Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

Paperilta ja verkosta löytyvä tieto; kirjat, lehdet, julkaisusarjat ja kotisivut.

Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 21 Joulu 2015 15:19

Tiimin Haggren, Halinen, Lavento, Raninen & Wessman tuore teos "Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoriakivikaudelta keskiajalle" vaikuttaa nopean vilkaisun pohjalta varsin hyvältä kokonaisuudelta. Tekstiä, karttoja sekä paljon kuvia. Tapahtumat Suomessa liitetään osaksi ympäröivien alueiden kehitystä, mikä on erinomainen asia. Teoksen toteuttamista on tukenut Koneen säätiö, mikä on hienoa, kiitos siitä. Kirja on myös vertaisarvioitu, olisi mielenkiintoista tietää miten asia on vaikuttanut lopputulokseen. Tuliko jotain lisää, jäikö jotain pois?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 21 Joulu 2015 17:30

Hieno juttu. Pääsisipä vähän pläräämään ennen ostopäätöstä, on arvokas kirja. Pienet painosmäärät nostavat tietenkin hintaa.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 22 Joulu 2015 01:42

Kirjassa on esillä paljon uutta tutkimustietoa, mm. Espoon Kauklahden melko tuoreet piipparilöydöt, jotka viittaavat erikoista sinänsä Karjalan ristiretkiaikaan. Paikalta on nimittäin löytynyt karjalaisia koruja, aiemmin myös karjalaista alkeellisella dreijalla tehtyä "slaavilaista" keramiikkaa. Alueella on sijainnut keskiaikaisia kyliä, mm. Mankby, johon liittyen:

Kuva

"Kylätontin lounaispuolella on korkea (45 m mpy), jyrkkäpiirteinen kallio, josta saattaa jopa juontua kylännimi Mankby – kallio muistuttaa nimittäin hevosen säkää (ru. manke)." Tai sitten ei?

http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/down ... 9%7D/22588
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja ristoilmari » 22 Joulu 2015 11:58

mankki. espoonlahden suussa on Pentala niminen saari. ( toinen Penttala on Ulvilan meren puolel. ) vieres on kasavuori.

espoon lahden pohjukast on päästy vesi-reittei pitki pohjosee ja koiliseee, ja takas.

mikä on penttala ?
ristoilmari
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 56
Liittynyt: 19 Touko 2012 15:39

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 22 Joulu 2015 12:54

Kinaporin kalifi kirjoitti:Kirjassa on esillä paljon uutta tutkimustietoa, mm. Espoon Kauklahden melko tuoreet piipparilöydöt, jotka viittaavat erikoista sinänsä Karjalan ristiretkiaikaan. Paikalta on nimittäin löytynyt karjalaisia koruja, aiemmin myös karjalaista alkeellisella dreijalla tehtyä "slaavilaista" keramiikkaa. Alueella on sijainnut keskiaikaisia kyliä, mm. Mankby, johon liittyen:

Kuva

"Kylätontin lounaispuolella on korkea (45 m mpy), jyrkkäpiirteinen kallio, josta saattaa jopa juontua kylännimi Mankby – kallio muistuttaa nimittäin hevosen säkää (ru. manke)." Tai sitten ei?

http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/down ... 9%7D/22588


Itäinen ristiretkiajan vaikutus Lounais-Suomessa ei ole arkeologinen uutuus, vaan löytöjä on vuosisatojen ajalta. Vanhan asian uutisointi uutena olisi tarkoituksellista harhaanjohtamista. Toivottavasti sitä ei tehdä tuossa kirjassa. Se olisi halpamaista historian kansantajuistamista.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 22 Joulu 2015 13:30

Sigfrid kirjoitti:Itäinen ristiretkiajan vaikutus Lounais-Suomessa ei ole arkeologinen uutuus, vaan löytöjä on vuosisatojen ajalta. Vanhan asian uutisointi uutena olisi tarkoituksellista harhaanjohtamista. Toivottavasti sitä ei tehdä tuossa kirjassa. Se olisi halpamaista historian kansantajuistamista.

Koko kirjahan perustuu vanhojen asioiden uutisoimiseen, halpamaista tai ei ja tässä on kyseessä vain sivuhuomaustus. Mutta, nämä korulöydöt ovat aika uusia, olen seuraillut tilannetta piipparimiesten foorumilla. Itäinen vaikutus Suomenlahden rannikolla saattoi tosin kestää vain muutaman sata vuotta, ehkä välillä 1100-1300, keskittyen jokisuihin, näkyvimmin ehkä Aurajoella?

EDIT ruotsin kielessä on (ollut) termi bänd, "trång l. ahdas". Pentalan kapeahko salmi voisi olla motiivi nimelle, miksei myös viereinen vielä ahtaampi Kuggsund?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 22 Joulu 2015 14:14

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Itäinen ristiretkiajan vaikutus Lounais-Suomessa ei ole arkeologinen uutuus, vaan löytöjä on vuosisatojen ajalta. Vanhan asian uutisointi uutena olisi tarkoituksellista harhaanjohtamista. Toivottavasti sitä ei tehdä tuossa kirjassa. Se olisi halpamaista historian kansantajuistamista.

Koko kirjahan perustuu vanhojen asioiden uutisoimiseen, halpamaista tai ei ja tässä on kyseessä vain sivuhuomaustus. Mutta, nämä korulöydöt ovat aika uusia, olen seuraillut tilannetta piipparimiesten foorumilla. Itäinen vaikutus Suomenlahden rannikolla saattoi tosin kestää vain muutaman sata vuotta, ehkä välillä 1100-1300, keskittyen jokisuihin, näkyvimmin ehkä Aurajoella?



Tarkoitin vain ettei uusien löytöjen osuutta yliarvioitaisi kokonaisuudessa. Minulle tulee mm. englantilainen arkeologiatiedote, jossa "syyllistytään" tällaiseen säätöön. On hienoa, että uusista löydöistä kerrotaan. Ei ole hienoa jättää mainitsematta kokonaisuus. Huonommin perillä oleva lukija ilman kokonaiskuvaa saa kuvan että olisi edistytty (tehty läpimurto tieteessä) ja "keksitty" jotain uutta. Satunnainen lukija suhteuttaa sen omaan vajavaiseen (ennakko)luulooonsa.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Kvenlander » 22 Joulu 2015 15:05

ristoilmari kirjoitti:mankki. espoonlahden suussa on Pentala niminen saari. ( toinen Penttala on Ulvilan meren puolel. ) vieres on kasavuori.

espoon lahden pohjukast on päästy vesi-reittei pitki pohjosee ja koiliseee, ja takas.

mikä on penttala ?


Jäiköhän aikaisempi vastaukseni nyt johonkin bittiavaruuteen? Luen juuri Unto Salon kirjaa Ajan ammoisen oloista: Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa (SKS 2008). Siinä sivutaan Penttalan taloa, en kyllä muista oliko se juuri Ulvilassa vai etelämpänä Muinais-kalannissa. Se paikka liittyi kuitenkin skandinaaviseen siirtolaisuuteen, mutta Penttalasta nimenä ei ollut puhetta. Sinänsä jännä, jos tuo nimi liittyy useampaan löytöpaikkaan. Tarkistan sen kohdan kirjasta.

Suosittelen muuten tuota kirjaa. Erittäin mielenkiintoinen.
Y-DNA R1b DF27 --> FGC17112
mtDNA W1b1
Avatar
Kvenlander
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 344
Liittynyt: 24 Tammi 2015 15:01
Paikkakunta: Vaasa

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja wejoja » 23 Joulu 2015 16:08

Kuumeisena odotellaan opusta, joka makaa tällä hetkellä lajiteltuna Vantaan logistiikkakeskuksessa. Toivottavasti vanhan kertauksessa on huomioitu uusimmat tutkimustulokset. Jos on pitäydytty vanhan kertaamiseen, olisi se kieltämättä varsin erikoinen veto alan terävimmältä kärjeltä...
wejoja
 

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Pystynen » 30 Joulu 2015 21:30

Kinaporin kalifi kirjoitti:Alueella on sijainnut keskiaikaisia kyliä, mm. Mankby, johon liittyen:

Hivenen idempää löytyy lisäksi Mankans. Todennäköisesti jompikumpi näistä on toisen mukaan nimetty.

ristoilmari kirjoitti:espoonlahden suussa on Pentala niminen saari. ( toinen Penttala on Ulvilan meren puolel. ) vieres on kasavuori.

Kasavuori on ainakin helppo selittää laen tienoilta löytyvien konkreettisten kivikasojen avulla. (Korkeaprofiilisia hautaröykkiöitä vai merkkitulten perustuksia? En mene suoralta kädeltä sanomaan.)
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja wejoja » 30 Joulu 2015 23:00

Sigfrid kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Itäinen ristiretkiajan vaikutus Lounais-Suomessa ei ole arkeologinen uutuus, vaan löytöjä on vuosisatojen ajalta. Vanhan asian uutisointi uutena olisi tarkoituksellista harhaanjohtamista. Toivottavasti sitä ei tehdä tuossa kirjassa. Se olisi halpamaista historian kansantajuistamista.

Koko kirjahan perustuu vanhojen asioiden uutisoimiseen, halpamaista tai ei ja tässä on kyseessä vain sivuhuomaustus. Mutta, nämä korulöydöt ovat aika uusia, olen seuraillut tilannetta piipparimiesten foorumilla. Itäinen vaikutus Suomenlahden rannikolla saattoi tosin kestää vain muutaman sata vuotta, ehkä välillä 1100-1300, keskittyen jokisuihin, näkyvimmin ehkä Aurajoella?



Tarkoitin vain ettei uusien löytöjen osuutta yliarvioitaisi kokonaisuudessa. Minulle tulee mm. englantilainen arkeologiatiedote, jossa "syyllistytään" tällaiseen säätöön. On hienoa, että uusista löydöistä kerrotaan. Ei ole hienoa jättää mainitsematta kokonaisuus. Huonommin perillä oleva lukija ilman kokonaiskuvaa saa kuvan että olisi edistytty (tehty läpimurto tieteessä) ja "keksitty" jotain uutta. Satunnainen lukija suhteuttaa sen omaan vajavaiseen (ennakko)luulooonsa.


Mielestäni ei yliarvioitu mitään, vaan todettiin asiallisesti eräiltä osin aiempien käsitysten olevan voimakkaassa muutostilassa, jota ei voine enää kukaan kiistää. Akateeminen kankeus säätöineen vie toki mahdottomasti aikaa varsinkin, kun uuden tutkimista ajetaan kovalla kiireellä alas.

Maallikonkin oli helppo havaita yksittäisten tutkijoiden alueelliset kiinnostuksen kohteet eikä ihme, että painoarvoa saa esim. Suomenlahden rannikon osalta Lounais-Suomi ja Uudenmaan läntiset osat, kun taas esim. Kymijokilaaksosta riittää muutama yleisluonteinen maininta, jonka syyksi todettiin asiallisesti tutkimattomuuden ongelma. Toisaalta itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikon osalta käsitysten todetaan olevan voimakkaassa muutostilassa muun muassa nk. autioteorian osalta.

Muutaman asiavirheen bongasin, jonka voi pistää lähinnä sen piikkiin, ettei luultavasti yksikään tutkija pysy aivan uusimman tutkimukset kelkassa varsinkaan, kun tutkimus on hajallaan ja osin tekemättä, muutoinhan kirja ei valmistuisi koskaan painokuntoon. Kaiken kaikkeaan pitäisin hyvänä yleisesityksenä, mutta samalla tunnustaen, että odotin huomattavasti tiukemmin fokusoitua asiaa yleisläpän sijaan varsinkin viimevuotisten kielitieteilijöiden erinomaisten "viikinki-avausten" innoittamana.
wejoja
 

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Fagus » 31 Joulu 2015 10:32

wejoja kirjoitti:Mielestäni ei yliarvioitu mitään, vaan todettiin asiallisesti eräiltä osin aiempien käsitysten olevan voimakkaassa muutostilassa, jota ei voine enää kukaan kiistää. Akateeminen kankeus säätöineen vie toki mahdottomasti aikaa varsinkin, kun uuden tutkimista ajetaan kovalla kiireellä alas.

Maallikonkin oli helppo havaita yksittäisten tutkijoiden alueelliset kiinnostuksen kohteet eikä ihme, että painoarvoa saa esim. Suomenlahden rannikon osalta Lounais-Suomi ja Uudenmaan läntiset osat, kun taas esim. Kymijokilaaksosta riittää muutama yleisluonteinen maininta, jonka syyksi todettiin asiallisesti tutkimattomuuden ongelma. Toisaalta itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikon osalta käsitysten todetaan olevan voimakkaassa muutostilassa muun muassa nk. autioteorian osalta.

Muutaman asiavirheen bongasin, jonka voi pistää lähinnä sen piikkiin, ettei luultavasti yksikään tutkija pysy aivan uusimman tutkimukset kelkassa varsinkaan, kun tutkimus on hajallaan ja osin tekemättä, muutoinhan kirja ei valmistuisi koskaan painokuntoon. Kaiken kaikkeaan pitäisin hyvänä yleisesityksenä, mutta samalla tunnustaen, että odotin huomattavasti tiukemmin fokusoitua asiaa yleisläpän sijaan varsinkin viimevuotisten kielitieteilijöiden erinomaisten "viikinki-avausten" innoittamana.

Minulla on aika lailla samanlaiset tuntemukset kuin wejojalla. Kirja on mainio, mutta painotus on kuitenkin lounaassa, jossa toki löytöjä ja asutusta on eniten. Ehkä kaipaan fokusoidumpaa esitystä pelkästä rautakaudesta, joka voisi kattaa Suomen lähialueet, hieman laajennettuna kaikkiin aikaisempiin verrattuna. Voi olla liikaa toivottu. Joissakin kartoissa oli rajauduttu nyky-Suomeen, mikä on minusta onneton valinta, mutta ehkä muuten karttaa ei olisi ollut ollenkaan.

Toinen asia, jota kaipasin, on perustelujen tuominen vielä selvemmin esiin faktoineen, myös vanhat löydöt huomioiden. Erilaisista korutyypeistä olisi voinut olla kaikista esimerkit: kuva jne. Rautalangasta vääntöä siis. Nämähän löytyvät toki muusta, vanhemmasta, kirjallisuudesta. Sitten kirja ei olisi ollut niin yleistajuinen ja suuri yleisö ei ehkä olisi tarttunut siihen, mutta minulle se olisi sopinut. Mutta kirja on erittäin hyvä näinkin.
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 31 Joulu 2015 16:42

Fagus kirjoitti:Minulla on aika lailla samanlaiset tuntemukset kuin wejojalla. Kirja on mainio, mutta painotus on kuitenkin lounaassa, jossa toki löytöjä ja asutusta on eniten. Ehkä kaipaan fokusoidumpaa esitystä pelkästä rautakaudesta, joka voisi kattaa Suomen lähialueet, hieman laajennettuna kaikkiin aikaisempiin verrattuna. Voi olla liikaa toivottu. Joissakin kartoissa oli rajauduttu nyky-Suomeen, mikä on minusta onneton valinta, mutta ehkä muuten karttaa ei olisi ollut ollenkaan.

Samoilla linjoilla, ehkä kuitenkin lähinnä rautakauteen-keskiaikaan liittyen. Minusta esim. pronssikausi käsiteltiin alueellisesti tasapuolisemmin, ilmeisenä syynä Lavennon oma henkilöhistoria. Karjalan rautakauteen keskittyvä teos pitäisi ehkä teettää suomalais-venäläisenä yhteishankkeena, kun tulkinnat asiasta eroavat niin selvästi.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja wejoja » 01 Tammi 2016 00:59

Juu, tarkoitin juuri rautakausi-keskiaika väliä, joka on laskutavasta riippuen hyvin pitkä parintuhannen vuoden aikajänne sekin.
wejoja
 

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 01 Tammi 2016 12:50

Tilasin nyt palautteen innostamana kirjan. Toivon, että siitä löytyy arkeologisten löytöjen kulttuurista alkuperävertailua. Löytöjen kulttuurinen leima yhdistettynä geeniliikenteeseen antaisi kaksi rinnakkaista aihiota tarkastella ihmisten muinaisyhteyksiä. Jos esine ilmaisee kulttuurista yhteyttä itään ja genetiikka tukee sitä, niin kysymyksessä voisi olla väestöliike, muussa tapauksessa kulttuurivaihto, esimerkiksi kauppatavaran muodossa. Olen pettynyt, jos kirjassa ei kulttuuriyhteyksiä käsitellä.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja villimies » 01 Tammi 2016 13:26

Kinaporin kalifi kirjoitti:Samoilla linjoilla, ehkä kuitenkin lähinnä rautakauteen-keskiaikaan liittyen. Minusta esim. pronssikausi käsiteltiin alueellisesti tasapuolisemmin, ilmeisenä syynä Lavennon oma henkilöhistoria. Karjalan rautakauteen keskittyvä teos pitäisi ehkä teettää suomalais-venäläisenä yhteishankkeena, kun tulkinnat asiasta eroavat niin selvästi.


Tähän tilanteeseen saataneen osittain parannus kun Etelä-Karjalan maakuntahistoriateosten teko lähtee liikkeelle: http://www.esaimaa.fi/Online/2015/11/29 ... 19927208/4
Tässä suunnitelma maakuntahistorian laatimisesta: http://kokoushallinta.ekliitto.fi/djulk ... 2-11-1.PDF
Avatar
villimies
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 22
Liittynyt: 09 Maalis 2015 21:15

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja JuhoP » 03 Tammi 2016 21:51

Kirja oli mielenkiintoinen. Kielitiedettä ja genetiikkaa tosin sivuttiin hyvin pintapuolisesti - vaikka nämä toki olisivat esihistorian osalta huomattavasti spekulatiivisempia kuin konkreettisiin jäännöksiin keskittyvä arkeologia. Onneksi jossain tietolaatikossa mainittiin nuorempien uralistien näkemys suomalais-ugrilaisen kielen myöhäisestä (varhaismetallikautisesta?) leviämisestä Suomeen.
Y-DNA: I-M253 (tarkentuu rahatilanteen kohentuessa).
Isän suvun juuret Itä-Hämeessä, äidin Pirkanmaalla.
JuhoP
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 18
Liittynyt: 28 Syys 2014 14:00
Paikkakunta: Espoo

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 04 Tammi 2016 00:14

villimies kirjoitti:Tähän tilanteeseen saataneen osittain parannus kun Etelä-Karjalan maakuntahistoriateosten teko lähtee liikkeelle: http://www.esaimaa.fi/Online/2015/11/29 ... 19927208/4
Tässä suunnitelma maakuntahistorian laatimisesta: http://kokoushallinta.ekliitto.fi/djulk ... 2-11-1.PDF

Vaikuttaa hyvältä, osan I kirjoittajat ovat ainakin alansa aatelia, varmaan muukin iskuryhmä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Muinaisuutemme jäljet, Suomen esi- ja varhaishistoria

ViestiKirjoittaja JakomäenNeruda » 29 Touko 2016 19:31

Kyllähän tämä on ehdoton hankinta jokaisen muinaisharrastajan hyllyyn ja mielellään myös koulujen kirjastoihin. Varsinkin tällä hetkellä, kun historiattomuuden ilmapiiri uhkaa kansakuntien kehitystä, olisi syytä tutustuttaa nuoremmat polvet maan menneisyyteen. Eli jos olisin varakas mesenaatti, hankkisin kirjan kaikkiin kouluihin. ;)

Voi myös sanoa, että tämän teoksen ilmestymisellä oli korkea aika. Huurteen klassikko on ajat sitten vanhentunut.

Mielestäni kirjan parhaat osiot ovat kivikautta, varhaista metallikautta ja keskiaikaa käsittelevät osuudet. Positiivinen erityismaininta tulee Petri Halisen tietoboxeille, jotka toivat paljon uutta tietoa esille. Ehkä osioista kaikkein mielenkiintoisin oli Georg Haggrénin keskiaika-osuus, koska siinä näkyi niin selvästi tuore tutkimusote: paljon uutta detaljitietoa, jonka selvästi aihepiiriin paneutunut asiantuntija kykenee sitomaan kontekstiin.

Koska myös kritiikkiä sopinee esittää, niin teoksen heikoin osuus oli mielestäni ristiretkiaikaa käsittelevä osuus. Kirjoittaja ehkä vihjaakin, että koko aikakauden nimitys on tavallaan vanhentunut: "ristiretkien" historiallisuus on vähän niin ja näin, ja parempi nimitys olisikin varhaiskristillinen aika. Jostain syystä tätä käsitteellistä ongelmaa kierretään edelleen tutkimuskentällä kuin kissa kuumaa puuroa, ja toivonkin pian näkeväni paperin/monografian, jossa uutta nimitystä jo käytettäisiin. Kirjan esittely tuosta ajanjaksosta on aika vaisu ja jotkut yksityiskohdat ovat mielestäni vanhentuneet; esimerkiksi mainitaan, että Länsi-Suomessa esineellinen hautaus olisi loppunut jo 1200-luvun kuluessa, mikä ei Itä-Suomen ja Pälkäneen uusien hautatutkimusten ja -ajoitusten vuoksi voi mitenkään pitää paikkaansa. Haggrén onneksi mainitsee asian oikean laidan omassa osuudessaan eli että esineellisen hautauksen loppuminen on aiemmin luullusta huomattavasti myöhentynyt/käsitteellisesti monimutkaistunut.

Mutta: ristiretkiaika-osuuden pettymys ei todellakaan ole kirjoittajan syy. Ko. aikakauden merkittävin tutkimus tehtiin vähintään 50 vuotta sitten. Suurin osa kiinnostavista, keskeisistä kohteista on edelleen radiohiiliajoittamatta, ja lisäksi ajanjaksolle osuu C-14 -ajoituksen paha epävarmuusjakso. Uutta merkittävää tutkimusta edustavat oikeastaan vain Ravattulan ja Tuukkalan kaivaukset, joista jälkimmäinen kohde ajoittui paljon aiemmin luultua myöhemmäksi, kun se vihdoin ajoitettiin. Aiempää läpimurtoa edustaa Hiekkasen kivikirkkojen ajoitus, ja Koroisia koskeva uusi tutkimusprojekti ei ole vielä valmistunut. Kirjoittajalla on siis ollut epäkiitollinen tehtävä. Toivotaan, että varhaiskristillinen aika kokee uuden tutkimusrenessanssin Ruohosen Ravattulaa, Moilasen miekkoja ja Harjulan & Immosen, ym. Koroisia koskevan tutkimuksen myötä.

[Sidenote: Omasta mielestäni koko käsitys esineettömästä hautauksesta kristillisyyden merkkinä ansaitsisi pöllytyksen: esim. rahoja, jotka eivät kuulu puvunosiin, laitettiin hautoihin vielä varsin myöhään uudella ajalla ja nykyisinkin esineiden laitto hautoihin on varsin yleistä. Kaikkein suurimman mentaalisen muutoksen vaati siirtyminen (kollektiivisesta) polttohautauksesta individualistiseen ruumishautaukseen, ja sen tapahtumisen jälkeen spekulointi kaikenlaisella "pakanakristillisyydellä" on mielestäni semantiikkaa. Kristillisyyshän ei koskaan ole tarkoittanut puhdasoppisuutta muualla kuin papiston piirissä.]

Ison pyyhkeen annan kartoista ko. kirjan osuudessa: jostain käsittämättömästä syystä paikkakunnat on niputettu yhteen siten, että tietyllä numerolla on 2 paikkakuntaa yhdessä pisteessä, esim. Raisio ja Salo samassa, vaikka Salon väärä sijainti on täten silmin nähtävissä! Kartat ovat koko sivun kokoisia, joten tilaa olisi ollut ja kyseessä on selvä huolimattomuus lopullisessa toimitustyössä (oletan, että ne oli tarkoitus alkujaan tehdä pienemmiksi?).

No, lätinät sikseen. "Muinaisuutemme jäljet" on joka tapauksessa kauan odotettu yleisteos ja toimittajalleen suurtyö. Suosittelen ehdottomasti!
JakomäenNeruda
 


Paluu Kirjallisuus ja linkit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Majestic-12 [Bot] ja 5 vierailijaa