Jaska kirjoitti:Siis tilannehan on se, ettei germaani ole ollut tiettävästi kosketuksessa keltin, baltin eikä slaavin kanssa läheskään niin aikaisin kuin itämerensuomen ja saamen kanssa.
Keltin suhteen tämä kuulostaa ongelmattomalta, mutta kosketusten "puute" baltoslaaviin todennäköisesti johtunee vain siitä, ettei näin vanhoja kontakteja ole vielä pystytty erottelemaan perintösanoista (tässähän olisi kyse lainoista, jotka olisivat esim. Grimmin lakia vanhempia), eteenkin jos niitä on osin etymologisesti nativisoitu. Jos puhtaasti levikkiä katsotaan, germaanis-baltoslaavilaista sanastoa on paljonkin. Edes vastineet muualla ieur. kielissä eivät nekään mitenkään estä sellaisten sanojen lainautumista, jotka esigermaanista tai esibaltoslaavista olivat jo ehtineet kadota.
Jaska kirjoitti:Tuohon ei kovin hyvin yhdisty se, että germaanilainat vähenevät lännestä itään (länsi-suomi - karjala - vepsä)...
Päteekö kuitenkaan myös vanhimmille kantagermaanisille lainoille?
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tämänlainen merkittävän kansan(osan) nimitys ei vaadi välitöntä naapuruutta, vaan helposti siirtyy yksittäisten kauppiaiden tms. mukana vähän laajempienkin etäisyyksien päähän.
Silti nimitys rajoittuu Suomenlahden pohjoispuolelle, eli se ei levinnyt meren yli.
[/quote]
Erillisen termin "hämäläisille", jos se alun perin tarkoitti nimenomaan saamelaisia, odottaisikin pääosin kadonneen lahden eteläpuolen väen tietoisuudesta siinä vaiheessa, kun Häme suomalaistui ja kontakteja oli enää vain "suomalaisiin".