JakomäenNeruda kirjoitti:Voisivatko Baltian IE-kielet latvia ja liettua olla NK-kielen suoria paikallisia jälkeläisiä?
JakomäenNeruda kirjoitti:Jos NK puhui IE-kieltä, millaista se oli ja miten se olisi vaikuttanut kielten kehitykseen esim. Ruotsin ja Suomen alueella?
JakomäenNeruda kirjoitti:Vasarakirveskansan saapuminen Suomeen ja muuallekin Eurooppaan on nuorentunut siitä, mitä arviot joskus olivat. Tällä hetkellä varhaisin arvio taitaa olla noin 2800 eaa?
Yleensähän nuorakeraamisen (NK) kulttuurin kai oletetaan puhuneen varhaista IE-kieltä. Mutta mihin tämä perustuu? Alaa tuntematon kokee olevansa tässä eriävien mielipiteiden armoilla, olisi kiva saada hieman selvitystä asiasta.
JakomäenNeruda kirjoitti:Jos NK puhui IE-kieltä, millaista se oli ja miten se olisi vaikuttanut kielten kehitykseen esim. Ruotsin ja Suomen alueella? Voisivatko Baltian IE-kielet latvia ja liettua olla NK-kielen suoria paikallisia jälkeläisiä?
Aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoinen kysymys. Kuin myös se, näkyykö Pohjolan vasarakirvesalueilla merkkejä kanta-IE:stä juontuvista paikannimistä.
Jaska kirjoitti:Esimerkiksi Ruotsin suurten järvien nimet edellyttävät niin varhaista indoeurooppalaista kielentasoa, että puhutaan kantaindoeuroopan murteesta, ja vaunusanaston perusteella kantaindoeuroopan leviäminen ja hajoaminen ajoitetaan neljännelle vuosituhannelle eaa.
Jaska kirjoitti:Aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoinen kysymys. Kuin myös se, näkyykö Pohjolan vasarakirvesalueilla merkkejä kanta-IE:stä juontuvista paikannimistä.
Paikannimistä en ole tietoinen, mutta ainakin lainasanoja on.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Esimerkiksi Ruotsin suurten järvien nimet edellyttävät niin varhaista indoeurooppalaista kielentasoa, että puhutaan kantaindoeuroopan murteesta, ja vaunusanaston perusteella kantaindoeuroopan leviäminen ja hajoaminen ajoitetaan neljännelle vuosituhannelle eaa.Jaska kirjoitti:Aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoinen kysymys. Kuin myös se, näkyykö Pohjolan vasarakirvesalueilla merkkejä kanta-IE:stä juontuvista paikannimistä.
Paikannimistä en ole tietoinen, mutta ainakin lainasanoja on.
Vähän ristiriitaisia puheita, mutta oletan ylemmän pitävän paikkansa.
aikalainen kirjoitti:Onko esitetty mitään teorioita, miten nuo Ruotsin suurten järvien nimet ovat säilyneet lähes muuttumattomina vasarakirvesväen ajoista saakka?
aikalainen kirjoitti:Skandinaavinen kielihaarahan on kai kypsynyt jossain etelämpänä, Tanskassa ehkä, joten joku muu kieli niitä nimiä kait olisi säilönyt. Millainen kieli? Onko kielestä muita jälkiä paikannimissä tai ruotsin kielessä?
JakomäenNeruda kirjoitti:^ Jos puhutaan lainoista kantaindoeuroopasta SU-kieliin, niin missä lainaus on tapahtunut? Jossain idän arojen pohjoispuolella, Volgan Mutkassa? Tai Baltiassa? Ei ainakaan Suomessa.
JakomäenNeruda kirjoitti:Entä vaikuttaako se, että IE-ajoitukset ovat sekä Suomessa, että Euroopassa jonkun verran nuorentuneet viime vuosina, kielten leviämisteorioihin?
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Esimerkiksi Ruotsin suurten järvien nimet edellyttävät niin varhaista indoeurooppalaista kielentasoa, että puhutaan kantaindoeuroopan murteesta, ja vaunusanaston perusteella kantaindoeuroopan leviäminen ja hajoaminen ajoitetaan neljännelle vuosituhannelle eaa.Jaska kirjoitti:Aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoinen kysymys. Kuin myös se, näkyykö Pohjolan vasarakirvesalueilla merkkejä kanta-IE:stä juontuvista paikannimistä.
Paikannimistä en ole tietoinen, mutta ainakin lainasanoja on.
Vähän ristiriitaisia puheita, mutta oletan ylemmän pitävän paikkansa.
Jälkimmäisellä vastasin kysymykseen, jonka tulkitsin tarkoittavan vanhaa indoeurooppalaisperäistä nimistöä sittemmin ei-indoeurooppalaisilla alueilla kuten Suomessa - tulkintani syy oli että esittelit sen "kuin myös"-fraasin avulla eri kysymyksenä kuin JakomäenNerudan kysymyksen. Sellaisesta nimistöstä en ole tietoinen.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Onko esitetty mitään teorioita, miten nuo Ruotsin suurten järvien nimet ovat säilyneet lähes muuttumattomina vasarakirvesväen ajoista saakka?
Niissä on sama tilanne kuin vaikka suomen sanassa vesi : veden (< *weti), joka eroaa nuoresta sanasta kuten vati : vadin. Eli sana (tai nimi) on kyllä osallistunut kielen muutoksiin, mutta silti sen rakenteellinen vanhuus on edelleen havaittavissa. Aivan kuten vesi-sanasta nähdään, että se on ollut kielessä ennen muutosta *ti > *si, nähdään Ruotsin järvennimistä että ne on annettu ennen kantaindoeurooppalaisten heterokliittivartaloiden katoamista/muuttumista.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Skandinaavinen kielihaarahan on kai kypsynyt jossain etelämpänä, Tanskassa ehkä, joten joku muu kieli niitä nimiä kait olisi säilönyt. Millainen kieli? Onko kielestä muita jälkiä paikannimissä tai ruotsin kielessä?
Skandinaavisen ja germaanisen kielimuodon synty on perinteisesti sijoitettu tosiaan jonnekin Tanskan ja Pohjois-Saksan alueille, mutta tätä on kyseenalaistettu seuraavista syistä:
- Itämerensuomessa ja saamessa on paljon ja vanhoja germaanisia, jopa selvästi kantagermaanin tasoa edeltäviä lainasanoja.
- Baltin ja germaanin välillä ei ole juurikaan vanhoja lainakosketuksia; germaanisia lainoja on lisäksi päätynyt balttiin itämerensuomen välityksellä.
- Keltin ja germaanin kosketusten ei ole tarvinnut alkaa kuin juuri hieman ennen Grimmin lakia (noin 500 eaa.)
Tällä perusteella näyttääkin siltä, että germaanin vanhin puhuma-alue ei olisikaan ollut Manner-Euroopassa baltin ja keltin läheisyydessä vaan pohjoisempana Keski-Skandinaviassa. Kielellinen jatkuvuus voikin olla vanhinta juuri Sveanmaalla tai lähistöllä, ulottuen nuorakeraamiseen aikaan.
aikalainen kirjoitti:Ahaa. Suuria tai suurehkoja järviä ovat mm. Vänern, Vättern, Hjälmaren, Mälaren, Siljan, Roxen, Glan, Ljusnan, Bolmen, Åsnen. Kaikki loppuvat ikäänkuin en-sukuisina n-kirjaimeen. Onkohan vanhoja heterokliittivartaloita näissä kaikissa, vai vain joissakin?
aikalainen kirjoitti:Tuosta uudelleen sijoitetusta germaani-alkukodista viriää uusia kysymyksiä.
Onko sitten jälkiä (paikannimissä tai puhekielessä) kielistä, joita puhuttiin germaanien keskiskandinaavisen alkukodin sekä kelttien ja balttien välimaastossa?
aikalainen kirjoitti:Sitten vähän sekavammin: Olisiko myöhemmin kehittyneen skandinaavisen kieliryppään alku myös Keski-Skandinaviassa ... miten selitetään skandinaavisen kieliryppään ja saksan rajakohta niin kauas Tanskan taakse ... Vai olisiko germaanikielten innovaatiokeskus vaihtanut paikkaa, liukunut alkuperäisestä Keski-Skandinaviasta Tanskan suunnalle, ja vasta saksan erkaannuttua omille urilleen olisi jossain Juutinrauman äärellä viimeistelty skandinaaviset kielet ... vai jotenkin toisin?
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Ahaa. Suuria tai suurehkoja järviä ovat mm. Vänern, Vättern, Hjälmaren, Mälaren, Siljan, Roxen, Glan, Ljusnan, Bolmen, Åsnen. Kaikki loppuvat ikäänkuin en-sukuisina n-kirjaimeen. Onkohan vanhoja heterokliittivartaloita näissä kaikissa, vai vain joissakin?
Muistan ainakin Vänernin ja Vätternin. Se liittyy jotenkin tähän ilmiöön:
http://en.wikipedia.org/wiki/Heteroclitic#Heteroclitic_stems
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Sitten vähän sekavammin: Olisiko myöhemmin kehittyneen skandinaavisen kieliryppään alku myös Keski-Skandinaviassa ... miten selitetään skandinaavisen kieliryppään ja saksan rajakohta niin kauas Tanskan taakse ... Vai olisiko germaanikielten innovaatiokeskus vaihtanut paikkaa, liukunut alkuperäisestä Keski-Skandinaviasta Tanskan suunnalle, ja vasta saksan erkaannuttua omille urilleen olisi jossain Juutinrauman äärellä viimeistelty skandinaaviset kielet ... vai jotenkin toisin?
Skandinaavisen kielen eteläraja lienee ollut aiemmin pohjoisempana; ainakin Britanniaan lähteneet länsigermaanit olivat peräisin nykyisestä Tanskan Jyllannista.
Jaska kirjoitti:JakomäenNeruda kirjoitti:Entä vaikuttaako se, että IE-ajoitukset ovat sekä Suomessa, että Euroopassa jonkun verran nuorentuneet viime vuosina, kielten leviämisteorioihin?
Nuorentuneet? Minun näkökulmastani ne ovat pysyneet jo pitkään samoina (Gimbutas jo 60-luvulla), tuossa välissä vain oli virheellisiin jatkuvuusargumentteihin vetoavien vaihtoehtoselitysten yritys rynnätä valtaan (Renfrew: IE:n jatkuvuus Euroopassa ulottuu neoliittiseen aikaan; Makkay/Alinei: IE:n jatkuvuus Euroopassa ulottuu paleoliittiseen aikaan).
Aikalainen kirjoitti:Eli protoindoeurooppalaisessa kielessä (PIE) joillain sanoilla on ollut taivutusmuotoja, joissa sanan ilmiasu on muuttunut rajusti. Yksi tällainen on vesi-sana, josta on mm. muodot vodr ja vedor (erikoismerkit suomalaistettuina). Tämän sanan PIE-muodon uskotaan olevan taustalla nimessä Vättern. Poikkeaviakin näkemyksiä näyttää olevan. Vätternin nimestä löytämässäni ruotsinkielisessä tutkielmassa (jonka laatua en osaa arvioida) nimen äännekehitystä selitellään vähän toisin, tulkintani mukaan ilman PIE-muodossa annettua paikannimeä.
JakomäenNeruda kirjoitti:Jaska kirjoitti:JakomäenNeruda kirjoitti:Entä vaikuttaako se, että IE-ajoitukset ovat sekä Suomessa, että Euroopassa jonkun verran nuorentuneet viime vuosina, kielten leviämisteorioihin?
Nuorentuneet? Minun näkökulmastani ne ovat pysyneet jo pitkään samoina (Gimbutas jo 60-luvulla), tuossa välissä vain oli virheellisiin jatkuvuusargumentteihin vetoavien vaihtoehtoselitysten yritys rynnätä valtaan (Renfrew: IE:n jatkuvuus Euroopassa ulottuu neoliittiseen aikaan; Makkay/Alinei: IE:n jatkuvuus Euroopassa ulottuu paleoliittiseen aikaan).
Teemu Mökkösen (arkeologia) kesäkuussa ilmestyneessä väitöskirjassa ainakin väitettiin (sic!), että ajoitukset olisivat meilläkin nuorentuneet parilla sadalla vuodella.
Jaska kirjoitti:Schalin on vakuuttavan pätevä skandinavisti, joten uskotaan asiantuntijaa: tuon perusteella ei näyttäisikään olevan välttämättä niin, että näissä nimissä olisi kyse vanhoista heterokliittivartaloista. Paljon myöhäisempi selitys näyttää uskottavalta. En tiedä, onko tuolla alueella sitten mitään muita, uskottavampia ikivanhoja paikannimiä.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Schalin on vakuuttavan pätevä skandinavisti, joten uskotaan asiantuntijaa: tuon perusteella ei näyttäisikään olevan välttämättä niin, että näissä nimissä olisi kyse vanhoista heterokliittivartaloista. Paljon myöhäisempi selitys näyttää uskottavalta. En tiedä, onko tuolla alueella sitten mitään muita, uskottavampia ikivanhoja paikannimiä.
Ookkei. Eli vasarakansan ja PIE-kielisten paikannimien kytkentä jää Ruotsinkin osalta avoimeksi. Vastaavasti germaanikielen kypsymispaikka jää tältä osin avoimeksi.
Jaska kirjoitti:Joo, nuorakeramiikan ajoitukset kyllä - mutta kantaindoeuroopan ajoituksia on jopa pyritty varhentamaan hieman. Asko Parpola on perustellut jo Tripolyen kulttuurin loppuvaiheen indoeurooppalaisuutta, ja nuorakeramiikkaa edeltänyt suppilopikarikulttuuri (jossa pyörä tunnettiin jo noin 3500 BC) saattaa sekin liittyä indoeurooppalaisiin. Mutta edelleen vakuuttava vaunusanasto vie varhaiskantaindoeuroopan Ukrainan aroille, mistä mm. pyörää merkitsevä sana lainautui kaukasialaisiin kieliin ja sumeriin saakka.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Schalin on vakuuttavan pätevä skandinavisti, joten uskotaan asiantuntijaa: tuon perusteella ei näyttäisikään olevan välttämättä niin, että näissä nimissä olisi kyse vanhoista heterokliittivartaloista. Paljon myöhäisempi selitys näyttää uskottavalta. En tiedä, onko tuolla alueella sitten mitään muita, uskottavampia ikivanhoja paikannimiä.
Ookkei. Eli vasarakansan ja PIE-kielisten paikannimien kytkentä jää Ruotsinkin osalta avoimeksi. Vastaavasti germaanikielen kypsymispaikka jää tältä osin avoimeksi.
Totta, mikäli sitovia paikannimiä ei ole.
Silti kontaktien perusteella voidaan edelleen päätellä jotain: germaaneilla on ollut paljon tiiviimmät ja pitkäkestoisemmat kontaktit itämerensuomalaisiin ja saamelaisiin kuin baltteihin. Tämä puhuu aika vahvasti Saksaan sijoittuvaa alkukotia vastaan.
PatrickO kirjoitti:Onko tässä kohtia mitään tekemistä sillä, että goottien kieli oli hyvin vanhakantainen, ja että heidän arveltiin tulleen Göötanmaalta/Gotlannista?
Tarkoitan siis sitä, että nyt kun tällä ketjulla on puhuttu mahdollisesta germaanisesta alkukodista Ruotsin puolella, näyttäisi gootti puhuvan tämän puolesta?
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Silti kontaktien perusteella voidaan edelleen päätellä jotain: germaaneilla on ollut paljon tiiviimmät ja pitkäkestoisemmat kontaktit itämerensuomalaisiin ja saamelaisiin kuin baltteihin. Tämä puhuu aika vahvasti Saksaan sijoittuvaa alkukotia vastaan.
Enpä minäkään germaanien alkukotia kovin hanakasti Saksaan sijoittaisi. Perusteluna en kuitenkaan käyttäisi kielivaikutteita kovinkaan suurella painoarvolla. Näin siksi, että merkit kielikontakteista ovat alkukotien keskinäisiä etäisyyksiä mitattaessa liian häiriöherkkiä, alttiita muillekin vaikutteille kuin pelkille etäisyyksille. Häiriöitä aiheuttavat muun muassa kauppareittien suunnat sekä kauas alkukodista perustetut siirtokunnat.
Esimerkki. Oletetaan (siis ihan vaan ajatusleikkinä), että germaanien alkukodista oli yhtä monen päivän matka alkusuomalaisten ja balttien tykö. Oletetaan lisäksi, että germaanit jostain talouteen liittyvästä syystä kokivat houkuttelevammaksi käydä kauppaa alkusuomalaisten suunnalla ja osa heidän väestään jopa muutti asumaan alkusuomalaisten läheisyyteen. Tämän seurauksena alkusuomeen ryöppyäisi germaanisia vaikutteita paljon (vaikka takaisin päin ei virtaisi juuri mitään), mutta sen sijaan germaanin ja baltin kesken ei tapahtuisi merkittävää kielellisten vaikutteiden vaihtoa.
Alkukotien sijoitteluun pitäisi löytää monta erilaista vihjettä. Jos riittävän moni heikko vihje alkaa osoittaa samaan suuntaan, niin sitten voi jo varovasti alkaa ounastelemaan alkukodin olevan sillä suunnalla.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Silti kontaktien perusteella voidaan edelleen päätellä jotain: germaaneilla on ollut paljon tiiviimmät ja pitkäkestoisemmat kontaktit itämerensuomalaisiin ja saamelaisiin kuin baltteihin. Tämä puhuu aika vahvasti Saksaan sijoittuvaa alkukotia vastaan.
Enpä minäkään germaanien alkukotia kovin hanakasti Saksaan sijoittaisi. Perusteluna en kuitenkaan käyttäisi kielivaikutteita kovinkaan suurella painoarvolla. Näin siksi, että merkit kielikontakteista ovat alkukotien keskinäisiä etäisyyksiä mitattaessa liian häiriöherkkiä, alttiita muillekin vaikutteille kuin pelkille etäisyyksille. Häiriöitä aiheuttavat muun muassa kauppareittien suunnat sekä kauas alkukodista perustetut siirtokunnat.
Esimerkki. Oletetaan (siis ihan vaan ajatusleikkinä), että germaanien alkukodista oli yhtä monen päivän matka alkusuomalaisten ja balttien tykö. Oletetaan lisäksi, että germaanit jostain talouteen liittyvästä syystä kokivat houkuttelevammaksi käydä kauppaa alkusuomalaisten suunnalla ja osa heidän väestään jopa muutti asumaan alkusuomalaisten läheisyyteen. Tämän seurauksena alkusuomeen ryöppyäisi germaanisia vaikutteita paljon (vaikka takaisin päin ei virtaisi juuri mitään), mutta sen sijaan germaanin ja baltin kesken ei tapahtuisi merkittävää kielellisten vaikutteiden vaihtoa.
Alkukotien sijoitteluun pitäisi löytää monta erilaista vihjettä. Jos riittävän moni heikko vihje alkaa osoittaa samaan suuntaan, niin sitten voi jo varovasti alkaa ounastelemaan alkukodin olevan sillä suunnalla.
Kyllä varovainenkin tutkija joutuu toteamaan Saksan olevan selvästi epätodennäköisempi vaihtoehto kuin Skandinavian
Jaska kirjoitti: - mikään muotivillitys ei yksinkertaisesti voi uskottavasti selittää sitä, että maanaapureiden välillä olisi vähemmän kontakteja kuin kaukaisten, meren erottamien kansojen välillä. Sikäli esimerkkisi ei vastannut tätä tilannetta, koska oletit matkan olevan yhtä pitkä molempiin naapureihin - Saksan kohdalla näin ei olisi.
Jaska kirjoitti:Mutta tuo nyt on tuota sinun ilmaisutyyliäsi pyöritellä selvästi eritasoisia vaihtoehtoja muka tasavertaisina - jos nyt vääntäisimme tästä kolme sivua, niin lopuksi selviäisi ettet ole asiasta eri mieltä.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti: - mikään muotivillitys ei yksinkertaisesti voi uskottavasti selittää sitä, että maanaapureiden välillä olisi vähemmän kontakteja kuin kaukaisten, meren erottamien kansojen välillä. Sikäli esimerkkisi ei vastannut tätä tilannetta, koska oletit matkan olevan yhtä pitkä molempiin naapureihin - Saksan kohdalla näin ei olisi.
En ole aivan varma, puhummeko ristiin, mutta selvennän varuilta. Edellisen viestini pointti ei nimittäin ollut, sijaitseeko germaanien alkukoti Puolassa, Saksassa, Tanskassa, Etelä-Ruotsissa, Sveanmaalla tai Ahvenanmaalla, vaan sijainnin arviointiin käytettävä menetelmä.
Se esimerkkini oli tarkoitettu testaamaan tuon menetelmän pätevyys. Menetelmän, jonka mukaan kielivaikutteiden määrä olisi suoraan verrannollinen alkukotien etäisyyteen. Mielestäni esimerkkini osoitti oikein hyvin, että menetelmä on epäluotettava.
aikalainen kirjoitti:Miten tämä menetelmän kritisointi vaikuttaa päätelmiin germaanien alkukodista? Oikeastaan ei paljoakaan. Vain sen, että menetelmän antama vihje germaanien alkukodin sijoittumisesta lähemmäs alkusuomalaisia kuin alkubaltteja voi olla oikea, mutta suuren virheherkkyyden johdosta se voi olla myös väärä. Kelpaa kuitenkin hataraksi vihjeeksi. Vihjeen arvo tosin tulee esiin vasta sitten, jos samaan suuntaan osoittavia hataria vihjeitä löytyy enemmänkin.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Mutta tuo nyt on tuota sinun ilmaisutyyliäsi pyöritellä selvästi eritasoisia vaihtoehtoja muka tasavertaisina - jos nyt vääntäisimme tästä kolme sivua, niin lopuksi selviäisi ettet ole asiasta eri mieltä.
Ei tasavertaisina, ei!
Jokainen esiin tuotu vaihtoehto pitää voida arvioida erikseen. Arviointi tehdään sen mukaan, miten suuri on vastaavuus tunnettuihin faktoihin. Vastaavuutta voi esittää vaikkapa asteikolla 0-100%. Ja siinä arvioinnissa kaikki vaihtoehdot eivät automaattisesti saa samaa prosenttilukua, sillä eihän sellaisessa olisi mitään järkeä.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti: - mikään muotivillitys ei yksinkertaisesti voi uskottavasti selittää sitä, että maanaapureiden välillä olisi vähemmän kontakteja kuin kaukaisten, meren erottamien kansojen välillä. Sikäli esimerkkisi ei vastannut tätä tilannetta, koska oletit matkan olevan yhtä pitkä molempiin naapureihin - Saksan kohdalla näin ei olisi.
En ole aivan varma, puhummeko ristiin, mutta selvennän varuilta. Edellisen viestini pointti ei nimittäin ollut, sijaitseeko germaanien alkukoti Puolassa, Saksassa, Tanskassa, Etelä-Ruotsissa, Sveanmaalla tai Ahvenanmaalla, vaan sijainnin arviointiin käytettävä menetelmä.
Se esimerkkini oli tarkoitettu testaamaan tuon menetelmän pätevyys. Menetelmän, jonka mukaan kielivaikutteiden määrä olisi suoraan verrannollinen alkukotien etäisyyteen. Mielestäni esimerkkini osoitti oikein hyvin, että menetelmä on epäluotettava.
Aivan, mutta minäpä en olekaan käyttämässä menetelmää "kielivaikutteiden määrä olisi suoraan verrannollinen alkukotien etäisyyteen". Minun menetelmäni on sen sijaan "käänteinen korrelaatio on äärimmäisen epätodennäköinen" (= että paljon kauempana asuvaan olisi tiiviimmät kontaktit kuin lähinaapuriin). Sinun esimerkkisi meni siis ohi aiheen, ja siksi minun menetelmääni vastauksena siitä saa sellaisen kuvan kuin kirjoitin (ks. myös alempana).
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Miten tämä menetelmän kritisointi vaikuttaa päätelmiin germaanien alkukodista? Oikeastaan ei paljoakaan. Vain sen, että menetelmän antama vihje germaanien alkukodin sijoittumisesta lähemmäs alkusuomalaisia kuin alkubaltteja voi olla oikea, mutta suuren virheherkkyyden johdosta se voi olla myös väärä. Kelpaa kuitenkin hataraksi vihjeeksi. Vihjeen arvo tosin tulee esiin vasta sitten, jos samaan suuntaan osoittavia hataria vihjeitä löytyy enemmänkin.
No niin, tässä annat jälleen ymmärtää että mahdollisuudet olisivat jotenkin tasavertaisia: joko oikea tai väärä.
Jaska kirjoitti:Kuitenkin jo irrallisesti voidaan menetelmäni valossa (josta et liene eri mieltä? Huom! Lue se huolellisesti edeltä) sanoa, että Saksan alkukoti on paljon epätodennäköisempi kuin Skandinavian.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Mutta tuo nyt on tuota sinun ilmaisutyyliäsi pyöritellä selvästi eritasoisia vaihtoehtoja muka tasavertaisina - jos nyt vääntäisimme tästä kolme sivua, niin lopuksi selviäisi ettet ole asiasta eri mieltä.
Ei tasavertaisina, ei!
Jokainen esiin tuotu vaihtoehto pitää voida arvioida erikseen. Arviointi tehdään sen mukaan, miten suuri on vastaavuus tunnettuihin faktoihin. Vastaavuutta voi esittää vaikkapa asteikolla 0-100%. Ja siinä arvioinnissa kaikki vaihtoehdot eivät automaattisesti saa samaa prosenttilukua, sillä eihän sellaisessa olisi mitään järkeä.
Aivan. Mikset sitten sano mitään prosenttilukuja tai edes sanallisia todennäköisyyksiä? Miksi ihmeessä annat ymmärtää kuin kyseessä olisivat tasavertaiset mahdollisuudet, kun et kerran tarkoita sitä? Tätä en ilmaisussasi voi ymmärtää: miksi tarkoituksella annat ymmärtää muuta kuin mitä tarkoitat?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 45 vierailijaa