain muulla perusteella: karhumaisilla ominaisuuksilla tai sillä, että karhu ymmärretään suvun suojeluseläimeksi tms.
Loue kirjoitti: Olennaista on idän ja lännen kultturiero, maanomistus oli lännessä tilaan liittyvää, kun idässä oli kyse laajemmista kaskialueista ja se heijastuu nimikäytäntöön: kaskiviljelyyn tarvittiin isompi joukko sukua ja tällöin syntyi myös erilainen identiteetti suvun osalta kuin lännessä, jossa pienemmät perheet asuttivat tilojaan. Identiteetin tason asetelma talo vs. suku olisi sitten heijastunut nimikäytäntöihin.
putkonen kirjoitti: Itä-Suomesta Haukat puuttuvat.
aikalainen kirjoitti:Kyllä niitä löytyy runsaasti sieltäkin, mutta karttahakuun sana pitää kirjoittaa itäsuomeksi: havukka.
Jaska kirjoitti: Erämaihin uudistiloja rakentaneille sopii hyvin tunnusmerkiksi eläinaiheinen sukunimi.
putkonen kirjoitti:Oliko Haukan klaani eri väkeä?
Muitakin eläimiä pistin hakuun. "Kurjen klaani" osui Etelä-Hämeeseen, "Hirven klaani" Pohjanmaalle ja "Karhun klaani" muodosti parikin rypästä Länsi-Suomeen.
aikalainen kirjoitti:Suvun suojeluseläin kuulostaa kovin keinotekoiselta selitykseltä.
Ja miksi ihmisen nimeä ei puhekielessä siltikään sanottu Matti Karhu, vaan Karhun Matti - kuten sanotaisiin myös siinä tapauksessa, että Matti asuisi vuosisataisella Karhu-nimisellä sukutilalla?
Esimerkiksi, jos vanha ruotsinkielinen asiakirja kertoo nimeksi Matts Ericson Laurila, niin jälkimmäinen ei ole sukunimi, kuten sen nykysuomalainen oman kokemusmaailmansa mukaisesti haluaisi tulkita, vaan talon tai torpan nimestä juonnettu lisänimi.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa