"Ru. у regularly substitutes ō in relatively early borrowings, cf. Suomi (*Sōmi) : Old Ru. сумь Finns, while the diphthong uo that developed in Finnish and Karelian from *ō can be rendered both by Ru. о and у (STRS I: 141)...some North Russian hydronyms in -(о)кса/-(о)кша may contain the determinative *ōksi, which is etymologically identical with Fi. vuoksi and with the river name Vuoksi, Kar. Vuoki"
http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... limski.pdfJoten vuoks(V) voi olla
->voks(V), mutta ehkäpä myös paikannimessä Vjoksa, kuten Nerojärvellä
->vuks(V), mutta ehkä myös Vyksa, kuten Valgetjärvellä
Lainautuva äänne olisikin siis joko jo- tai ju-, josta sittemmin y.
P.S. tässä on kyllä nyt ongelmana se, että jos lähtömuodon diftongi on karjalassa hämäläisyys, niin se todistaisi "hämeen" puhujien levinneen lännestä aina Merjaan asti ja nimenneen siellä laskujokia. Ehkä diftongi onkin hämeessä karjalaisuus tai oikeastaan peräisin vielä kauempaa idästä tai etelästä? Liiviläisetkin, joiden kieli erosi nykymallin mukaan hyvin varhain kantasuomesta, viäntävät aika julmasti.
Kun latvialainen Sne kuitenkin spekuloi esi-liiviläisten tulleen Väinäjoelle joskus 800-luvulla idästä, kuvaan saattaisi mahtua se, että diftongi onkin itäinen kehityslinja, viäntämiseen perustuva sprachbund. Karjalassa tämä esim. näkyisi siten, että varsinaiskarjala kattavine diftongeineen ja liudentumisineen edustaisi tuoreempia siirtolaisia tämän muodon syntysijojen suunnalta.
P.P.S. kun Riho Grunthal arvelee merjalaisalueella asuneen myös tsuudeja ja vepsäläisiä, voisi tosiaan ajatella että diftongi on itäkantasuomen l. tsuudin erityispiirre ja läsnä sekä Vepsän että Merjan alueella jonkinlaisen tsuudilaisen elementin pohjalta. Tämä näkyisi myös keskuksien lähellä olevien jokien nimissä. Tsuudin varsinaisia jatkajia, vähintään vaikutteiden osalta, ovat taas mm. sekä liivi että etenkin varsinaiskarjala. Vepsä taas liittyisi jo osin enemmän merjaan.
Laatokan kaakkoisrannan kurgaanit eivät siten olisi vepsäläisten, vaan tsuudien jäänteitä, mihin on viitannut ymmärtääkseni myös Kotshkurkina.
P.P.P.S. Kurgaanit edustaisivat taas jatkumoa long barrow kompleksista, jotka omaksuttiin Peipsille saapuvilta vendi-sloveeneilta. Tsuudien kaupallinen menestys perustuisi siten myös tiiviisiin suhteisiin sloveenien kanssa, joilta omaksuttiin ja myös välitettiin laaja joukko slaavilaisia lainasanoja myös muihin murteisiin.
Jos liivin esivaiheen joku osa on ennen Väinäjoelle siirtymistään ollut osa itäkantasuomalaista kompleksia, liivistä pitäisi löytyä myös varhaisia slaavilainoja. Nämä olisi omaksuttu 400-800 lukujen välillä, ehkäpä jossain Pihkovan liepeillä. Pihkova on muuten mielenkiintoinen paikannimi siksi, että siinä on ilmeisesti läsnä varhainen äänteenmuutos suhu-s -> h, muotojen Pleskov/Pskov-Pihkova pohjalta.