Kinaporin kalifi kirjoitti:Kirjassa on esillä paljon uutta tutkimustietoa, mm. Espoon Kauklahden melko tuoreet piipparilöydöt, jotka viittaavat erikoista sinänsä Karjalan ristiretkiaikaan. Paikalta on nimittäin löytynyt karjalaisia koruja, aiemmin myös karjalaista alkeellisella dreijalla tehtyä "slaavilaista" keramiikkaa. Alueella on sijainnut keskiaikaisia kyliä, mm. Mankby, johon liittyen:
"Kylätontin lounaispuolella on korkea (45 m mpy), jyrkkäpiirteinen kallio, josta saattaa jopa juontua kylännimi Mankby – kallio muistuttaa nimittäin hevosen säkää (ru. manke)." Tai sitten ei?
http://www.espoonkaupunginmuseo.fi/down ... 9%7D/22588
Sigfrid kirjoitti:Itäinen ristiretkiajan vaikutus Lounais-Suomessa ei ole arkeologinen uutuus, vaan löytöjä on vuosisatojen ajalta. Vanhan asian uutisointi uutena olisi tarkoituksellista harhaanjohtamista. Toivottavasti sitä ei tehdä tuossa kirjassa. Se olisi halpamaista historian kansantajuistamista.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Itäinen ristiretkiajan vaikutus Lounais-Suomessa ei ole arkeologinen uutuus, vaan löytöjä on vuosisatojen ajalta. Vanhan asian uutisointi uutena olisi tarkoituksellista harhaanjohtamista. Toivottavasti sitä ei tehdä tuossa kirjassa. Se olisi halpamaista historian kansantajuistamista.
Koko kirjahan perustuu vanhojen asioiden uutisoimiseen, halpamaista tai ei ja tässä on kyseessä vain sivuhuomaustus. Mutta, nämä korulöydöt ovat aika uusia, olen seuraillut tilannetta piipparimiesten foorumilla. Itäinen vaikutus Suomenlahden rannikolla saattoi tosin kestää vain muutaman sata vuotta, ehkä välillä 1100-1300, keskittyen jokisuihin, näkyvimmin ehkä Aurajoella?
ristoilmari kirjoitti:mankki. espoonlahden suussa on Pentala niminen saari. ( toinen Penttala on Ulvilan meren puolel. ) vieres on kasavuori.
espoon lahden pohjukast on päästy vesi-reittei pitki pohjosee ja koiliseee, ja takas.
mikä on penttala ?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Alueella on sijainnut keskiaikaisia kyliä, mm. Mankby, johon liittyen:
ristoilmari kirjoitti:espoonlahden suussa on Pentala niminen saari. ( toinen Penttala on Ulvilan meren puolel. ) vieres on kasavuori.
Sigfrid kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Itäinen ristiretkiajan vaikutus Lounais-Suomessa ei ole arkeologinen uutuus, vaan löytöjä on vuosisatojen ajalta. Vanhan asian uutisointi uutena olisi tarkoituksellista harhaanjohtamista. Toivottavasti sitä ei tehdä tuossa kirjassa. Se olisi halpamaista historian kansantajuistamista.
Koko kirjahan perustuu vanhojen asioiden uutisoimiseen, halpamaista tai ei ja tässä on kyseessä vain sivuhuomaustus. Mutta, nämä korulöydöt ovat aika uusia, olen seuraillut tilannetta piipparimiesten foorumilla. Itäinen vaikutus Suomenlahden rannikolla saattoi tosin kestää vain muutaman sata vuotta, ehkä välillä 1100-1300, keskittyen jokisuihin, näkyvimmin ehkä Aurajoella?
Tarkoitin vain ettei uusien löytöjen osuutta yliarvioitaisi kokonaisuudessa. Minulle tulee mm. englantilainen arkeologiatiedote, jossa "syyllistytään" tällaiseen säätöön. On hienoa, että uusista löydöistä kerrotaan. Ei ole hienoa jättää mainitsematta kokonaisuus. Huonommin perillä oleva lukija ilman kokonaiskuvaa saa kuvan että olisi edistytty (tehty läpimurto tieteessä) ja "keksitty" jotain uutta. Satunnainen lukija suhteuttaa sen omaan vajavaiseen (ennakko)luulooonsa.
wejoja kirjoitti:Mielestäni ei yliarvioitu mitään, vaan todettiin asiallisesti eräiltä osin aiempien käsitysten olevan voimakkaassa muutostilassa, jota ei voine enää kukaan kiistää. Akateeminen kankeus säätöineen vie toki mahdottomasti aikaa varsinkin, kun uuden tutkimista ajetaan kovalla kiireellä alas.
Maallikonkin oli helppo havaita yksittäisten tutkijoiden alueelliset kiinnostuksen kohteet eikä ihme, että painoarvoa saa esim. Suomenlahden rannikon osalta Lounais-Suomi ja Uudenmaan läntiset osat, kun taas esim. Kymijokilaaksosta riittää muutama yleisluonteinen maininta, jonka syyksi todettiin asiallisesti tutkimattomuuden ongelma. Toisaalta itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson rannikon osalta käsitysten todetaan olevan voimakkaassa muutostilassa muun muassa nk. autioteorian osalta.
Muutaman asiavirheen bongasin, jonka voi pistää lähinnä sen piikkiin, ettei luultavasti yksikään tutkija pysy aivan uusimman tutkimukset kelkassa varsinkaan, kun tutkimus on hajallaan ja osin tekemättä, muutoinhan kirja ei valmistuisi koskaan painokuntoon. Kaiken kaikkeaan pitäisin hyvänä yleisesityksenä, mutta samalla tunnustaen, että odotin huomattavasti tiukemmin fokusoitua asiaa yleisläpän sijaan varsinkin viimevuotisten kielitieteilijöiden erinomaisten "viikinki-avausten" innoittamana.
Fagus kirjoitti:Minulla on aika lailla samanlaiset tuntemukset kuin wejojalla. Kirja on mainio, mutta painotus on kuitenkin lounaassa, jossa toki löytöjä ja asutusta on eniten. Ehkä kaipaan fokusoidumpaa esitystä pelkästä rautakaudesta, joka voisi kattaa Suomen lähialueet, hieman laajennettuna kaikkiin aikaisempiin verrattuna. Voi olla liikaa toivottu. Joissakin kartoissa oli rajauduttu nyky-Suomeen, mikä on minusta onneton valinta, mutta ehkä muuten karttaa ei olisi ollut ollenkaan.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Samoilla linjoilla, ehkä kuitenkin lähinnä rautakauteen-keskiaikaan liittyen. Minusta esim. pronssikausi käsiteltiin alueellisesti tasapuolisemmin, ilmeisenä syynä Lavennon oma henkilöhistoria. Karjalan rautakauteen keskittyvä teos pitäisi ehkä teettää suomalais-venäläisenä yhteishankkeena, kun tulkinnat asiasta eroavat niin selvästi.
villimies kirjoitti:Tähän tilanteeseen saataneen osittain parannus kun Etelä-Karjalan maakuntahistoriateosten teko lähtee liikkeelle: http://www.esaimaa.fi/Online/2015/11/29 ... 19927208/4
Tässä suunnitelma maakuntahistorian laatimisesta: http://kokoushallinta.ekliitto.fi/djulk ... 2-11-1.PDF
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 28 vierailijaa