Sigfrid kirjoitti:Rekonstruktiota lähinnä vastaavalla kielellä, joka ei ollut kantakieli, oli todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä.
Sigfrid kirjoitti:Kiitos Jaska. Selvennän vielä mitä tarkoitin sillä ettei rekonstruoitua kantakieltä voi liittää tiettyyn aikaan ja pieneen alueeseen. On hyvin selvää, että kieli syntyy pienellä kommunikaatioalueella, mutta rekonstruktion pohjalta ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki rekonstruktioon sisältyvät sanat syntyivät tietyllä pienellä alueella. Todellinen kielen syntyalueen kieli ja kantakieli eivät ole sama asia. Yksikään kieli ei ole voinut syntyä umpiossa tapaan Tarzan ja Jane, sormella osoittaen "minä Jane, sinä Tarzan", tai siis oikeasti "urrum Jane, gurrum Tarzan". Rekonstruktiota lähinnä vastaavalla kielellä, joka ei ollut kantakieli, oli todennäköisesti rinnakkaisia, enemmän tai vähemmän samanlaisia kieliä, joista omaksuttiin uusia käsitteitä. Uusille käsitteille annettiin nimi, ja nimi on luontevaa lainata ja soveltaa. Oli myös luontevampaa lainata sisarkielistä. Esimerkiksi ruotsin laina "porstua" lienee tunnettu myös alueilla, joilla ei ole ollut kontakteja ruotsia puhuvien kanssa. Jos kielitutkija olisi elänyt oletettuun kantakielen aikaan ja puhunut sen aikaista todellista kieltä, niin tutkimustuloksena olisi ollut joku vanhempi kantakieli yhdistämään silloin puhutut sisarkielet.
Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.
Rekonpoika kirjoitti:Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.
Itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, eivät sen sisarkielistä.
putkonen kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:Kantakielen todellisuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, että
...
3) kantakielellä saattoi olla sisarkieliä, jotka kantakielen jälkeläiset ovat syrjäyttäneet.
Itämerensuomalaiset kielet polveutuvat yhdestä kantakielestä, eivät sen sisarkielistä.
Niin, polveutuminen voi tapahtua vain emokielestä. Tätikieli ei ole tässä tapauksessa mahdollinen
koltti kirjoitti:Ihan oikeasti Sippi, ei tämän pitäisi olla noin vaikeaa. Jos ehdotat että Vepsä ei polveudu kantaitämerensuomesta, silloin vepsä ei voi olla itämerensuomalainen kieli. Jotta tuo sinun systeemi toimisi kantaitämerensuomi pitäisi sijoittaa jonnekin muualle, paljon paljon idempään.
Sitten tuolla itäisessä alkukodossa kanta-IMS olisi jakautunut kanta-karjalavepsään ja sitten siihen haaraan joka meni sinne viroon -> kanta-viro/pohjanmaan lätinä & kitinä.
Eli jatkossa voidaan puhua kanta-V/PL&K:sta kun väännetään Viron janttereista.
Sigfrid kirjoitti:Saivartelua Terveen logiikan mukaan ennen jotakin oli aina jotakin muuta, välillä kausaliteetti. Pelkkä asioiden yksinkertaistaminen ei johda järkevään lopputulokseen kompleksisessa kokonaisuudessa, se johtaa vain uskomuksiin. Kysymys oli germaanilainoista ja siitä miten tämä äitikieli on mahdollista rekonstruoida.
Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?
Sigfrid kirjoitti:Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.
putkonen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.
Saivartelua Meillä ei vain ole käytössä kirjoitettuja lähteitä noilta ajoilta, mutta se komposiitti tai malli, miten vain, koskee vain sen kielen ulkomuotoa eikä sitäkään tietenkään karvan tarkkuudella, mutta jossakin melko suppealla alalla jossakin tietyssä kohtaa aikajanaa sen kaltaistakieltä on kuitenkin täytynyt seudun väen puhua.
Jaska kirjoitti:Pääsääntö on, että aina kun kahta kieltä puhutaan pitkään lähekkäin, sanoja lainautuu yhteen tai kahteen suuntaan. Ei tiettävästi tunneta poikkeuksia: kaikki kielet lainaavat sanoja muilta. Ei ole mitään merkitystä sillä, oliko käsitteille jo olemassa sana tai oliko kehitys "samalla tasolla": uusia innovaatioita keksitään aina, ja innovaation mukana myös sana leviää helposti kielestä toiseen. Se, ettei joidenkin kielihaarojen välillä ole ollut lainasanakontakteja, osoittaa näin, ettei niitä ole puhuttu pitkiä aikoja lähekkäin.putkonen lainasi ja kirjoitti:Hans Kuhn (1959, 1962, 1978):
"Luoteisryhmän" kielessä ei pitäisi olla kysymyksessä kelttiläinen eikä germaaninen, vaan indoeurooppalainen kielimuoto, mahdollisesti useita rinnakkain tai vierekkäin. Tämä ryhmä on nimistön perusteella paikannettavissa luoteiseen Keski-Eurooppaan. Sitä edelsi ei-indoeurooppalaisen kielen kerros, joka liittyy Välimeren (Espanjasta Vähään Aasiaan) nimistöön. Siellä asuvia heimoja, jotka vielä historiallisena aikana erottivat kelttejä ja germaaneja, voidaan pitää "läntisten indoeurooppalaisten jäännöksinä" ja jotka selvästi olivat kanssakäymisessä itaalisten kanssa.
jussipussi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?
Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?
Sigfrid kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?
Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?
Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.
Sigfrid kirjoitti:Miten varmuudella havaitaan nykyään tuntemattoman kielen lainasanat kantakielikonstruktiosta?
jussipussi kirjoitti:Ei mitenkään. Konstruktio on eri asia kuin oikea kantakieli. Sitkö yrität selittää?Sigfrid kirjoitti:Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.jussipussi kirjoitti:Joo, samaa mieltä tästä. Vähän kaukaa lähdit kokoamaan tätä ajatustasi.
jussipussi kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.
Joo, samaa mieltä tästä. Vähän kaukaa lähdit kokoamaan tätä ajatustasi.
Rekonpoika kirjoitti:Jos taas joku esittää että karjala ja vepsä olisivat alkukantainen haara joka on kaukaisempaa sukua suomen länsimurteille kuin viro tai liivi niin onnea vaan sellaisen teorian kanssa
Kinaporin kalifi kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:Jos taas joku esittää että karjala ja vepsä olisivat alkukantainen haara joka on kaukaisempaa sukua suomen länsimurteille kuin viro tai liivi niin onnea vaan sellaisen teorian kanssa
Rajallisen substraattisanaston osalta asia voisi hyvinkin olla näin. En tosin tiedä onko tämä substraattisanasto varsinaisesti alkukantaista, ehkä vain erilaista.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 29 vierailijaa