Pirkkalaiset

Keskustelu suomen heimoista ja suomalaisten sukukansoista.

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 26 Syys 2011 13:33

aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoista, että ylävirran Pirkkalalla on nimikaima alimmalla koskella. Jokin kytkentä niiden välillä saattaisi olla, jokiveneiden valkama eräänä vaihtoehtona, mutta varmaan muitakin selityksiä voisi löytyä.

Kytkös saattaa olla siinä, että satakunta ulottui Tammerkoskelle asti, ennen vaiheittaista pienenemistään nykymuotoon. Eli maanviljelijä olisi voinut muuttaa länteenpäin. Pirkkala on nimenä ollut kartoissa hyvin kauan.
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja pektopah » 26 Syys 2011 23:21

hunninko62 kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoista, että ylävirran Pirkkalalla on nimikaima alimmalla koskella. Jokin kytkentä niiden välillä saattaisi olla, jokiveneiden valkama eräänä vaihtoehtona, mutta varmaan muitakin selityksiä voisi löytyä.

Kytkös saattaa olla siinä, että satakunta ulottui Tammerkoskelle asti, ennen vaiheittaista pienenemistään nykymuotoon. Eli maanviljelijä olisi voinut muuttaa länteenpäin. Pirkkala on nimenä ollut kartoissa hyvin kauan.


Eiköhän kiinteän peltoviljelyn leviäminen tapahtunut enimmäkseen lännestä itään, eli rannikolta sisämaahan.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja hunninko62 » 27 Syys 2011 22:20

Eiköhän kiinteän peltoviljelyn leviäminen tapahtunut enimmäkseen lännestä itään, eli rannikolta sisämaahan.


Juu ailkuvaiheessa laajana liikkeenä, mutta kaiken aikaa myös alueen sisällä eri suuntiin peltoalueiden välejä täyttäen. Ensin parhaat paikat valloittaen ja sitten toiseksi parhaat, jne. Myös uusia kauakisia alueita hankittiin samalla...

Tarkoitan vaan, että Harjavallan Pirkkala voi olla myöhäisempikin talo kuin Pirkkalan kannas Pyhäjärven rannalla. Toisaalta myös päinvastoinkin... Se pitäisi tutkia, olivatko kummatkin nimet ensimmäisissä kartoissa, ja jos oli, niin seuraavaksi sovelletaan arkeologiaa...
hunninko62
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 84
Liittynyt: 30 Maalis 2011 22:08
Paikkakunta: Kokemäki

ViestiKirjoittaja pektopah » 13 Marras 2011 21:27

Yrjö Koskisen mukaan Harjavallan Pirkkala saattoi olla pirkkalaisten alkukoti:

http://www.salakirjat.net/pohjanmaan_as ... aiset.html

Tässäpä myöskin muinais-taru mainitsee kaupungin olleen, nimeltä Teljän-kaupunki, joka olisi ollut Ulvilan kau­pungin ja Porin esi-vanhin *57. Saksankivi, missä kauppiaat olisivat tavaransa ylös panneet, ja Käräjämäki (pohjoispuolella jokea, Kokemäen kirkkoa vähää alempana), missä olisi kah­dentoista kiven päällä käräjiä istuttu, vielä näytetään. Myös­kin mainitaan näillä seuduin joku linnan-tapainen, jonka kunin­gas Albrekti antoi Satakuntalaisten pyynnön mukaan hävittää, mutta jonka oikeasta alusta ei tietoa ole *58. Näistä seikoista näemme, ettäKokemäki vanhaan aikaan oli yhteis-elämän sydän-paikkoja. Merkillistä on, että samassa pitäjässä, Harja­vallan kappelissa, pohjoispuolella jokea tapaamme Pirkkala-nimisenkylän. Tässäkö siis olisi myöskin ollut Pirkkalaisten alku-pesiä? Muutama historiallinenkin todistus näyttää sinne päin viittaavan. Kun vuoden 1374 paikoilla Upsalan arkipispa ja Turun pispa riitaantuivat hiippakuntiensa rajoista Pohjan­maassa, niin Turun pispa pyysi Satakunnan miehiltä todistusta asiassa. Nyt kokoontui Satakunnan Yhteys eli Satakunnan säädyt (Communitas Satagundie ) Heinäkuun 16 p. 1374 Kokemäen kirkolle ja todistavat sekä omasta huomiostaan tietävänsä että myöskin esi-isäinsä todistuksista täyden tiedon saaneensa, että muka hiippakuntien raja aina oli käynyt Tornion ja liemin välillä (Kaakamassa) *59. Tämä ainakin todistaa, että näitten Satakunnan miesten oli vanhastaan tapa käydä Pohjan perillä. Nimi: Satakunnan Yhteys ja ehkä itse sana Satakuntaakin, joka v. 1334 ensikerran vanhoissa kirjoissa ilmestyy, taitavat merkitä jotakin semmoista kauppa-yhteyttä kuin Pirkkalaisten oli. Mutta jos niin olisikin, jos Pirkkalaisten kotoperä oli­sikin Kokemäestä haettava, onhan sittenkin todennäköisintä, että olivat pelkkää Suomen sukua. Ettei kuitenkaan yksistään Kokemäkeläisten todistusta haettu tässä raja-riidassa, näemme eräästä Drotseti Bo Juhanpoian kirjeestä, jossa mainitaan, että vanhat miehet Pohjanmaalla, Ulvilassa, Kokemäellä ja Pirk­kalassa vakuuttavat näitten rajojen jo toista sataa vuotta pysyneen *60. Mahdollista olisi, että. Pirkkalais-seuran ensimäiset asunnot ulottuivat pitkin Kokemäen-jokea Pirkkalan ky­lästä Pirkkalan pitäjään saakka. Tuskin on toivomistakaan, että näihin seikkoihin koskaan täydellistä selitystä saadaan. Mekin olemme tänne jo kylläksi, miltei liiaksi, epä-vakaisia arveluksia esittäneet.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Jaska » 14 Marras 2011 03:40

Tuon selityksen myöhäisempi historiantutkimus katsoo tietääkseni heiveröiseksi. Pirkka-nimet voivat liittyä tiettyyn instituutioon, mutta Lapin pirkkamiehiä (enää ei sanota pirkkalaisia, koska se on ilmeisesti käännösvirhe birkarlar-sanasta) pidetään Peräpohjan asukkaina.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pertinax » 29 Marras 2011 11:56

Mielenkiintoinen nimi tuo Kiusalan kylä
Kokemäellä, vanhan Teljan kauppapaikan tuntumassa on Kiusalan kylä. Telja oli hansakaupan tukikohta, josta operoitiin myös ylävirran suunnassa. Näin saa aiheen ajatella, että Kallialan (Tyrvään) seurakunnan keskiaikaisissa kirkontileissä mainitut, ainakin neljää eri henkilöä tarkoittavat Kiusa- nimet ovat varsinaisia sukunimiä ja että ne liittyvät hansakauppaan.

Hansain kielessä, keskialasaksassa, nyt tähtäyksessä oleva kauppatermi oli kylläkin muodossa kesen. Mutta on muistettava, että Tyrväälle ulottunut ruotsalainen uudisasutus oli juuri sulautunut suomalaisväestöön (tästä voivat H. Ojansuun julkaisemat seurakunnan keskiaikaiset kirkontilit kertoa paljon). Tuon ajan ruotsissa vanhan gootin kauppatermi kiusan (W. Braune) oli vielä muodossa kjusa (E.Hellqvist). Näin ikivanha germaanin kauppatermi voisi näkyä meilläkin. Termi kiusata sai meillä ensi aluksi merkityksiä valita, koetella, viehättää. Kauppatilanteeseen viittaa muuten jokilaaksossa kauan säilynyt ilmaisu kiusapuntari. Juuri mainitun yhdyssanan jälkimmäinen osa on niin ikään laina hansoilta, siitä enemmän tuonnempana. Kiusa- sana on voinut tarkoittaa ensin yksinkertaisesti kauppiasta.


http://www.lculvila.fi/hansamarkkinat/u ... uksia.html
Avatar
Pertinax
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24

ViestiKirjoittaja Jaska » 01 Joulu 2011 16:56

Kiusa se on pienikin kauppias. :)
Kiitos, tuollainen selitys oli minulle uusi.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja Pertinax » 05 Joulu 2011 12:44

Liittyykö seuraavaa Teljän etymologiaan ?

O.E. tellan "to reckon, calculate, consider, account," from P.Gmc. *taljanan "to mention in order" (cf. O.S. tellian, O.N. telja, O.Fris. tella "to count, tell," Du. tellen "to count, reckon," O.S. talon "to count, reckon," Dan. tale "to speak," O.H.G. zalon, Ger. zählen "to count, reckon"), from base *talo (see tale). Meaning "to narrate, relate" is from c.1000; that of "to make known by speech or writing, announce" is from early 12c. ........
http://www.etymonline.com/index.php?ter ... in_frame=0
Viimeksi muokannut Pertinax päivämäärä 08 Huhti 2012 19:21, muokattu yhteensä 1 kerran
Avatar
Pertinax
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24

ViestiKirjoittaja pektopah » 05 Joulu 2011 13:50

Entäs sana "talja"? Eläintentaljojahan laskettiin, kun niitä kaupattiin ja vaihdettiin.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja pektopah » 05 Joulu 2011 13:55

Englannissa on vastaava sana "tally", joka tarkoittaa pitää kirjaa tai laskea. Lisäksi se tarkoittaa tikkua, johon tehdään viilto kirjauksen merkiksi (pirkkalaiskalenteri?). Sen väitetään olevan peräisin latinan tikkua tarkoittavasta sanasta:

http://www.thefreedictionary.com/tally

tal·ly (tl)
n. pl. tal·lies
1. A reckoning or score.
2.
a. A stick on which notches are made to keep a count or score.
b. A stick on which notches were formerly made to keep a record of amounts paid or owed.
3. A mark used in recording a number of acts or objects, most often in series of five, consisting of four vertical lines canceled diagonally or horizontally by a fifth line.
4. A label, ticket, or piece of metal or wood used for identification or classification, especially in gardens and greenhouses.
5. Something that is very similar or corresponds to something else; a double or counterpart.
6. Nautical A metal plate attached to a ship's machinery and bearing instructions for its use.
v. tal·lied, tal·ly·ing, tal·lies
v.tr.
1. To reckon or count.
2. To record by making a mark.
3. Sports & Games To score (a point or goal) in a game or contest.
4. To label, as with a ticket, for identification or classification.
5. To cause to correspond or agree.
v.intr.
1. To be alike; correspond or agree: The report tallies with your description of the accident.
2. To keep score.
3. Sports & Games To score a point or goal in a game or contest.
[Middle English taly, from Anglo-Norman tallie, from Medieval Latin tallia, from Latin tlea, stick.]


Tulee mieleen banaaninlastauslaulu: hey mister tally man tally me banana...

http://www.youtube.com/watch?v=47h61x_z ... re=related
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Jaska » 05 Joulu 2011 16:07

Pertinax kirjoitti:Liittykö seuraavaa Teljän etymologiaan ?

O.E. tellan "to reckon, calculate, consider, account," from P.Gmc. *taljanan "to mention in order" (cf. O.S. tellian, O.N. telja, O.Fris. tella "to count, tell," Du. tellen "to count, reckon," O.S. talon "to count, reckon," Dan. tale "to speak," O.H.G. zalon, Ger. zählen "to count, reckon"), from base *talo (see tale). Meaning "to narrate, relate" is from c.1000; that of "to make known by speech or writing, announce" is from early 12c. ........
http://www.etymonline.com/index.php?ter ... in_frame=0

Ei mahdotonta, mutta ei kovin uskottavakaan. Kaupunki, Turku ja vastaavat sanat on johdettu kaupankäyntisanastosta, mutta 'laskeminen' on jo astetta kauempana merkitykseltään.

Myöskään talja-selitystä ei voi pitää kovin todennäköisenä; silloin olisi sama selittää nimi ihan mistä sanasta tahansa, eikä talja takavokaalisena edes ole samannäköinen.
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

ViestiKirjoittaja pektopah » 05 Joulu 2011 16:56

Jaska kirjoitti:Ei mahdotonta, mutta ei kovin uskottavakaan. Kaupunki, Turku ja vastaavat sanat on johdettu kaupankäyntisanastosta, mutta 'laskeminen' on jo astetta kauempana merkitykseltään.

Mutta ei kuitenkaan kovin paljon kauempana. Aivan kuten "tally man" piti tukkimiehen kirjanpitoa laivaan lastatuista banaaneista, niin varmasti turkisten varastopaikoilla joku "tally man" piti kirjaa varastoihin tuoduista taljoista. Ehkä Teljä on ollut paikka, mihin turkikset tai muut vientituotteet kerättiin kaukokuljetusta varten, ehkäpä jopa teljettiin lukkojen taakse odottamaan, että niitä saatiin riittävästi kokoon.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja pektopah » 05 Joulu 2011 17:06

Suomessa on näköjään myös minulle ennestään tuntematon sana teljo, joka tarkoittaa veneen tuhtoa:

http://suomisanakirja.fi/teljo

teljo

= tuhto


Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi tilja (lattia, taso, alusta). Englanniksi seat (in boat)


Missähän päin Suomea tuollaista sanaa on käytetty?
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Pertinax » 05 Joulu 2011 20:01

pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Ei mahdotonta, mutta ei kovin uskottavakaan. Kaupunki, Turku ja vastaavat sanat on johdettu kaupankäyntisanastosta, mutta 'laskeminen' on jo astetta kauempana merkitykseltään.

Mutta ei kuitenkaan kovin paljon kauempana. Aivan kuten "tally man" piti tukkimiehen kirjanpitoa laivaan lastatuista banaaneista, niin varmasti turkisten varastopaikoilla joku "tally man" piti kirjaa varastoihin tuoduista taljoista. Ehkä Teljä on ollut paikka, mihin turkikset tai muut vientituotteet kerättiin kaukokuljetusta varten, ehkäpä jopa teljettiin lukkojen taakse odottamaan, että niitä saatiin riittävästi kokoon.


Ja miten se suhtautuu tuohon Kiusala nimeen

O.E. ceosan "choose, taste, try" (class II strong verb; past tense ceas, pp. coren), from P.Gmc. *keusanan (cf. O.Fris. kiasa, O.S. kiosan, Du. kiezen, O.H.G. kiosan, Ger. kiesen, O.N. kjosa, Goth. kiusan "choose"), from PIE base *geus- "to taste, relish" (see gusto).
http://www.etymonline.com/index.php?term=choose
Avatar
Pertinax
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24

ViestiKirjoittaja Pertinax » 05 Joulu 2011 20:08

pektopah kirjoitti:Englannissa on vastaava sana "tally", joka tarkoittaa pitää kirjaa tai laskea. Lisäksi se tarkoittaa tikkua, johon tehdään viilto kirjauksen merkiksi (pirkkalaiskalenteri?). Sen väitetään olevan peräisin latinan tikkua tarkoittavasta sanasta:
snip...

http://en.wikipedia.org/wiki/Tally_marks
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tukkimiehen_kirjanpito
http://en.wikipedia.org/wiki/Tally_stick
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4iv%C3%A4pulkka
Avatar
Pertinax
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24

ViestiKirjoittaja pektopah » 05 Joulu 2011 20:47



Päiväpulkka (myös pulkka, pulikka, taksvärkkikapula[1]) on kiilan muotoinen puukapula,


http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/v ... f64404baa3

Saamelaisilla ja vatjalaisilla on siis yhteinen vanha nimitys, joka perustuu sanaan *vakja 'vaaja, kiila'. Vaaja voi olla monenlainen esine, mm. jousen ammus eli nuoli, mutta eräs - "vilkunalaisittain" monien muidenkin kansojen nimien selittämisessä yleinen - selitys on 'kapula tai pulikka' (myös kainulaiset ja pirkkalaiset on haluttu selittää samasta motiivista lähtien).


Ehkä turkiksia lappalaisilta keräävät/ostavat kauppiaat pitivät kirjaa siitä, montako taljaa lappalainen oli tuonut siten, että itsellä oli toinen vaajan muotoinen puoli pulikasta ja lappalaisella toinen puoli?
Viimeksi muokannut pektopah päivämäärä 05 Joulu 2011 20:52, muokattu yhteensä 2 kertaa
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja Taavetti » 05 Joulu 2011 20:49

Kehittyneempi versio tukkimiehen kirjanpidosta on pisteiden ja viivojen yhdistelmä. Varmaan ei ole niin vanha kuin viiden viivan menetelmä, koska pisteitä pystyy merkitsemään vain kynällä paperille tai vastaavalle, tai tikulla pehmeään maahan, joka ei ole kovinkaan säilyttävä paikka.

Menetelmässä merkitään neljä pistettä ruudun kulmiin, sitten yhdistetään pisteet viivoilla. Niin on päästy kahdeksaan, ja kun vedetään ruutuun vinoviivat, tulee joka ruutuun kymmenen yksikköä. Systeemi on nopeampi laskea ja selvempi, mutta soveltuu huonosti veitsimerkintään. En tiedä, mistä ja miten systeemi on kehittynyt ja tullut, mutta niin tiedän taannoisten metsämiesten merkintöjään tehneen. Itse olen käyttänyt molempia, pystykarsinnassa kuitenkin vähemmän tilaa vievää.
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.
Avatar
Taavetti
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 645
Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Paikkakunta: puttaalainen

ViestiKirjoittaja Pertinax » 17 Helmi 2012 16:41

Olaus Magnuksen Carta Marina

http://www.wdl.org/en/item/3037/zoom/
Avatar
Pertinax
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 416
Liittynyt: 14 Helmi 2011 13:24

ViestiKirjoittaja pektopah » 17 Helmi 2012 17:41

Pertinax kirjoitti:Olaus Magnuksen Carta Marina

http://www.wdl.org/en/item/3037/zoom/

Tuon mukaan pirkkalaiset (Pirkl) asuivat Pohjanlahden perukoilla Kemin (Chim) tienoilla. Heidän koillispuolellaan asuivat ilmeisesti helsingejä (Helsingaual). Ighia tarkoittanee Iitä ja ula Oulua. Kemijoen länsipuolella sijainnutta Scricfinnia hallitsi ilmeisesti Helsingörin kuningas (Argimus rex Helsingorum), tai joku sen tapainen heppu.

Etelämpänä Hämeen pohjoispuolella on Perkala, joka ilmeisesti tarkoitti Pirkkalaa. Siinä vieressä on Biri. Näiden itäpuolella on joku Pictmado, missä äijä nuijii pitkiä matoja (käärme) :lol:.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Olaus_Magnus

Suomen kuvaus

Kartan kuvaamasta Suomesta löytyy runsaasti todellisiin paikkoihin yhdistettäviä nimiä. Rannikot on kuvattu paljon sisämaata tarkemmin. Kartassa on myös paljon tulkinnanvaraisuutta, joka on kiinnostanut tutkijoita. Länsi-Suomessa on teksti: Finlandia-Vel-Finningia Olim Regnum ("Finningia Muinainen Kuningaskunta"), joka saattaa viitata saagojen käsityksiin suomalaisista kuninkaista. Nykyisin huonosti tunnetuista tarujen kuvaamista maista ja kansoista löytyvät kartalta muiden muassa Bjarmia, pirkkalaiset ja kveenit.
Lappiin yhdistettäviä alueiden nimityksiä on monta. Lappia-nimisiä paikkoja on merkitty kaksi, itäinen ja läntinen, ja lisäksi on "Finnmarchia" eli Finnmark ja "Scrithifinnia", joka on käännetty "hihnajalkaisten maaksi". "Hihnalappalaisten" kuningas (rex) on kuvattu soittamassa torvea hänen joukkojensa hyökätessä poroilla ratsastaen.
Lukuisat karttaan piirretyt kuvat kertovat paljon. Suomeen on kuvattu muun muassa käräjäkivet, jonkinlaisia paalujen rykelmiä (arveltu pyhiksi paikoiksi), suomalainen kuuluisa olutastia "kousa", veneenveistämöitä, eläimiä, metsästäjiä, sotajoukkoja, tykkejä ja taisteluita. Viipurin lähelle on kuvattu tulivuorta muistuttava Viipurin pamaus. Keskisessä Suomessa paimen iskee sauvallaan käärmeitä, jotka uhkaavat karjaa.
Kaskisten luokse on piirretty rannikolle tuli, ehkäpä kaski tai kaasa eli merkkituli.
Pohjois-Suomeen on kuvattu muun muassa poron vetämiä rekiä, jotka ylittävät jäätyneen Pohjanlahden.
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

ViestiKirjoittaja pektopah » 17 Helmi 2012 17:56

Pirkkalaisia (Bircarli) näytti olleen myös Ruotsin puolella Piteån (Pita) ja Skellefteån (Skellitta) länsipuolella. Olivatkohan Pirkl ja Bircarli eri sakkia, koska nimet olivat eri? Ehkä Pirkl-porukka oli suomalaistunutta Bircarli-porukkaa?
pektopah
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 378
Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14

EdellinenSeuraava

Paluu Suomen heimot ja sukukansat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 4 vierailijaa