Jaska kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Jaska, perustele väitteesi. Joutavan aikaista keskustella, kun yksipuolisesti vain toteat kaikki väittämäni epatodennakoisiksi. Miksi aapa ja vuoma eivät kelpaa?
Miten ne muka todistavat kahdesta aallosta? Herrajestas, suomen kielen murteissa on valtavasti synonyymisanastoa - tarkoittaako se muka, että jokaista samaa merkitsevää sanaa kohti vaaditaan yksi uusi kielen leviämisaalto? Herätys, ei tietenkään tarkoita!
Sanojen leviäminen on ihan eri asia kuin kielen leviäminen.jussipussi kirjoitti:Etelasaameen on pitänyt "keksiä" germaanilaina rasi, jotta se saataisiin satakuntalahtöiseksi. Ilman sitä on hankalaa, mutta kuitenkin tieteellisyyden nimissä joku teistä kielitieteilijoistä on todennut, että sekin voi olla myöhempää perua. Miten tämä germaanilainojen puute selitetään?
Eteläsaame on pieni kieli, joka on lainannut aina ja paljon sanoja skandinaavista, ja siinä rytäkässä katoaa yhtä hyvin vanhoja lainasanoja kuin omaperäisiäkin sanoja - eihän niitä kielenpuhuja edes osaa erottaa toisistaan. Jos sanasto on uudistunut suuressa mitassa, silloin uudistumista vanhempia lainasanojakin on säilynyt vähemmän.
Ja kuka muka edes on sanonut, ettei vanhoja germaanilainoja olisi eteläsaamessa?jussipussi kirjoitti:Miten ne Mageröyan ja namsenin saamenkieliset nimeämiset saattoivat tapahtua lähes samaan aikaan, kuin etelasaamelaiset ylittelivat Merenkurkkua? Miksi sinusta tämäkään ei riitä minkäänlaiseksi perusteeksi? Siis se, että alkuperäinen teoria on käytännössä mahdoton. Jotain siinä on pielessä. Olisi syytä etsiä avoimin silmin parempaa ratkaisua, mutta ei, pää vain pensaaseen.
Miten niin mahdoton? Ei siinä ole mitään mahdotonta. Äännehistoriallinen tarkkuus on sitä luokkaa, että saame levisi Etelä-Suomesta Jäämerelle sadan tai parinsadan vuoden aikana - ei päivässä tai kahdessa. Mutta ei myöskään 500-1000 vuodessa. Sen täsmällisemmin emme asiaa pysty ilmaisemaan, mutta tarkan vuosiluvun puute ei tee ajoituksista yhtään epäuskottavampia kuin vaikka radiohiiliajoituksista: niissäkin on suuri virhemarginaali, eikä minkään yksittäisen vuoden todennäköisyys ole kuin 1 %, jos esim. ajoitus on 100 jKr. +-50 vuotta.
Ei kielitieteessäkään tarvitse tietää, minä tiettynä vuonna tarkalleen jokin paikka on nimetty. Riittää että tiedetään, minkä äänteenmuutosten välissä nimeäminen on tapahtunut. Äänteenmuutokset ovat ankkureita, joilla on virhemarginaali aivan kuten radiohiiliajoituksillakin. Olisi aivan yhtä absurdia vaatia, että arkeologi mielivaltaisesti päättäisi edeltävässä esimerkissä ajoitetun esineen ajoittuvan täsmälleen lokakuun kuudenteen päivään vuonna 112 jKr klo 13:48. Liiallinen tarkkuus nimenomaan on epätieteellistä silloin kun ajanhetkeä ei voida sillä tarkkuudella mitenkään varmasti tietää.jussipussi kirjoitti:Sanoittaisiinko näin, että tulkitset väärin kun sanot, että haluan uskoa omaan malliin. Ei, en vain halua uskoa sinun malliisi saamenkielen leviamisaikautuksen osalta, enkä 1000 - vuotiseen imsuvaltakuntaan, jonka ajoitus taas on huteralla pohjalla, mutta ei siitä nyt enempää, ellet sitten ole tullut järkiisi. Muut kohdat kirjoitelmassasi eivät aiheuta ongelmia ymmärtää.
1. Olet vain ymmärtänyt väärin, mitä nopea leviäminen kielen osalta merkitsee; ks. edellä.
2. Mitä epäilyttävää sinusta on 1000-vuotisessa kantasuomalaisten yhteydessä Suomenlahden yli? Miksi se olisi niin paljon epäuskottavampaa kuin yhteydenpito jokien ja järvien tai metsien ja vuorten yli?
Yritä perustella, mitä epäuskottavaa näissä on.jussipussi kirjoitti:Luovun heti omasta mallistani, kun joku esittää jonkun järkevän perusteen, että miksi se ei voi olla niin. Perusteeksi ei riitä toteamus että se ei ole todennäköistä. Perusteluun pitää silloin liittää se, että miksi se ei ole sitä.
Siksi, koska sitä todennäköisempi selitys on tarjolla. Kahden aallon selitys olisi uskottava vain, jos sen tueksi olisi todisteita - kun ei ole, niin on todella epäuskottavaa vain päättää haluta olettaa kahta aaltoa.
Kai sinä tämän ymmärrät?
Aapa - vuoma ei tietenkään pelkästään todista yhtään mitään. Se on esimerkki joka voi olla seurausta kahdesta aallosta. Kun sinä sanot ettei ole mitään todisteita muusta kuin omasta mallistasi, niin ei tietenkään kun toiseen malliin viittaavat mahdollisuudet selitetään pois näin epätieteellisti.
Eteläsaamessa on ikimuinaisia germaanilainoja. Lainattu ennen satakuntaa, vai miten se oli?
Mistä keksit että vaadin päivän tarkkaa ajoitusta? Kyllä kielen leviämisnopeus on teoriasi heikko kohta. Jos menetelmilläsi tehty aikautus antaa sellaiset tulokset, että yhtä aikaa on oltu Nordkapissa ja ylittämässä Pohjanlahtea, sehän juuri vaatii suurta tarkkuutta. Joudut ottamaan käyttöön kaiken määrityksiin kuuluvat virhemarginaalit jotta teoria saadaan näyttämään mahdolliselta. Molempien päiden ajoitukset on tehtävä niin että ne venyttävät aikahaarukan vastakkaisiin suuntiin, jotta leviämiselle saadaan aikaa maksimissaan tuo 200 vuotta. Virhemahdollisuudet huomioiden aikahaarukka on esittämäni, siis yhtä aikaa. Sinun menettelysi johtaa ajan määrittämiseen lähes vuoden tarkkuudella, joka sinustakin on mahdotonta, mietipä tätä.
1. On totta, että kieli voi levitä nopeammin kuin uskonkaan. Se voi olla osasyy siihen että teoriaasi on vaikea uskoa. Silti olen edellä selittänyt käsitykseni perusteita.
2. Lue ne perusteet sieltä toisesta ketjusta. En ota niitä tähän mukaan. Sinne ketjun loppuun jäi useita tärkeitä pointteja ilman vastaustasi. Odotan että vastaat niihin ensin. Katosit silloin kesken loppuhuipennuksen.
Siis Raudanvalmistus Suomessa ketju.
Korjaus, kirjoitusvirheitä. Olen taas kännykän varassa joten jälleen tavallistakin sekavampaa tekstiä ja enimmäkseen ulkomuistista. Tietojen tarkastaminen on hieman hankalaa. Viikonlopun jälkeen kirjoitan Jaskalle vähän paremman kokonaisuuden. Mutta menee se jutustelu näinkin siihen saakka.