wejoja kirjoitti:Toivotaan niin, jos ei meidän niin tulevien sukupolvien luettavaksi.
wejoja kirjoitti:Loviisasta löytyi jo keväällä 2013 seudun ensimmäinen tarhakalmisto, jossa Museovirasto suoritti koetutkimuksia syksyn 2016 aikana.
Kiireet ja vähäiset resurssit viivästyttävät viraston tutkimuksia. Kohde löytyi Rautakymi- työryhmän toimesta eräitä prospektointimenetelmiä
käyttäen. Kalmisto on nyt ajoitettu välille 0–200 jaa., mutta aikajänne saattaa olla huomattavasti laajempi. Vastaavia kalmistoja on ainakin Porvoon
Pikku-Linnamäellä, Laitilassa, Perniössä ja Piikkiössä. Samainen työryhmä on löytänyt Loviisasta ja Kymijokilaaksosta useita muitakin kalmistoja,
joiden tutkimukset ovat käynnissä.
wejoja kirjoitti:Tätä on parasta kysyä keramiikkatutkijoilta, aineisto on tätä nykyä virastossa ja ne Km -numerot, jotka onnistuin saamaan, on merkitty rautakymi.fi sivuille. Tunnistimme vain muutamia päätyyppejä, kuten Morbyn, jonka itäraja siirtyi samalla Porvoosta Kymijokilaaksoon, sitten Luukonsaari ainakin sillä perusteella, että sitä esiintyy raudanvalmistuskuonan seassa. Myös tekstiilipainanteista, jota en rakenteen perusteella pitäisi imitoituna, ei ole juuri kokemusta, joten voin olla myös hakoteillä. Tutkijoiden mukaan Virosta olisi tavattu saman tyyppistä ja mahdollisesti muualtakin Kaakkois-Suomesta ja Karjalasta. Epävarmat oli helpompaa ajatella yleiskeramiikaksi. Tutkijat allekirjoittivat arviomme varovaisesti kuvien perusteella, materiaalia olisi toki tutkittava lisää ja tarkemmin.
wejoja kirjoitti:Kalifille: muistaakseni Lavennon kartta ulottuu Kymijoelle, mutta Virumaasta luin jostain lähteestä yleisluonteisen maininnan. Yritän selvitellä, löytyisikö tarkempi paikkakunta jostain. Ulkoa muistan sen verran, että samaa naarmupintaista löytyy useammastakin kohteesta kummaltakin rannalta + ulkosaarista.
wejoja kirjoitti:Moniste löytyi kuin löytyikin parin tunnin kaivamisen jälkeen, eli lähde lienee: Lang, Valter 2000. Late Bronze and pre-Roman Iron Age pottery styles in Estonia. Sen mukaan Virumaan Lüganusesta ja Narvasta on löytynyt tekstiilipainanteista keramiikkaa, joka saattaa viitata Kannaksen ja Virumaan yhteyksiin. Lavento viittaa Meinanderin lisäksi juuri tähän Muinaisuutemme jäljet opuksessa s. 203.
Kinaporin kalifi kirjoitti:wejoja kirjoitti:Moniste löytyi kuin löytyikin parin tunnin kaivamisen jälkeen, eli lähde lienee: Lang, Valter 2000. Late Bronze and pre-Roman Iron Age pottery styles in Estonia. Sen mukaan Virumaan Lüganusesta ja Narvasta on löytynyt tekstiilipainanteista keramiikkaa, joka saattaa viitata Kannaksen ja Virumaan yhteyksiin. Lavento viittaa Meinanderin lisäksi juuri tähän Muinaisuutemme jäljet opuksessa s. 203.
Kiitos, sehän se! Lüganuse taitaa sijaita sopivasti Purtsejokisuun vieressä, tuo paikkahan oli sittemmin yksi seprakaupan keskuksia. Narva taas sijaitsi tärkeällä kulkureitillä etelään, mistä lienevät jälkinä jokivarren paikannimet tyyliä Vepskylä, vrt. esim. Raudun Vepsä. Kannaksen merellinen kontaktialue on siis mitä ilmeisimmin ollut Itä-Virumaa. Inkerinmaalle nyt pääsi hobusellakin.
Fagus kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:wejoja kirjoitti:Moniste löytyi kuin löytyikin parin tunnin kaivamisen jälkeen, eli lähde lienee: Lang, Valter 2000. Late Bronze and pre-Roman Iron Age pottery styles in Estonia. Sen mukaan Virumaan Lüganusesta ja Narvasta on löytynyt tekstiilipainanteista keramiikkaa, joka saattaa viitata Kannaksen ja Virumaan yhteyksiin. Lavento viittaa Meinanderin lisäksi juuri tähän Muinaisuutemme jäljet opuksessa s. 203.
Kiitos, sehän se! Lüganuse taitaa sijaita sopivasti Purtsejokisuun vieressä, tuo paikkahan oli sittemmin yksi seprakaupan keskuksia. Narva taas sijaitsi tärkeällä kulkureitillä etelään, mistä lienevät jälkinä jokivarren paikannimet tyyliä Vepskylä, vrt. esim. Raudun Vepsä. Kannaksen merellinen kontaktialue on siis mitä ilmeisimmin ollut Itä-Virumaa. Inkerinmaalle nyt pääsi hobusellakin.
Onko tämä jotenkin Ilmandun keramiikalle sukua? Se on ajoitettu esiroomalaisen rautakauden (500 eKr - 50 jKr) alkuun. Aivar Kriiska & Andres Tvauri, Viron esihistoria, s. 124: "Astiat ovat pienehköjä ruukkuja, ja niiden pinta on tasoitettu tai naarmupintainen, harvemmin esiintyy tekstiilipainannetta. Astioiden koristelu on melko vaihtelevaa; se koostuu enimmäkseen erikokoisista ja -muotoisista painanteista, jotka on usein ryhmitelty astian yläosaan. Koristelua löytyy yleensä myös astian yläosasta. Ilmandun keramiikkaa käytettiin ennen kaikkea Luoteis-Virossa, vain muutamia katkelmia on saatu muualta. Lähin vastine Ilmandun saviastioille on Suomen rannikolla esiintyvä Morbyn keramiikka."
Toisaalla (s. 145) roomalaisajan (50-450) tarhakalmistojen saviastioista sanotaan: "... varsinkin sisämaassa esiintyy runsaastikin naarmupintaa ja tekstiilipainannetta. Kaakkois-Viron ja Itä-Latvian roomalaisajan muinaisjäännöksissä tekstiilikeramiikan osuus on jopa 70% keramiikkalöydöistä. Tekstiilipainannetta löytyy vain astian keskiosasta."
wejoja kirjoitti:Muistaako Kalifi, tai joku muu, kuka suomalaistutkija olisi kirjoittanut artikkelin yksittäishaudoista/tarhakalmistoista ja nk. "kuolleiden taloista",
jotain vuoden 2005 tienoilla tai sitä ennen? Kuvittelen nimittäin löytäneeni Ruotsinpyhtäältä pronssikaudelle ajoittuvan kuolleidentalon perustukset. :D
wejoja kirjoitti:Muistaako Kalifi, tai joku muu, kuka suomalaistutkija olisi kirjoittanut artikkelin yksittäishaudoista/tarhakalmistoista ja nk. "kuolleiden taloista",
jotain vuoden 2005 tienoilla tai sitä ennen? Kuvittelen nimittäin löytäneeni Ruotsinpyhtäältä pronssikaudelle ajoittuvan kuolleidentalon perustukset. :D
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 21 vierailijaa