Sigfrid kirjoitti:Kantakieli ei ole elävän kielen malli, vaan komposiitti, joka selittää nykykielet.
Tämä on totta: vertailun kohteena ovat nykykielet, ja niiden perusteella kurkotetaan ajassa taaksepäin – joissain asioissa tulos on luotettavampi, toisissa epäluotettavampi.
Sigfrid kirjoitti:Oikean kantakielen puhuma-alue ja esiintymisaika saattoi erota paljonkin rekonstruktion arvoista. Tarkoitan siis sitä ettei kannata tehdä nimenomaan kantakielirekonstruktion pohjalta varmoja johtopäätöksiä oikean kantakielen lainasanastosta. Lainasanasto liittyy tähän rekonstruktioon ja sitä myöhempiin aikoihin.
Luulen ymmärtäväni mitä ilmeisesti ajat takaa. Kantakieli on rekonstruktio, joten se kertoo vain rajan, jota ennen piirteen on täytynyt olla kielessä. Kaikkien jälkeläiskielissä esiintyvien piirteiden osalta se raja on kantakielen hajoamista edeltävä ”hetki”. Eri piirteet ovat kuitenkin tulleet kieleen eri aikoina: osa vähän ennen kantakielen hajoamista, osa paljon ennen ja osa siinä välissä.
Sikäli rekonstruktiota ei voida sitoa tarkkaan aikaan yksittäisen piirteen perusteella. Voidaan sanoa vain, että sillä hetkellä kun kantakieli alkoi murteutua säilyneiksi tytärkieliksi, piirteet olivat kielessä, muttei tiedetä kuinka kauan ne olivat olleet eli milloin ne olivat tulleet.
Jussipussi kirjoitti:Alueen on oltava suppea, jotta kieli ei ole murteutunut siinä määrin ennen leviämistään että ne murteet erottuisivat eri jälkeläiskielissä, jos erottuvat, pitää kantaa vielä supistaa, jotta saadaan oikea kanta.
Juuri näin. Kantakieli on se rajapiste, kun rekonstruktiomenetelmällä saavutetaan vaihteluton alkutila.
Putkonen kirjoitti:Voisiko tässä olla selitys lainasanojen vähyydelle? Länsi-ie:n jätöskieli puskurina keltin ja germaanin välissä.
Voisi hyvin olla. Joka tapauksessa lähinaapureita eivät näyttäisi germaani ja keltti kovin varhain olleen. Keltin levittäytyminen tapahtui aikaisemmin ja ulottui peräti Vähään-Aasiaan saakka (galatalaiset). Ehkä vasta rautakauden alun leviäminen toi keltin germaanien naapuriin, sulauttaen aiemmat kieliryhmät. Toki germaanikin on voinut levitä jo varhain alueille, joilla se ei ole säilynyt, kuten Itämeren itäpuolelle.