Aistien yliherkkyys
Aistiherkkyys aiheuttaa autisteille yleensä suuria ongelmia[134]. Hermoston yli- ja aliherkkyydet saattavat johtuvat mantelitumakkeen ja ohimolohkojen epänormaalista toiminnasta[81].
Aistiyliherkkyydet johtavat pahimmillaan siihen, että ihmisen on mahdoton osallistua työelämään tai edes normaaliin perhe-elämään[135]. Autisteilla voi olla niin herkät aistit, että voimakkaat äänet, kirkkaat valot tai kosketus aiheuttavat jopa kipua. Kuormittavalle aistiärsykkeelle altistuminen saattaa johtaa liikahengitykseen ja siitä aiheutuvaan väsymykseen, päänsärkyyn, pahoinvointiin, pyörrytyksen tunteeseen tai astmakohtaukseen[136].
Aistiylikuormituksen (engl. sensory overload) aiheuttama stressi saattaa johtaa kehitysvammaisilla henkilöillä jopa aggressiiviseen käyttäytymiseen, koska he eivät aina kykene hillitsemään käyttäytymistään tai ajattelemaan asioiden syy-seuraussuhteita. Lisäksi kehitysvammaiset autistit joutuvat puutteellisen kommunikointikykynsä sekä kanssaihmisten puutteellisen aistiyliherkkyystietämyksen vuoksi helposti tilanteeseen, jossa he altistuvat aistien ylikuormitusta aiheuttaville ärsykkeille. Jos tilanteesta ei ole ulospääsyä, se saattaa johtaa siihen, että autisti huutaa, rikkoo esineitä tai tönii muita[137]. Maailman kuuluisimpiin autisteihin lukeutuva Temple Grandin on kuvaillut äärimmäisen ääniherkän ihmisen altistumista melulle kokemuksena, joka muistuttaa sitä, kuin ihminen olisi sidottu ratakiskoihin junan lähestyessä[138].
Myös tunne-elämyksiin liittyvät fyysiset aistimukset saattavat olla huomattavan paljon voimakkaampia kuin valtaväestöllä, ja tietyt voimakkaat tunteet, kuten pettymys, saattavat tuntua suorastaan vihlovana kipuna.
Autistien aistiherkkyys saattaa ilmenetä myös laadullisena. Monet kykenevät kuulemaan esimerkiksi korkeataajuisia ääniä, jotka jäävät muiden ihmisten kuulokynnyksen ulkopuolelle[139].
Kannerin oireyhtymään liittyy usein erityislahjakkuuksia. Autisteilla on esimerkiksi valtaväestöä parempi sävelkorva[127]. Lisäksi autisteilla on usein hyvä visuaalinen muisti[126].
Mielestäni ainakin siltä osin, että suomalaiset eivät yleensä ole kovin kärkkäitä kommentoimaan toisten sosiaalista käyttäytymistä. Niin että jos nyt elämän aikana jostakin on kolmesti sanottu, niin onko se "usein"?Sigfrid kirjoitti:Uskoisin, että kysymykset ovat jonkin verran kulttuurisidonnaisia.
Sigfrid kirjoitti:Anglotyyppinen testi, joka ei aivan sovi suomalaiselle hiukan introvertille tyypille.
JakomäenNeruda kirjoitti:63/80.
Olipas hämmentävä testi. En tiedä, mitä se mittaa. Toisen ihmisen asemaan asettumisen helppous ei kirjailua harrastavalle ole kauhean ihmeellinen tulos, mutta olen aina luullut, että minussa olisi asperger-piirteisyyttä, sillä kärsin aistiyliherkkyyksistä. Introverttiutta tuo ei mittaa, sillä olen ääri-introvertti. En kyllä tiedä, mittaako se autismiakaan, sillä olen huomannut, ettei asperger/autistipiirteinen ihminen aina osaa tunnistaa sitä, ettei tunnista oikein tilanteita ja sanatonta viestintää, joten on ihan turha kysyä sellaiselta, tulkitseeko hän tilanteita oikein. Monet testin kysymyksistä edellyttivät kykyä itsereflektioon, mikä taas mielestäni on kytköksissä yleisälykkyyteen ja myös empatiakykyyn.
Tuohikirje kirjoitti:Ei löytynyt hyvää "otsaketta". Tämä ei liity yhtään mihinkään tai liittyy se johonkin, mutta ei tarpeelliseen tai miten se nyt olisi. Jokatapauksessa, ennenkuin otsa räjähtää ja menee aamuyöhön kysyn viisaammilta mikä tähän on oikea vastaus ja miksi?
Tuohikirje kirjoitti:Katsotaanko, että 1 ja 5 on 1., 2 ja 8 on 2., 7 ja 9 3., 6 4. ja 3 5.?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 34 vierailijaa