PatrickO kirjoitti:Entä onko "innovatiivisimmissa" saamelaiskielissä muita uudennoksia, jotka ovat yhteisiä itämerensuomalaisten ja/tai mordvalaisten kielien kanssa? Itse kun en saamelaiskielistä tiedä paljoa...
PatrickO kirjoitti:Entä onko "innovatiivisimmissa" saamelaiskielissä muita uudennoksia, jotka ovat yhteisiä itämerensuomalaisten ja/tai mordvalaisten kielien kanssa?
Vuonna 551 goottien historijoitsia Jordanes luetteli hunnien hyökkäyksen ajan kansoja, jotka kuuluivat itägoottien kuningas Hermanarikin valtakuntaan. Jordanes mainitsee muun muassa kansat merens, mordens ja imiscaris. Nimityksen imiscaris on selitetty tarkoittavan marilaisia. Merens viittasi todennäköisesti merjalaisiin, jotka olivat luultavasti läheistä sukua marilaisille.[4] Niitty- ja vuorimarilaiset eriytyivät omiksi heimoikseen 1000-luvun paikkeilla. Yhteydet udmurtteihin ja mordvalaisiin säilyivt pitkään tiiviinä.
Among the peoples ruled by the Ostrogoth king Hermanarik, the Mordens (i. e. the Mordvins described below) are mentioned ^ in the
fourth century of our era.
Keitä nämä jatulit tai jatunit olivat? Eivät ainakaan saamelaisia. Tämän vaihtoehdon sulkevat pois niin kuvaukset heidän valtavasta koostaan kuin heille annettu nimi. Jatuli tarkoittaa nimenomaan jättiläistä. Sana tunnetaan myös muinaisskandinaavisista kielistä - iatul, iatun, jättul, jättur, jotunn ja jötunn - samassa merkityksessä.
Fellmanin mukaan suomalaiset saattoivat tarkoittaa jatuleilla kaikkia niitä muinaisskandinaavisia goottilaisia heimoja, joiden kanssa he olivat riidoissa. Ensimmäiseksi nimi olisi annettu norjalaisille, jotka ryhtyivät lapinkäyntiin 100-luvulla.
"Samoin kuin nykyiset suomalaiset sanovat Norjaa Juutin valtakunnaksi, norjalaista juutilaiseksi ja kansaa juutinkansaksi, ovat he voineet nimittää heitä ja heidän heimolaisiaan myös jatuleiksi tai jatulinkansaksi", Fellman päätteli.
Lännen suuntaan viittasi Fellmanin mielestä myös jatulien katoaminen hiiteen tai helsinkiin. Hiisi tarkoittaa nykyään pirua ja pirunluolaa, mutta muinoin se merkitsi vaarallista naapuria, pelottavaa ulkomaalaista ja paikkaa, jossa tämä asui. Helsinki taas tarkoitti samaa kuin hiisi. Vielä silloin, kun Fellman kokosi tietojaan, pohjoisessa toivotettiin "mene hiiteen" sanomalla "painu helsinkiin".
Tämän ilmauksen taustalla lienee helsinkien heimo, joka muinoin asui kainulaisten naapurina Perämeren rannikolla. Helsinkien jäljiltä seudulla on sellaisia paikannimiä kuin Helsingeby, Helsingintörmä ja Helsinginkoski. Professori Jouko Vahtola kertoo, että helsinki tulee vanhasta skandinaavisesta sanasta hals, kaula, kurkku, ja arvelee sen viittaavan Merenkurkun rannikon läntisiin asukkaisiin.
Pystynen kirjoitti:(Pystynen palaa foorumille vähän opintoja kasaan rutistettuaan.)
Pystynen kirjoitti:PatrickO kirjoitti:Entä onko "innovatiivisimmissa" saamelaiskielissä muita uudennoksia, jotka ovat yhteisiä itämerensuomalaisten ja/tai mordvalaisten kielien kanssa?
Kyllä tuollaisia löytyy koko kasa. Nopeasti miettien:
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:(Pystynen palaa foorumille vähän opintoja kasaan rutistettuaan.)
Tervetuloa takaisin! Ja rytinällä...
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:PatrickO kirjoitti:Entä onko "innovatiivisimmissa" saamelaiskielissä muita uudennoksia, jotka ovat yhteisiä itämerensuomalaisten ja/tai mordvalaisten kielien kanssa?
Kyllä tuollaisia löytyy koko kasa. Nopeasti miettien:
Minä käsitin Patrickin kysymyksen nimenomaan saamen kielten välisiin eroihin liittyen, eli että jakavatko innovatiivisimmat saamelaiskielistä piirteitä muiden kielihaarojen kanssa. Mutta hyödyllisen listan kasasit silti, kiitoksia!
jussipussi kirjoitti:Pystyykö saamelaismurteista päättelemään niiden leviämisjärjestystä, vai ovatko ne murteutuneet paikoillaan, leviämisen jälkee?
Jaska kirjoitti:Vuopmi-sanaa (mm. 'laaja suoalue jokilaaksossa') pidetään kuitenkin lainana suomen sanasta uoma, ja myöhemmin se on sitten lainattu saamesta takaisin suomeen: vuoma. Vuopmi lienee nuorempi lainasana kuin áhpi.
Saamen vuohpi taas on suomen apaja-sanan vastine, germaaninen lainasanue on kyseessä.
jussipussi kirjoitti:Ai jaa. Ymmärsin tuon Heikkilän jutun aivan toisin. Tulin siitä siihen tulokseen että ikäjärjestys olisi kuohpi, vuohpi, ahpi joista kuohpi vanhin, ahpi nuorin.
jussipussi kirjoitti:Niin joo, vaikkapa tuo ahpi olisikin vanhempi kuin vuopmi niin jako kahteen (idässä aapa, lännessä vuoma) voisi silti selittyä eriaikaisuudella.
jussipussi kirjoitti:Voihan se mennä niinkin päin, että ensin ahpi levisi koko alueelle (tai vaikka vain Kemijoen vesistön alueelle) ja myöhemmin tuli "vuopmi"-sanaa käyttävä väestö, joko vielä saamenkielestä tyhjään Tornionlaaksoon tai sitten nimesi siellä olevat ahpit vuopmiksi, kun heistä se ahpi tuntui paremmalta kuvaamaan merta tai suurta järven selkää???
jussipussi kirjoitti:Minulle maalllikkona tuntuu yhä todennäköisemmältä, että germaanit ja saamenkieliset tekivät yhteistyötä jopa satoja vuosia ensimmäisellä vuosituhannella jkr.
Jaska kirjoitti:Joo, järjestys olisi tuo, mutta se ** sanan edessä merkitsee, että asu on hypoteettinen - eli sellaista lainasanaa ei oikeasti ole. Heikkilä vain havainnollistaa, miltä sana näyttäisi saamessa, jos se olisi vanhempi.
Eli germaanisesta sanasta *haƀaz (ja viime vaiheessa skand. *hafr) olisi lainattu
- varhaiseen kantasaameen **kapa > **kuopé > **guohpi (germ. *h --> *k)
- keskiseen kantasaameen **apa > **vuopé > **vuohpi (germ. *h jää ilman vastinetta)
- myöhäiseen kantasaameen *ápa / *ápé > áhpi (= todellinen tilanne; kantasaamen vokaalimuutos *a > *uo oli jo tapahtunut, joten *a --> *á)
Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Minulle maalllikkona tuntuu yhä todennäköisemmältä, että germaanit ja saamenkieliset tekivät yhteistyötä jopa satoja vuosia ensimmäisellä vuosituhannella jkr.
Joo, minäkin pidän tätä ajatusta uskottavana.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Minulle maalllikkona tuntuu yhä todennäköisemmältä, että germaanit ja saamenkieliset tekivät yhteistyötä jopa satoja vuosia ensimmäisellä vuosituhannella jkr.
Joo, minäkin pidän tätä ajatusta uskottavana.
Samoin, saame ei kaiketi olisi pystynyt leviämään tehokkaasti ilman hyvää järjestäytymisastetta ja toimivia yhteistyöverkostoja. Mielikuva saamesta jonkinlaisena perifeeristen poronhoitajien kielenä on anakronismi.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 45 vierailijaa