aikalainen kirjoitti:Esittämäsi näkemykset ovat hyviä, mutta kokonaisuuteen jää edelleen se esittämäni ihmetyksen aihe.
Lapissa on ollut aikaa, jotta eristyneisiin kyliin on kehittynyt jokaiseen omanlainen murre. Mutta yhtä paljon sellaiseen on ollut aikaa paikannimistä jäljiteltävässä pohjois-järvisuomen-, suomenselän-, kainuun- ja itäkarjalan-saamessa, mutta niistä kai löytyy vain murteettomia kantasaamelaisuuksia. Ristiriitaa.
Jonkin verran voidaan nähdä muutoksia myös saamelaisperäisessä paikannimistössä, etenkin Venäjän puolella. Monien äänteiden osalta on kuitenkin vaikea sanoa, onko muutos tapahtunut jo saamessa vai vasta suomalaisten sopeuttaessa nimet tai lainasanat omaan kieleensä.
aikalainen kirjoitti:Jos Lapin saame on ollut innovatiivista, ja innovaatiot levinneet Lapin saamelaisiin kyliin (pois lukien vanhakantainen eteläsaame), niin kylien kielet ovat vuorovaikuttaneet toisiinsa voimakkaasti ja muuntuneet samaan tahtiin. Toisaalta selitetään, että kylät ovat eristäytyneet ja siksi murteellisesti eriytyneet. Ristiriitaa.
Äännetason erot ovat sikäli neutraaleja, etteivät ne vaikeuta ymmärtämistä kuten sanastoerot. Siksi murteet voivat käydä läpi yhteisiä ja erillisiä äänteenmuutoksia ja silti säilyä murteenomaisessa suhteessa toisiinsa, kieleytymättä erilleen. Lapinkylien väestö on ollut niin vähäistä, että jatkuvat kosketukset naapureihin ovat olleet välttämättömiä; siksi murteissa näkyy yhteisiäkin kehittymiä. Toisaalta Lapinkylien alueellinen eriytyminen on niin vanhaa, että eriyttäviäkin muutoksia on ehtinyt tapahtua.
aikalainen kirjoitti:Tämän saisi toiminaan niin, että Lapin saame (eli ei-eteläsaame) olisi kokenut innovatiivisen muutosvaiheensa jo ennen myöhempää eriytymistään. Esimerkiksi näin: Kantasaame => Perämerensaame => Eriytyminen eteläsaameen ja lapinsaameen => Lapinsaamen innovatiivinen muutosvaihe => Lapinsaamelaisen väestön levittäytyminen Lappiin ja kielen eriytyminen nykykieliksi ja kylämurteiksi. Lapinsaamen innovatiivisuus puolestaan voisi kenties olla voimakasta paleokielten substraattia.
Pohjoissaame jakaa aika vähän muutoksia edes muiden länsisaamelaiskielten kanssa. Sekin osoittaa, että saame oli aika kantasaamelaisella tasolla vielä levitessään Lapissa.
aikalainen kirjoitti:Ja miksi vastaavasti Porin-Käkisalmen välillä imsu-kieli (länsi- ja itäsuomi) on pysynyt melko hyvin kasassa vajaat 2000 vuotta. Melko erillisissä ja eristäytyneissä kylissä silläkin alueella on eletty. Mikähän on erona Lapin saamekieliin.
Ovathan suomen kielen murteetkin eriytyneet hirveästi toisistaan, ja kokonaisia murreryhmiäkin on syntynyt lukuisia. 1900-luvulla tehtiin monisatasivuisia selvityksiä eri murteiden äännehistorioista. Natiivipuhuja, joka on tottunut murre-eroihin, ei vain asiaan kiinnitä huomiota. Samaan sanaan harvoin mahtuu monia erottavia äännepiirteitä, mutta esim. "vaade" näyttää aika erilaiselta eri murteissa: vaare vs. vuaje(h). Ulkopuolisen olisi vaikea edes hahmottaa näitä samaksi sanaksi. Vertailun vuoksi on sellaisiakin sanoja kuin suomen
kala ~ metsänenetsin
kal'ä, joissa koko kielikunnan ääripäiden välillä on pienempi äänteellinen eroavaisuus.