jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Germaaniset sanat juontuvat kantaindoeuroopasta; uralilaisella puolella levikki rajoittuu itämerensuomeen ja/tai saameen. Jokunen lainasana on kulkeutunut kantasuomesta permiin. Sellaisia sanoja, joiden levikki ei ulotu germaanin ulkopuolelle, ei tietenkään pidettäisi germaanisina lainasanoina, vaan mahdollinen olisi kumpi suunta tahansa - tai kolmannesta kielestä molempiin. Esim. Schrijver ja Kroonen ovat käsitelleet mahdollisia paleoeurooppalaisia substraattilainoja germaanissa.
http://www.sgr.fi/sust/sust266/sust266_kroonen.pdf
Lisäperusteita lainasuunnalle G --> F tai S ovat:
- Foneettinen todennäköisyys: esim. *st --> *t tai *s on paljon uskottavampi lainasubstituutio kuin se, että uralilainen yksöiskonsonantti olisi korvattu germaanissa konsonanttiyhtymällä.
- Sanan rakenne: esim. *kuningaz sisältää sekä germaanisen johtimen -ing että päätteen -az; tällaisia ei esiinny uralilaisissa kielissä. Myös pitkä vokaali konsonanttiyhtymän edellä tai takaiset vokaalikombinaatiot i-a ja e-a suomessa osoittavat, ettei sana voi palautua kantasuomea kauemmas menneisyyteen.
Kiitos.
Ovatko kaikki lainat johdettavissa kantaindosta? Silloinhan asia on selvä.
Lisäperusteesi ovat varmaan myöskin hyvin perusteltuja, mutta eivät kai kaikki lainat sisällä noita ominaisuuksia?
Sitä vain ajan takaa, että onko mahdollista että niitä lainoja on toisinkin päin enemmän kuin oletetaan.
Eri sanoissa on eri tasoja havaittavissa, riittää että sanassa on yksikin noista kolmesta, joka osoittaa lainasuunnan: levinneisyys kielikunnassa, sanan rakenne tai äännekorvautumisen suunnan uskottavuus. Jos sana on germaanissa nuori, niin kyllä sille etsitään selitystä muista kielistä - tällaisia sanoja vain ei ole sitten uralilaisissa kielissä, vaan ne on oletettava kadonneista paleoeurooppalaisista kielistä lainatuiksi.
Jotain kertoo sekin, että arvioiden mukaan enimmillään jopa kolmannes kantagermaanin rekonstruoitavista sanoista on vailla etymologiaa. Ja silti vain pari sanaa niistä on mahdollisia uralilaisia lainasanoja.
jussipussi kirjoitti:Tosin tilannehan on ollut sellainen, että imsun kontaktit germaaniin ovat olleet germaanin periferiassa ja varmaan Suomen germaanit ovat suomen sanoja lainailleetkin, mutta eivät ne luonnollisestikaan ole levinneet germaanien ydinalueille.
Juuri näin.