Kielen leviäminen

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 23 Touko 2016 10:32

Kiitos Jaska. Selvennän vielä mitä tarkoitin sillä ettei rekonstruoitua kantakieltä voi liittää tiettyyn aikaan ja pieneen alueeseen. On hyvin selvää, että kieli syntyy pienellä kommunikaatioalueella, mutta rekonstruktion pohjalta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki rekonstruktioon sisältyvät sanat syntyivät tietyllä pienellä alueella. Todellinen kielen syntyalueen kieli ja kantakieli eivät ole sama asia. Yksikään kieli ei ole voinut syntyä umpiossa tapaan Tarzan ja Jane, sormella osoittaen "minä Jane, sinä Tarzan", tai siis oikeasti "urrum Jane, gurrum Tarzan". Rekonstruktiota lähinnä vastaavalla kielellä, joka ei ollut kantakieli, oli todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä. Uusille käsitteille annettiin nimi, ja nimi on luontevaa lainata ja soveltaa. Oli myös luontevampaa lainata sisarkielistä. Esimerkiksi ruotsin laina "porstua" lienee tunnettu myös alueilla, joilla ei ole ollut kontakteja ruotsia puhuvien kanssa. Jos kielitutkija olisi elänyt oletettuun kantakielen aikaan ja puhunut sen aikaista todellista kieltä, niin tutkimustuloksena olisi ollut joku vanhempi kantakieli yhdistämään silloin puhutut sisarkielet.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Touko 2016 11:35

Sigfrid kirjoitti:Rekonstruktiota lähinnä vastaavalla kielellä, joka ei ollut kantakieli, oli todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä.

Kääntelin (kömpelösti) yhtä melko ajankohtaista (2014) Wienin yliopiston germanistiikan laitoksella tehtyä tutkimustyötä liittyen Keski-Euroopan vanhaan paikannimistöön. Liittyy erityisesti tähän Sipin toteamukseen "...todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä":


Corinna Scheungraber ja Friedrich E. Grünzweig (2014):
"Die altgermanischen Toponyme sowie ungermanische Toponyme Germaniens":

Hans Krahe (1963) käyttää termiä "vanhaeurooppalainen" (indoeurooppalainen) kuvaamaan koko Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Brittein saarilla esiintyvää vanhinta indoeurooppalaista sanastoa, jota esiintyy erityisesti Euroopan hydronyymeissä.

Ajankohtaista kritiikkiä Schramm (2001a, 2001b, 2004) ja Udolph (2003, 2004).

Krahe loi "vanhaeurooppalainen hydronymia"-termin vielä tänäkin päivänä oikeiksi pidetyille havainnoille, joiden mukaan suuressa osassa Eurooppaa on käytetty yhdenmukaista sanastoa vesistöjen nimitysten muodostamisessa ja jotka on kulloinkin omaksuttu jatkuvasti vaihtuvan väestön välittäminä vanhoina muotoina. Paikalle saapuneiden uusien väestöjen kielille tyypilliset sananmuodot eivät päässeet vaikuttamaan nimiin.

Krahen mielestä voidaan täten ennen indoeurooppalaisten yksittäiskielien syntyä nähdä vähäisiä jäänteitä näitä edeltäneestä kielellisestä jatkuvuudesta, erityisesti Keski-Euroopassa ja sen itäisessä osassa (siitä länteen kilpailu muiden kielikerrosten kanssa). Sanamateriaalin vähyyden takia ei ole mahdollista vetää johtopäätöksiä siitä, miten pitkälle kyseisessä aikatasossa voidaan olettaa jokin tietty kielitilanne tai kielen yhtenäisyys.

Hans Kuhn (1959, 1962, 1978):
"Luoteisryhmän" kielessä ei pitäisi olla kysymyksessä kelttiläinen eikä germaaninen, vaan indoeurooppalainen kielimuoto, mahdollisesti useita rinnakkain tai vierekkäin. Tämä ryhmä on nimistön perusteella paikannettavissa luoteiseen Keski-Eurooppaan. Sitä edelsi ei-indoeurooppalaisen kielen kerros, joka liittyy Välimeren (Espanjasta Vähään Aasiaan) nimistöön. Siellä asuvia heimoja, jotka vielä historiallisena aikana erottivat kelttejä ja germaaneja, voidaan pitää "läntisten indoeurooppalaisten jäännöksinä" ja jotka selvästi olivat kanssakäymisessä itaalisten kanssa.

Tämän ryhmän maantieteellinen rajaus:
    - lounainen raja: Somme - Oise (zum Main)
    - pohjoinen ja koillinen raja: Unterweseriin saakka; Alleriin, Harzin vuoristoon ja sen keskelle
    - eteläinen raja: Thüringen

Kielillisesti tämä raja määrittyy ie *p:n säilyminenä ja joko osittain tai täysin muuttumattomattomina (verschoben=siirtyneiden?muuttuneiden?) suffikseina; st-suffiksi paikannimissä ja osaksi henkilönnimistössä; k-osa; -apa-osa (jokien nimet); tiettyjen nimikantojen esiintyminen.

Meid (1986, 201ff): --> 3 erilaista aspektia:
    1) alkuperäisen ei-kelttiläisen eikä germaanisen, mutta sukulaiskieltä puhuvan väestön asutus
    2) tämän kielellisen substraatin leviäminen
    3) luoteisen alueen myöhempi muuttuminen germaaniseksi

Meidille on muunkielisen väestön olomassaolo alueella todistettu; rajoituksia vain yksittäisissä todisteissa. Kohdat 2) ja 3) jäävät avoimiksi. Kritiikki tätä hypoteesia kohtaan juontuu Kuhnin käyttämästä valtavan suuresta kieliaineistosta (erityisesti nimet), jota ei ole käsitelty ja työstetty tarpeeksi kriittisesti.


jne. jne.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 23 Touko 2016 12:58

Sigfrid kirjoitti:Kiitos Jaska. Selvennän vielä mitä tarkoitin sillä ettei rekonstruoitua kantakieltä voi liittää tiettyyn aikaan ja pieneen alueeseen. On hyvin selvää, että kieli syntyy pienellä kommunikaatioalueella, mutta rekonstruktion pohjalta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki rekonstruktioon sisältyvät sanat syntyivät tietyllä pienellä alueella. Todellinen kielen syntyalueen kieli ja kantakieli eivät ole sama asia. Yksikään kieli ei ole voinut syntyä umpiossa tapaan Tarzan ja Jane, sormella osoittaen "minä Jane, sinä Tarzan", tai siis oikeasti "urrum Jane, gurrum Tarzan". Rekonstruktiota lähinnä vastaavalla kielellä, joka ei ollut kantakieli, oli todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä. Uusille käsitteille annettiin nimi, ja nimi on luontevaa lainata ja soveltaa. Oli myös luontevampaa lainata sisarkielistä. Esimerkiksi ruotsin laina "porstua" lienee tunnettu myös alueilla, joilla ei ole ollut kontakteja ruotsia puhuvien kanssa. Jos kielitutkija olisi elänyt oletettuun kantakielen aikaan ja puhunut sen aikaista todellista kieltä, niin tutkimustuloksena olisi ollut joku vanhempi kantakieli yhdistämään silloin puhutut sisarkielet.


Tietty, mutta tämä ei tarkoita että kantakieltä ei olisi puhuttu pienellä alueella. Lainaan:

Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.


Itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, eivät sen sisarkielistä.
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4295
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Touko 2016 13:34

Rekonpoika kirjoitti:
Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.


Itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, eivät sen sisarkielistä.

Niin, polveutuminen voi tapahtua vain emokielestä. Tätikieli ei ole tässä tapauksessa mahdollinen PDT_Armataz_01_01
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja koltti » 23 Touko 2016 13:48

Ihan oikeasti Sippi, ei tämän pitäisi olla noin vaikeaa. Jos ehdotat että Vepsä ei polveudu kantaitämerensuomesta, silloin vepsä ei voi olla itämerensuomalainen kieli. Jotta tuo sinun systeemi toimisi kantaitämerensuomi pitäisi sijoittaa jonnekin muualle, paljon paljon idempään.

Sitten tuolla itäisessä alkukodossa kanta-IMS olisi jakautunut kanta-karjalavepsään ja sitten siihen haaraan joka meni sinne viroon -> kanta-viro/pohjanmaan lätinä & kitinä.

Eli jatkossa voidaan puhua kanta-V/PL&K:sta kun väännetään Viron janttereista.
Avatar
koltti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 680
Liittynyt: 29 Huhti 2014 09:16

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 23 Touko 2016 13:48

putkonen kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:
Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.


Itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, eivät sen sisarkielistä.

Niin, polveutuminen voi tapahtua vain emokielestä. Tätikieli ei ole tässä tapauksessa mahdollinen PDT_Armataz_01_01


Saivartelua PDT_Armataz_01_15 Terveen logiikan mukaan ennen jotakin oli aina jotakin muuta, välillä kausaliteetti. Pelkkä asioiden yksinkertaistaminen ei johda järkevään lopputulokseen kompleksisessa kokonaisuudessa, se johtaa vain uskomuksiin. Kysymys oli germaanilainoista ja siitä miten tämä äitikieli on mahdollista rekonstruoida.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 23 Touko 2016 13:51

koltti kirjoitti:Ihan oikeasti Sippi, ei tämän pitäisi olla noin vaikeaa. Jos ehdotat että Vepsä ei polveudu kantaitämerensuomesta, silloin vepsä ei voi olla itämerensuomalainen kieli. Jotta tuo sinun systeemi toimisi kantaitämerensuomi pitäisi sijoittaa jonnekin muualle, paljon paljon idempään.

Sitten tuolla itäisessä alkukodossa kanta-IMS olisi jakautunut kanta-karjalavepsään ja sitten siihen haaraan joka meni sinne viroon -> kanta-viro/pohjanmaan lätinä & kitinä.

Eli jatkossa voidaan puhua kanta-V/PL&K:sta kun väännetään Viron janttereista.


Et sinäkään ymmärrä, toinen tohelo. Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 23 Touko 2016 14:04

Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 23 Touko 2016 14:07

Sigfrid kirjoitti:Saivartelua PDT_Armataz_01_15 Terveen logiikan mukaan ennen jotakin oli aina jotakin muuta, välillä kausaliteetti. Pelkkä asioiden yksinkertaistaminen ei johda järkevään lopputulokseen kompleksisessa kokonaisuudessa, se johtaa vain uskomuksiin. Kysymys oli germaanilainoista ja siitä miten tämä äitikieli on mahdollista rekonstruoida.


Mieki yritän. Kantakieli on se pienin yhteinen tekijä. Aiemmaksi ei tarvitse mennä, vaikka pääsisikin.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 23 Touko 2016 14:09

Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Touko 2016 14:12

Sigfrid kirjoitti:Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.

Saivartelua PDT_Armataz_01_01 Meillä ei vain ole käytössä kirjoitettuja lähteitä noilta ajoilta, mutta se komposiitti tai malli, miten vain, koskee vain sen kielen ulkomuotoa eikä sitäkään tietenkään karvan tarkkuudella, mutta jossakin melko suppealla alalla jossakin tietyssä kohtaa aikajanaa sen kaltaistakieltä on kuitenkin täytynyt seudun väen puhua.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 23 Touko 2016 14:18

putkonen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.

Saivartelua PDT_Armataz_01_01 Meillä ei vain ole käytössä kirjoitettuja lähteitä noilta ajoilta, mutta se komposiitti tai malli, miten vain, koskee vain sen kielen ulkomuotoa eikä sitäkään tietenkään karvan tarkkuudella, mutta jossakin melko suppealla alalla jossakin tietyssä kohtaa aikajanaa sen kaltaistakieltä on kuitenkin täytynyt seudun väen puhua.


Niin on saivartelua. Alueen on oltava suppea, jotta kieli ei ole murteutunut siinä määrin ennen leviämistään että ne murteet erottuisivat eri jälkeläiskielissä, jos erottuvat, pitää kantaa vielä supistaa, jotta saadaan oikea kanta.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Touko 2016 14:35

Jaska kirjoitti:Pääsääntö on, että aina kun kahta kieltä puhutaan pitkään lähekkäin, sanoja lainautuu yhteen tai kahteen suuntaan. Ei tiettävästi tunneta poikkeuksia: kaikki kielet lainaavat sanoja muilta. Ei ole mitään merkitystä sillä, oliko käsitteille jo olemassa sana tai oliko kehitys "samalla tasolla": uusia innovaatioita keksitään aina, ja innovaation mukana myös sana leviää helposti kielestä toiseen. Se, ettei joidenkin kielihaarojen välillä ole ollut lainasanakontakteja, osoittaa näin, ettei niitä ole puhuttu pitkiä aikoja lähekkäin.
putkonen lainasi ja kirjoitti:Hans Kuhn (1959, 1962, 1978):
"Luoteisryhmän" kielessä ei pitäisi olla kysymyksessä kelttiläinen eikä germaaninen, vaan indoeurooppalainen kielimuoto, mahdollisesti useita rinnakkain tai vierekkäin. Tämä ryhmä on nimistön perusteella paikannettavissa luoteiseen Keski-Eurooppaan. Sitä edelsi ei-indoeurooppalaisen kielen kerros, joka liittyy Välimeren (Espanjasta Vähään Aasiaan) nimistöön. Siellä asuvia heimoja, jotka vielä historiallisena aikana erottivat kelttejä ja germaaneja, voidaan pitää "läntisten indoeurooppalaisten jäännöksinä" ja jotka selvästi olivat kanssakäymisessä itaalisten kanssa.

Jotenkin näin:

Ensin länsi-ie-ryhmä halkesi kahtia: syntyi germaani ja keltti-itaali.
Koska ryhmät olivat aluksi juuri toisistaan eronneina vielä hyvin toistensa kaltaisia, tarvetta sanaston lainailulle ei ollut.

Muutama sata vuotta myöhemmin itaali erottui keltistä.

Kelttien ja germaanin väliin jäi kuitenkin vanhaa jätöskieltä puhuvien joukko, jonkinlainen puskuri, joka esti suorat lainat kelttien ja germaanien välillä ja joka oli läheisessä kanssakäymisessä itaalisten kanssa. Keltit ohitettiin? Oliko tämä jätöskansa aikaisempien ei-indoeurojen ja jätöslänsi-indoeurojen risteytys?

Voisiko tässä olla selitys lainasanojen vähyydelle? Länsi-ie:n jätöskieli puskurina keltin ja germaanin välissä.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 23 Touko 2016 15:02

jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?


Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Touko 2016 15:06

^^ Brainstorming:


Itaalit etelässä olivat kehityksessä muita edellä ja näiden kanssa läheisessä kanssakäymisessä olevat Jätöslänsi-ie:t omaksuivat näiltä sanastoa, joka ensin kulki välissä asustavien kelttien kautta ja kelttiläistyi. Tätä kelttiläistynyttä alunperin itaalien teknologiasanastoa germaanit myöhempinä aikoina lainailivat Jätöslänsi-ie:iltä samalla kun oppivat soveltamaan etelän innovaatioita omaan yhteiskuntaansa ja elinkeinoihinsa.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja jussipussi » 23 Touko 2016 15:07

Sigfrid kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?


Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.


Joo, samaa mieltä tästä. Vähän kaukaa lähdit kokoamaan tätä ajatustasi.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja putkonen » 23 Touko 2016 15:15

Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?

jussipussi kirjoitti:Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?

Sigfrid kirjoitti:Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.

jussipussi kirjoitti:Joo, samaa mieltä tästä. Vähän kaukaa lähdit kokoamaan tätä ajatustasi.

No saihan Sippi lopulta kakaistua asiansa ulos PDT_Armataz_01_21 Miksi pitää aina tehdä asia ensin niin monimutkaiseksi??? Sippi haluaa dramaturgiallaan pitää meitä ensin jännityksessä ja paljastaa jujun vasta ihan lopussa sitten kun kaikki ovat jo ihan räjähdyspisteessä PDT_Armataz_01_12
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 23 Touko 2016 15:19

jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.


Joo, samaa mieltä tästä. Vähän kaukaa lähdit kokoamaan tätä ajatustasi.


Niinpä. Tämähän ei tarkoita että kantakieltä ei olisi ollut olemassa, tai että sitä ei olisi puhuttu pienellä alueella mistä riita alunperin syntyi.

Jos taas joku esittää että karjala ja vepsä olisivat alkukantainen haara joka on kaukaisempaa sukua suomen länsimurteille kuin viro tai liivi niin onnea vaan sellaisen teorian kanssa PDT_Armataz_01_05
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4295
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 23 Touko 2016 15:30

Rekonpoika kirjoitti:Jos taas joku esittää että karjala ja vepsä olisivat alkukantainen haara joka on kaukaisempaa sukua suomen länsimurteille kuin viro tai liivi niin onnea vaan sellaisen teorian kanssa PDT_Armataz_01_05

Rajallisen substraattisanaston osalta asia voisi hyvinkin olla näin. En tosin tiedä onko tämä substraattisanasto varsinaisesti alkukantaista, ehkä vain erilaista.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Kielen leviäminen

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 23 Touko 2016 15:41

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Jos taas joku esittää että karjala ja vepsä olisivat alkukantainen haara joka on kaukaisempaa sukua suomen länsimurteille kuin viro tai liivi niin onnea vaan sellaisen teorian kanssa PDT_Armataz_01_05

Rajallisen substraattisanaston osalta asia voisi hyvinkin olla näin. En tosin tiedä onko tämä substraattisanasto varsinaisesti alkukantaista, ehkä vain erilaista.


Eikös Arkangelin ja Itä-Karjalan uralilainen substraatti lajiudu näin:

-ei-suomalaista kuollutta uralilaista
-"merjalaista" (myös ei-IMS) eteläosissa
-permiläistä idässä
-saamelaista länsiluoteessa
-jotain ehkä eteläviron tapaista joka voisi olla varhasen IMS:n tyyppiä ja on substraattina vepsässä tms.
-karjala/vepsätyyppistä IMS:ää jossa on tyypilliset IMS-germaanilainat ja joka on kuljettanut niitä komimurteisiin asti
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4295
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

EdellinenSeuraava

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa