.....This volume also includes our discussion of the Finnish role in settling the American frontier. Several of the first white settlers along the upper Potomac were Finns, whose ancestors came over to the Swedish colony on the Delaware River. After working through these sources, we ended up thinking that the Finns made key contributions to American frontier culture, including the log cabin.
King Carl XVI Gustaf and Queen Silvia of Sweden will celebrate the 375th anniversary of the New Sweden Colony, which ultimately became the city of Wilmington.
The visit was officially announced by the Swedish and Finnish embassies in Washington in coordination with the Delaware-based New Sweden Alliance. The King and Queen will be joined by Finland's Speaker of the Parliament Eero Heinäluoma for the visit to Wilmington on Saturday, May 11.
jouko kirjoitti:Omaa sukua meni aikoinaan suomalaismetsien kautta 1641 Delawareen. Paikalliset intiaanit kutsuivat ruotsalaisia, englantilaisia ja hollantilaisia nimellä Ingles. Suomalaisia kutsuttiin nimellä Ihmiset, jotka ovat niin kuin me. Yksi näiden moninkertaisten siirtolaisten perillisistä oli John Morton, nykyisten Martikaisten (sukusivut) sukua, Yhdysvaltain peruskirjan allekirjoittaja. Lähisotien sotahistoriassakin suku tunnetaan.
Sigfrid kirjoitti:Vastaava nykyisten rakennusmääräysten mukaan tehtynä olisi ollut homevaurioiden vuoksi asuinkelvoton jo 350 vuotta.
Hirsiseinän tiivistäminen ja lisälämmöneristäminen
Seinien sisäpuolinen tiivistys tehdään hirsipintaan kiinnitetyllä vuorauspaperilla,pahvilla tai kovalevyllä. Nurkkien tiivistämiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Nurkkiin voidaan tehdä esimerkiksi kulmakappaleet, jotka ulottuvat noin 15 cm molemmille seinille. Samaa menetelmää voidaan käyttää seinän ja katon liittymä-kohdassa. (Puurunen 2000a, 9.)
Jos rakennuksen ulkonäköä ei haluta muuttaa, seinän lisälämmöneristys tehdään sisäpuolella.
Vanha hirsi tulee tilkitä huolellisesti molemmilta puolin tervavierteellä ja kaikki aukot tulee tilkitä esim. pellavaeristeellä ennen eristystöitä. Liian paksu eristekerroson haitaksi, koska rakenteiden sisään muodostuu kastepiste, mikä ajan saatossa pilaa rakenteet. Eristyksessä kannattaa käyttää eristeitä, joiden ominaisuudet ovat puun kaltaisia eli eristeiden tulisi pystyä sitomaan ja luovuttamaan kosteutta. Tähän sopii hyvin puukuitueristeet, sahanpuru, kutterinlastu ja pellava. Puukuitulevyä voidaan käyttää seinän pintamateriaalina. Höyrynsulkua ei tule käyttää vaan käytetään bitumipaperia. (Suomirakentaa.fi www-sivut 2013.)
Luotettava eristysratkaisu hirsiseinässä sisä- tai ulkopuolella saadaan, kun käytetään 25 mm huokoista puukuitulevyä tai 50 mm selluvillaa. Seinärakenteen kosteuskäyttäytymisessä tulee ongelmia, jos sisäpuolinen eristys kasvaa yli 100 mm:n paksuiseksi. Tässä tapauksessa on mahdollista, että sisältä tuleva huonekosteus jää pakkasella hirren sisään tai hirren ja eristeen väliin. Siinä tapauksessa tulee harkita erillisen höyrynsulun asentamista. (Vuolle-Apiala 2007, 177.)
Rakenteellisesti hirsiseinä olisi parempi eristää ulkopuolelta. Ulkopuolinen lämmöneristäminen on aina turvallista, koska rakenne harvenee ulospäin ja rakenteet tuulettuvat. Näin kastepistettä ei voi syntyä. Hirsiseinä saisi kuitenkin paneeliverhouksen, joka pilaisi talon alkuperäisen ulkonäön. (Suomirakentaa.fi www-sivut 2013.) Jos lisälämmöneristys tehtäisiin ulkopuolelle, eristepaksuus voisi olla tarvittaessa yli 100mm. Hankaluuksia aiheuttavat tällöin kuitenkin ennestään lyhyet räystäät, jotka seinien ulkopuolisessa eristämisessä lyhenevät lisää. Myös ikkunoiden ja ovien jääminen syvennyksiin muuttaa talon historiallista asua. (Vuolle-Apiala 2007, 177. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta hirsitaloa ei rakennussuojelullista syistä ole mahdollistaeristää ulkopuolelta (Puurunen 2000a, 10).
aikalainen kirjoitti:Sees2011 kirjoitti:Kaikki ei tietenkään ole totta, mitä Wikipediassa lukee, mutta käsitykseni suomenkielisten kohtelusta Ruotsin suurvallassa muuttui kyllä omalta osaltani.
Niin, kun lähteenä on Wikipedia, niin tällaiseen hurjaan ja ennen kuulumattomaan tekstiin kannattaa tosiaankin suhtautua varauksella.
Wikipedia: Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla.
Tämän katkelman osalta wiki viittaa lähteeseen, joka on vuodelta 1898. Omituisen vanha vuosiluku jättää auki, onko runsaan sadan vuoden aikana tehty uudempaa tutkimusta, joka kenties väittäisi jotain vähemmän hurjaa. Tekstin sisällössä epäilyttää se, että moinen suomenkielen kielto tapon uhalla olisi koskenut valtakunnassa jotakin syrjäistä kolkkaa, kun taas valtakunnan monilla alueilla suomenkieli oli aivan varmasti sallittua ja sillä kielellä kirkoissakin saarnattiin ja kirjoja painettiin. Lisäksi sanotaan oudosti, että "jokaisen ruotsalaisen edessä", koska Ruotsin kansalaisina myös suomenkieliset olivat ruotsalaisia. Kunnes toisin osoitetaan, sijoitan tämän katkelman luokkaan 'paskapuheet'.
Wikipedia: Useat suomalaiset hankkivat alueilleen kuninkaan vahvistuskirjan. Tärkeäksi vahvistuskirja nousi vuonna 1639, jolloin kuningatar Kristiinan nimissä annettiin määräys, jossa määrättiin vangittaviksi kaikki lupakirjatta metsissä asuvat suomalaiset. Myöhemmin annettiin muita käskykirjeitä, joissa suomalaisten pirtit ja viljat määrättiin ilman tuomiota poltettaviksi ja hävitettäviksi.
Tämän kohdalla wiki ei määrittele lähdettä. Sisältö puolestaan ei ole näennäisestä hurjuudestaan huolimatta ollenkaan hurjaa. Nykyisessä Suomessakin ilman lupia valtion mailla kaskeava ja pirttejä rakenteleva jeppe pantaisiin rautoihin ja laitettaisiin korvausvastuuseen.
Ruotsin valtakunta saattoi kohdella kielivähemmistöihin kuuluvia kansalaisiaan aikakautensa mittapuulla mitattuna sittenkin ihan hyvin.
putkonen kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Vastaava nykyisten rakennusmääräysten mukaan tehtynä olisi ollut homevaurioiden vuoksi asuinkelvoton jo 350 vuotta.
Nykyajan ihminen kun kaipaa tasaista suurta lämpöä ja "vedottomuutta" talonsa sisällä ja lisäksi tykkää läträtä paljon veden kanssa sisätiloissa saaden aikaan paljon vesihöyryä. Hirsirakennus pitää kunnostaa tämän takia "ajan tasalle", mutta tiivistys ja lämmöneristys tehdään usein väärin, samoin modernin tekniikan lisäys taloon ja sen aiheuttamat kylmäsillat aiheuttavat lisävaurioita.
Ihan järkevää perustietoa koskien hirsirakennusten kunnostamista:Hirsiseinän tiivistäminen ja lisälämmöneristäminen
Seinien sisäpuolinen tiivistys tehdään hirsipintaan kiinnitetyllä vuorauspaperilla,pahvilla tai kovalevyllä. Nurkkien tiivistämiseen on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Nurkkiin voidaan tehdä esimerkiksi kulmakappaleet, jotka ulottuvat noin 15 cm molemmille seinille. Samaa menetelmää voidaan käyttää seinän ja katon liittymä-kohdassa. (Puurunen 2000a, 9.)
Jos rakennuksen ulkonäköä ei haluta muuttaa, seinän lisälämmöneristys tehdään sisäpuolella.
Vanha hirsi tulee tilkitä huolellisesti molemmilta puolin tervavierteellä ja kaikki aukot tulee tilkitä esim. pellavaeristeellä ennen eristystöitä. Liian paksu eristekerroson haitaksi, koska rakenteiden sisään muodostuu kastepiste, mikä ajan saatossa pilaa rakenteet. Eristyksessä kannattaa käyttää eristeitä, joiden ominaisuudet ovat puun kaltaisia eli eristeiden tulisi pystyä sitomaan ja luovuttamaan kosteutta. Tähän sopii hyvin puukuitueristeet, sahanpuru, kutterinlastu ja pellava. Puukuitulevyä voidaan käyttää seinän pintamateriaalina. Höyrynsulkua ei tule käyttää vaan käytetään bitumipaperia. (Suomirakentaa.fi www-sivut 2013.)
Luotettava eristysratkaisu hirsiseinässä sisä- tai ulkopuolella saadaan, kun käytetään 25 mm huokoista puukuitulevyä tai 50 mm selluvillaa. Seinärakenteen kosteuskäyttäytymisessä tulee ongelmia, jos sisäpuolinen eristys kasvaa yli 100 mm:n paksuiseksi. Tässä tapauksessa on mahdollista, että sisältä tuleva huonekosteus jää pakkasella hirren sisään tai hirren ja eristeen väliin. Siinä tapauksessa tulee harkita erillisen höyrynsulun asentamista. (Vuolle-Apiala 2007, 177.)
Rakenteellisesti hirsiseinä olisi parempi eristää ulkopuolelta. Ulkopuolinen lämmöneristäminen on aina turvallista, koska rakenne harvenee ulospäin ja rakenteet tuulettuvat. Näin kastepistettä ei voi syntyä. Hirsiseinä saisi kuitenkin paneeliverhouksen, joka pilaisi talon alkuperäisen ulkonäön. (Suomirakentaa.fi www-sivut 2013.) Jos lisälämmöneristys tehtäisiin ulkopuolelle, eristepaksuus voisi olla tarvittaessa yli 100mm. Hankaluuksia aiheuttavat tällöin kuitenkin ennestään lyhyet räystäät, jotka seinien ulkopuolisessa eristämisessä lyhenevät lisää. Myös ikkunoiden ja ovien jääminen syvennyksiin muuttaa talon historiallista asua. (Vuolle-Apiala 2007, 177. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta hirsitaloa ei rakennussuojelullista syistä ole mahdollistaeristää ulkopuolelta (Puurunen 2000a, 10).
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1
http://www.schoeck.fi/upload/files/down ... 762%5D.pdf
jussipussi kirjoitti:Kuuntelin kerran yhtä hirsirakentajaa. Hänen mielestään nykyisin hirsitalot rakennetaan usein väärin. Hän tarkoitti oikeaa hirttä, ei sellaisra lankun paksuista, jota nykyään hirreksi mainostetaan. Hänen mukaansa hirsirakennusta ei missään nimessä saa eristää sisältä. Hirsi varaa itseensäsisältä tulevaa lämpöä. Eriste estää tämän. Ulkopuolinen kylmä taas pääsee tehokkaammin jäähdyttämään hirttä tällaisessa tapauksessa. Mielestäni aivan loogista. Lisäksi hän totesi, että jos hirrelle nykyään annetut eristearvot pitäisivät paikkansa, ei suomalaisia enää olisi. Eristämiskyky om huono, jos hirren lämmönvaraamista ei hyödynnetä.
Ulkopuoltahan tuossa Putkosen jutussakin parempana pidetään, mutta lähinnä kosteuden takia.
jussipussi kirjoitti:Eristämiskyky om huono, jos hirren lämmönvaraamista ei hyödynnetä.
jussipussi kirjoitti:Eristämiskyky om huono, jos hirren lämmönvaraamista ei hyödynnetä.
putkonen kirjoitti:Tuosta lopusta vielä:jussipussi kirjoitti:Eristämiskyky om huono, jos hirren lämmönvaraamista ei hyödynnetä.
No menköön vaikka näinkin. Paksu hirsi on sekä hyvä lämmön eristäjä että sen varaaja. Siis ihan paljas hirsi ilman mitään lisäeristeitä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 17 vierailijaa