Sigfrid kirjoitti:Kun on itselöäkin (kerrankin) mielipide, niin sanon. Ruotsin yleistyminen rannikolla oli tyypillinen prestiisivaikutus.
Jos ruotsin yleistyminen rannikolla on tyypillinen prestiisivaikutus, niin miksi siinä prestiisivaikutuksessa on suuri kolo keskellä. Tarkoitan tällä Satakunnan rannikkoa. Satakunnan rannikkohan on suomenkielinen, vaikka Ruotsin vaikutus on ollut yhtä suuri kuin rantaruattalaisten alueilla Satakunnasta etelään ja pohjoiseen. Minusta suurempana selityksenä kielen vaihtumiseen on ruotsinkielisen väestön siirtyminen Suomen rannikolle. Kuten jo jossain aikaisemmin kirjoitin, pienikin ruotsinkielinen ryhmä kalastajia tai lampuoteja, Ahvenanmaalta tai vaikkapa Ruotsista, saattaa muodostaa paikallisisssa todella pienissä kyläyhteisöissä suuriakin osuuksia. Ensin ihan nämä reuna-alueen ruotsinkieliset saavat kielen parin sukupolven kuluessa muuttumaan ruotsiksi ja sitten siitä ihan reunasta aletaan pikkuhiljaa "hivutustakstiikalla" siirtyä kauemmaksi rannikosta.
Sigfrid kirjoitti:Muutos tapahtui esimerkiksi Vöyrissä 1400-luvulla, suomesta ruotsiin. Nythän on palattu takaisin suomeen, kun hurrien prestiisi on kadonnut erilaisten fennomaani-ideologioiden alla.
Vöyrissä muuten oli Kimon ruukki ja sen kautta paljon ruotsinkielistä ammattiväestöä. Vöyrissä tämä kielenvaihto saattoi toimia lyhyen aikaa, mutta siinä kävi kuten minun sukuni tapauksessa Kullaan Leineperissä, tilanne ei jäänyt pysyväksi, vaan kieli palautui nopeasti takaisin alkuperäiseksi. Seppien ja aikaisemman 1400-luvun väestön, ehkä papiston ja muutaman kauppiaan prestiisi ei siis riittänyt Vöyrissäkään pysyvään kielenvaihtoon, vaan se keikahti todella helposti suomenkielisen väestön määrällisen ylivoiman alla. Ihan sama juttu tosiaankin tässä minun tapauksessani, jossa fennomaaniaatteella ei olllut niinkään paljon sanottavaa kuin mitä voisi luulla. Mummu ja koko nuoruutensa elinympäristö oli kaikkea muuta kuin fennomaaniaatetta kannattava ja siltikin mummun oli ruotsalaismielisten periaatteittensa kanssa annettava periksi ympäristön jyräämänä. Usein nämä Länsi-Suomen ruotsinkieliset ja "rudimenttiruotsinkieliset" kuuluvat siihen kaikkein köyhimpään kansanosaan: kalastajia ja torppareita. Ei näiden prestiisillä ainakaan kieltä vaihdeta.
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Unkari oli jonkinlainen Vöyri "väärinpäin": kieli jäi, mutta geenit vaihtuivat. Pannonian alue näytti olevan hyvin hajanainen magyaarien saapuessa sinne. Karpaattien allasta asuttivat näiden saapuessa lähinnä slaavit, ilmeisesti hajallaan eri pikkuheimoissa. Avaarien rippeitä saattoi olla vielä paikoitellen ja ehkä Kaarle Suurenkin väen jälkeläisiä. Aikaisempia kansoja ja ehkä näiden geneettiisiä perillisiä eri pikkuryhmissään: itä-gootteja, gepidejä, sekoittuneena hunneilla, roomalaisilla, kelteillä ja ties millä.
Ehkä näi hajanaisten ryhmien alueelle saapuneen "yhdistäjän" tuoman uuden kielen on helpompi saada jalansijaa. Ensin vallataan isolla ratsumiesjoukolla joku pikkuryhmä, sekoitutaan näiden kanssa, saadaan kielikin ajettua ylivoimalla ja pelolla läpi ja sitten käydään käsiksi seuraavaan ryhmään, sekasuhteita mukaan, haaremeita, orjia jne. Eiköhän siinä pikkuhiljaa hivuttautumalla kielikin vaihdu. Mutta ei kyllä ihan puhtaan prestiisi-ihailun avulla. Voima ja hevosen aiheuttama ylivoima kohteena hajanaiset ja heikot pikkuyhteisöt. Siinä unkarin valloitusresepti.
Niin ja hevonen yhdistettynä pustan hedelmälliseen maaperään ja seudun vanhaan raudantuotantoon eli aurojen etc. takominen. Ei mikään hassumpi resepti kielen leviämiselle. Rauta ja maatalous ne aikoinaan roomalaisetkin toivat rajojensa turvaamisen lisäksi Pannonian alueelle.
@Jaska:
Eikä minun mielipiteeni ole automaattisesti mikään olkinukke tai kummajainen jos satun olemaan eri mieltä. Se on vain minun ikioma mielipiteeni, että prestiisin on HYVIN VAIKEA saada kieltä vaihtumaan. Ei se nyt ehkä mahdottomuuskaan ole, mutta sitkeää se vaihtuminen prestiisin avulla kuitenkin on.
Sigfrid kirjoitti:Siirtymisestä ruotsinkieleen on vahvaa näyttöä laajalla alueella pitkin rannikkoa. Syy siihen miksi vastaavaa kehitystä ei tapahtunut sisämaassa on hyvin yksinkertainen; suomenkielinen väestöliike sisämaassa 1500-luvulla synnytti uuden paikallisen kulttuurin, jossa elettiin itsenäisemmin kuin rannikolla. Rannikon väki oli vahvemmin ulkoisen vaikutuksen piirissä jo 1200-luvulta. Kun Ruotsin vaikutus alkoi heikentyä jo 1700-luvulla, niin myös ruotsinkielen eteneminen pysähtyi. Tässä kaikessa on mukana sosioekonominen tekijä.
Oliko tämä sinun sosioekonominen tekijäsi joku kaskiviljely ja sen aiheuttama "uusi paikallinen kulttuuri"? Onko nauriskulttuurin osakas itsenäisempi kuin rannikon maanviljelijä tai silakanpyytäjä?
Ruotsin vaikutus heikentyi siinä, kun Suomi tuli Venäjän osaksi. Tällaisella tapahtumalla on usein tapana heikentää vanhan hallinnon vaikutusta.
Mutta sitä ennen ruotsin kielellä olisi ollut 600 vuotta aikaa levitä prestiisin avulla. Eikä se levinnyt.