Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioina

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioina

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Tammi 2017 22:07

Aiemmin on jo tehty analyysi Suomen murteista sanaston pohjalta (Leino, Hyvönen & Salmenkivi 2006); siinä itä--länsi-jaon jälkeen seuraavana erottui pohjoissuomalainen murteisto.
https://www.cs.helsinki.fi/u/leino/jutu ... aja-06.pdf

Nyt uusi tutkimus (Syrjänen, Honkola, Lehtinen, Leino & Vesakoski 2016) ottaa huomioon Kettusen laajan murrekartaston äänteellisetkin eroavaisuudet, ja tulos muuttuu: itä--länsi-jako on edelleen primaari, mutta sen jälkeen erottuu varsinaissuomalainen murrealue. K=4:ssä erottuu hämäläismurteisto, K=5:ssä savolainen erottuu kaakkoismurteistosta jne. (K=14 on maksimierottelu, sen jälkeen ei enää "parane".)
https://www.academia.edu/30649345/Apply ... opulations

Mukana on myös pareittaiset FST-arvot murteiden välillä (14 kpl). Pienimmät erot odotetusti on lähisukuisten murteiden välillä:
- Etelä- ja Pohjois-Karjala 0,42
- Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo 0,44
- Häme ja Etelä-Häme 0,46
- Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa 0,48
- Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa 0,49
- Etelä-Karjala ja Etelä-Savo 0,52
- Pohjois-Savo ja Keski-Suomi 0,54
- Etelä- ja Pohjois-Savo 0,61

Huomattavaa on, että Etelä-Pohjanmaalle ja Lapille lähin murre on varsinais-suomalais-hämäläinen välimurteisto; tällä ilmiöllä lienee asutushistoriallinen tausta. Toisaalta Etelä-Häme (Uudellemaalle asti) on myös yllättävän lähellä Lappia ja Pohjois-Pohjanmaata.

Kuva
http://i64.tinypic.com/m9u79w.png
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Tammi 2017 22:43

Yllä olevalla kartalla valkoiset osat ovat sekoittumavyöhykkeitä ja värilliset osat siis murteiden "puhtaita" ydinalueita.

Pohjanmaan savolaiskiila kuuluu hieman yllättäen Kainuun yhteyteen vielä kun K=14.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja Jaska » 03 Tammi 2017 23:38

Noita FST-arvoja voisi yrittää syöttää taas PASTiin ja katsoa millaista PCA:ta ja "sukupuuta" se samankaltaisuuden perusteella tyrkkää. Tosin pitää muistaa, että murteet sekoittuvat, eikä sukupuuta pidä ottaa historiallisena polveutumisena vaan nykyhetken murteiden läheisyyttä heijastavana työkaluna. Todellinen polveutuminen nähdään edelleen vain perusteellisen äännehistoriallisen analyysin avulla.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Tammi 2017 01:57

Tässä puumuotoon siirretty K-eriytymisjärjestys. Tätä eriytymispuuta ei siis pidä tulkita suomen murteiden polveutumiseksi, koska me tiedämme, että suomen kielen murteet polveutuvat ainakin kolmesta kantasuomalaisesta muinaismurteesta eriasteisesti sekoittuneina, eivät yhdestä ja samasta kantamurteesta. Puukuvaaja ei sellaisenaan huomioi sekoittumisia eikä kontakteja.

Murteiden erilaisuuden suuruudesta järjestyspuu sen sijaan kertoo, ja nyrkkisääntöisesti eriytymisen suuruus viittaa eriytymisen vanhuuteen. Länsimurteiden haarat ovat huomattavasti erilaisempia kuin itämurteiden, mikä vastaa hyvin asutushistorian käsitystä.
- Länsimurteiden leviäminen rannikkoa pohjoiseen ajoitetaan ensimmäisen vuosituhannen jKr. loppuun.
- Itämurteiden pääjako savolaiseen ja karjalaiseen tapahtui toisen vuosituhannen jKr. alussa; tällöin länsimurteita olisi ollut jo kolme.
- 1500-luvulta alkoi laajamittainen maan asuttaminen, jolloin eri murreryhmät jakautuivat edelleen.

Puun oksien pykämät, jotka palaavat takaisin eivätkä eriydykään, ovat sellaisia, jotka tutkijoiden käyttämä ohjelma tietyssä K-arvossa erotti mutta heti seuraavassa palautti takaisin ja korvasi kahdella paremmin tilannetta selittävällä.

Kuva
http://i65.tinypic.com/aywyz6.png
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja Fagus » 04 Tammi 2017 10:40

Erona näyttää olevan myös päijäthämäläismurteiden sijoittuminen länsimurteihin eikä itämurteihin. Tästä oli vähän merkkejä jo sanaston pohjalta tehdyn analyysin perusteella.
Fagus
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 614
Liittynyt: 17 Tammi 2014 18:19

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja Eskous » 04 Tammi 2017 12:49

Etelä-Pohjalaisen murteen lähinkin FST-etäisyys toiseen murteeseen (0.59 Välisuomalaisiin) on huomiota herättävän suuri, eli sama kuin Itä-Länsi jaon ylittävät Kai-PäiH, EteH-PPM ja EteH-EKar.

Tuo selittynee Etelä-Pohjalaisen murteen suhteellisella eristyneisyydellä muiden suomenkielen murteiden vaikutteilta. Etelä-Pohjanmaan väestöntiheys lienee ollut pitkään suurempi kuin sitä ympäröivien suomenkielisten lähialueiden, kun taas rannikon ruotsinkieliset ovat olleet enemmän "tasoissa". Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ydinalue, Kyrönjoen varsi, joka on pitkien yhteyksien päässä vastaavista ydinalueista, lienee ollut kauan sisäisiltä kulkuyhteyksiltään melko integraali alue.
Eskous
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 477
Liittynyt: 31 Heinä 2012 00:05

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 04 Tammi 2017 14:15

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yhteys on historiallisesti tuttu, PP:n ja Lapin vähemmän tuttu kuvan laajuudessa. Lapin alue on laaja ja näytteiden otolla lienee vaikutuksensa tulokseen. Sinänsä vaikuttaa erinomaiselta työltä, tosin hiukan epäilen onko analyysi maltettu ensin tehdä ilman kielitieteen murrejakokarttaa siten, että klusterointi tapahtuisi vain ohjelmallisesti.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja Pystynen » 28 Tammi 2017 01:44

Olisi jännä edelleenkin jossain näistä monista laskennallisista malleissa nähdä, minkälaisia määritteleviä piirteitä ne eri alueille antavat. "Typologisen" murrejaon kannaltahan asialla ei ole väliä, mutta historiallisten yhteyksien kannalta aika merkittävää olisi, milloin kyseessä ovat paikalliset sanastoinnovaatiot, milloin uudet lainasanat, milloin taas vanhat arkaismit. Esimerkiksi "lappalais-hämäläisen" ja "ulkosavolaisen" ryhmien voisi hyvin epäillä olevan lähinnä viimeistä tyyppiä: vanhoja länsi- tai itäsuomalaisuuksia, jotka ovat innovatiivisemmilla alueilla jääneet käytöstä.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja aikalainen » 28 Tammi 2017 13:47

Pystynen kirjoitti:Olisi jännä edelleenkin jossain näistä monista laskennallisista malleissa nähdä, minkälaisia määritteleviä piirteitä ne eri alueille antavat. "Typologisen" murrejaon kannaltahan asialla ei ole väliä, mutta historiallisten yhteyksien kannalta aika merkittävää olisi, milloin kyseessä ovat paikalliset sanastoinnovaatiot, milloin uudet lainasanat, milloin taas vanhat arkaismit. Esimerkiksi "lappalais-hämäläisen" ja "ulkosavolaisen" ryhmien voisi hyvin epäillä olevan lähinnä viimeistä tyyppiä: vanhoja länsi- tai itäsuomalaisuuksia, jotka ovat innovatiivisemmilla alueilla jääneet käytöstä.

Tulos olisi tosiaan mielenkiintoisempi, jos murteutumista edeltävää perua olevat samanlaisuudet perattaisiin murteiden vertailusta pois.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Lehtinen et al.: Suomen murteet kielellisinä populaatioi

ViestiKirjoittaja JuhoP » 08 Helmi 2017 22:54

Ongelmallisia rajatapauksia ovat mm. päijäthämäläiset Hartola ja Sysmä, jotka edustavat melko puhtaita itämurteita mutta joiden asutus tuli nimistön perusteella lähinnä lännestä. (Etelämpänä Heinolassa murre on jo länsivoittoista.)
Y-DNA: I-M253 (tarkentuu rahatilanteen kohentuessa).
Isän suvun juuret Itä-Hämeessä, äidin Pirkanmaalla.
JuhoP
Ujo ugri
Ujo ugri
 
Viestit: 18
Liittynyt: 28 Syys 2014 14:00
Paikkakunta: Espoo


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa