aikalainen kirjoitti:Mikä germaani- tai skandikielen kielivaihe ja vastaava imsukielen kielivaihe (tai -vaiheet) on sellainen, jossa lainasanojen antaman viitteen mukaan näyttäisi erityisesti tapahtuneen väestöjen sekoittumista, eli on kopsittu sukusanoja ja ruumiinosia, yms. (kuten stadin slangissa)? Ennen vai jälkeen sen, kun lainasanojen perusteella imsut sekoittuivat vastaavalla tavalla baltteihin?Jaska kirjoitti:Lainasanojen määrästä ja laadusta nähdään myös millaiset kontaktit olivat: satunnaisilta kauppiailta saadut satunnaiset "tuotesanat" sanat ovat yksi asia, mutta germaanisten lainasanojen suuri määrä, monenikäiset kerrostumat ja jopa intiimit sukulaisuus- ja ruumiinosanimitykset eivät voi olla kauppakontakteissa välittyneitä. Kyllä sellainen edellyttää jo paikallista kauppakoloniaa.
Erittäin hyvä kysymys!
1. Otsa: keskikantasuomeen joko kanta- tai luoteisgermaanista.
2. Kuve: keskikantasuomeen joko kanta- tai luoteisgermaanista.
3. Raaja: säännöllinen vastine myös saamessa; äännekriteerejä heikosti. (Voisi ehkä olla balttilainenkin laina.)
4. Nahka: ikää vaikea määrittää, riippuu onko G *naxska lainattu asussa *naška (vanhempi, keskikantasuomalainen) vai *nahka (nuorempi, myöhäiskantasuomalainen).
Vaikea tietysti sanoa, ovatko kyseiset ruumiinosat liittyneet alkuaan ihmiseen vai eläimeen, mutta ihmisistäkin niitä käytetään. Nahka-sanan originaali germaanissa viittasi kyllä hirvennahkaan.
Balteilta on lainattu ilmeisesti ainakin seuraavien ruumiinosien nimitykset:
1. Hammas: keskikantasuomeen.
2. Kaula: keski- tai myöhäiskantasuomeen.
3. Napa: voisi olla minkä ikäinen tahansa.
4. Reisi: viimeistään keskikantasuomeen, säännöllinen vastine saamessa.
5. Leuka? Aikaisintaan keskikantasuomalainen.
Eipä näissä ikäeroa näytä olevan... Sukulaisuusnimityksiä on balteilta ainakin nepaa, tytär ja morsian (keskikantasuomeen), germaaneilta äiti (nuorempi).