aikalainen kirjoitti:Taas tuli tulista tekstiä perinteisestä autismista alkaen, mutta silti näet pulmaksi että minulla on änkyrävaihe. Mielenkiintoinen ilmiö, että mitä varmemmin kumoan väitteesi, sitä tuohtuneempaa on palaute. Viimeksi näin kävi kun keskustelimme, voiko äänteenmuutos tyssätä murrerajaan.
Autismi selittäisi hyvin ylikirjaimellista tapaasi ymmärtää kirjoitettua tekstiä. Se ei ole solvaus vaan yritys ymmärtää.
Jos minun väitteeni on kumottu, olen sen aina myöntänyt. Sinä et ole kumonnut nykyisessä keskustelussa kuitenkaan yhtään mitään. Ihanaa, jos saat tyydytystä siitä, että saat minut kiinni siitä, että käyttäisin väärin termejä, jos tämä olisi matematiikkaa! Et vain ole tajunnut sitä, että termejä käytetään erilailla täällä ei-matematiikassa, ks. edellinen viestini.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:- Ehkä et löydä sitä tuosta jutusta, tai sitten hän ei vielä silloin sanonut sitä selkeästi (koska oletti lukijakunnan tajuavan sen automaattisesti), mutta ainoa tulkintamahdollisuus on, että alueella oli sekä germaaneja että kantasuomalaisia. Mitenkään muuten ei ole selitettävissä, miten germaanisperäinen paikannimi olisi säilynyt nykysuomalaisten käyttöön.
Edellä esitit vain
oman tulkintasi siitä, mitä Koivulehto olisi rivien välissä mielestäsi sanonut. Se ei ole sama asia, kuin Koivulehdon itse riveillään esittämä väite. Koivulehdon tutkielmassaan esittämästä mielipiteestä sinulla oli siis väärä muistikuva.
Ei minulla ole väärää muistikuvaa vain siksi, että kerron omin sanoin, mitä Koivulehto on sanonut.
Nyt menet jo naurettavuuksiin änkyröinnissäsi. Ymmärrän kyllä tarpeesi yrittää päteä, se on tuttu piirre jokaiselle foorumeille kirjoittavalle.
aikalainen kirjoitti:Muinaisselityksellinen keskustelu paikannimistä on mahdollista vain, kun erotetaan selkeästi kielitieteen taso (osumat) ja muinaisselityksen taso (osumien tulkinnat) toisistaan. Koivulehto on tuottanut tieteellisiä osumia, me voimme keskustella niiden osumien muinaisselityksellisistä tulkinnoista.
Sitähän minä olen tehnytkin. Ei minulla ole mitään epäselvää siinä, mikä on kielellinen todiste ja mikä on muinaissepittelyä. Esimerkki:
1. Vain Länsi-Suomen paikannimet todistavat vanhoista kantasuomalais-germaanisista ja melkein yhtä vanhoista germaanis-saamelaisista kosketuksista.
2. Karjalankannakselta tai Virosta ei tällaisia todisteita ole.
3. Muinaissepittelyn kannalta tilanne on selvä: vahvin ehdokas kontaktialueeksi on Länsi-Suomi.
Sinä voit kyseenalaistaa todisteet, kuten olet yrittänyt tehdäkin. Toistaiseksi vain ei ole uskottavampaa selitystä keksitty joennimelle Eura kuin kantagermaaninen. Ja vaikka saisit selitettyä sen pois, jäljelle jäävät vielä nuoremmat paikannimet. Kysymys kuuluisi silloin:
Onko todennäköisempää, että kantagermaanin kauden kontaktit tapahtuivat alueella, jolla kontaktien tiedetään tapahtuneen pitkään sen jälkeenkin, vai alueella, missä ei ole todisteita germaanien läsnäolosta miltään kaudelta?