Saamen murteutuminen.

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja aikalainen » 21 Heinä 2014 22:43

Kinaporin kalifi kirjoitti: Mielikuva saamesta jonkinlaisena perifeeristen poronhoitajien kielenä on anakronismi.

Niin, saamen leviäminen on tavallaan vain yksi osa "Volgan mutkasta" alkanutta uralilaista leviämistä, yksi sen rönsy, kuten unkarikin. Mikä sitten onkaan sen leviämisen syynä/syinä.

Jaska kirjoitti:Eli germaanisesta sanasta *haƀaz (ja viime vaiheessa skand. *hafr) olisi lainattu
- varhaiseen kantasaameen **kapa > **kuopé > **guohpi (germ. *h --> *k)
- keskiseen kantasaameen **apa > **vuopé > **vuohpi (germ. *h jää ilman vastinetta)
- myöhäiseen kantasaameen *ápa / *ápé > áhpi (= todellinen tilanne; kantasaamen vokaalimuutos *a > *uo oli jo tapahtunut, joten *a --> *á)

Onko pohjoissuomen murteiden aapa lainattu tuosta kantasaamen muodosta *ápa?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja Jaska » 22 Heinä 2014 14:42

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Eli germaanisesta sanasta *haƀaz (ja viime vaiheessa skand. *hafr) olisi lainattu
- varhaiseen kantasaameen **kapa > **kuopé > **guohpi (germ. *h --> *k)
- keskiseen kantasaameen **apa > **vuopé > **vuohpi (germ. *h jää ilman vastinetta)
- myöhäiseen kantasaameen *ápa / *ápé > áhpi (= todellinen tilanne; kantasaamen vokaalimuutos *a > *uo oli jo tapahtunut, joten *a --> *á)

Onko pohjoissuomen murteiden aapa lainattu tuosta kantasaamen muodosta *ápa?

Jälkitavujen vokaalien (joita kantasaamessa oli vain muutama erilainen) kohdalla on yleistä, että ihan nuoretkin lainasanat on sopeutettu vastaamaan vanhoja vastaavuuksia; siksi aapakin voi olla e-loppuisesta muodosta lainattu, koska oli jo niin paljon tunnistettavia yhteisiä sanoja, joissa saamen *é:tä vastasi suomen a. (Etymologinen nativisaatio.)

Toinen mahdollisuus on, että ilmiö liittynee enemmän suomen kielen sisäiseen "muotiin": varhaisemmin konsonanttiloppuisten sanojen ja nimien loppuun lisättiin a-vokaali (kuten nimissä Tahvana, Iivana), ja vasta myöhemmin i-vokaali (glas --> lasi).

Saamen sanoissa toki oli vokaali lopussa, mutta jos sille ei ollut täsmällistä foneettista vastinetta suomessa, se on voitu korvata "miten sattuu", ja silloin senaikainen "tyypillinen" korvausvokaali a olisi ollut vahva ehdokas. Esimerkiksi kantasaamen jälkitavujen *ë on muistaakseni korvattu sanoittain i:llä, e:llä, o:lla, u:lla ja y:llä.

Nämä jälkitavujen vokaaleja koskevat kirjavat korvauskäytännöt ovat syynä siihen, ettei olla tietääkseni vieläkään ihan varmoja siitä, missä vaiheessa kantasaamen jälkitavujen vokaalit ovat muuttuneet. Todistusaineisto on niiden osalta äänteellisesti paljon monitulkintaisempaa kuin vaikkapa suomen germaanisissa lainasanoissa.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja jussipussi » 13 Tammi 2015 20:06

Jatkoin tätä sivujuonnetta tänne, mielestäni sopivampaan paikkaan.

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Selkeämmät murrerajat pohjois- ja koltansaameen ovat syntyneet vasta viime aikoina, välimurteiden kadottua & ko. saamelaisryhmien joutuessa eri valtioiden ja siis eri sivistyskielten vaikutuspiireihin.


Sivujuonne tämä, mutta kuitenkin: Onko näin? Itse olen kuvitellut Koltansaamen olleen alunperinkin, (lue kauan) hyvinkin erilainen ja vanhakantainen ja eronneen muista saamelaiskielistä melkein "alusta" asti. Samoin pohjoissaame sisältää paljon jäämeren rannikon alkuperäisten asukkaiden substraattia, jota ei niinkään ole Inarin- eikä ilmeisesti Keminsaamessa varsinkaan.

Koska saame levisi Lappiin juuri Suomen kautta, niin vanhimmat murre-erot luultavimmin osuvat juuri Suomen Lappiin. Inarinsaame lasketaan itäsaamelaisiin kieliin läntisimpänä jäsenenä, vaikka murrejatkumossa on monia muitakin mahdollisuuksia tehdä ensisijainen jako. Koltansaame lasketaan kuolansaameen, eli se on kehittynyt melko pitkään kildinin-, akkalan- ja turjansaamen yhteydessä; inarinsaame (ja keminsaame?) on ollut pidempään erillään.


Jaska kirjoitti:Luultavasti aiemmin on tosiaan ollut tasaisempi murrejatkumo, kunnes poronomadismi levitti pohjoissaamea; esim. merisaamessa (pohjoissaamen murre) on itäisiä substraattipiirteitä, ja pohjoissaamen leviäminen Suomeen yhdessä välimurteiden (keminsaame, mahd. Tornion ja Enontekiön alkuperäissaamet yms.) katoamisen kanssa ovat johtaneet nykyiseen jyrkkään kielirajaan pohjoissaamen ja inarinsaamen välillä.



Ok, ajattelin Pystysen kommentin tarkoittavan valtiojakoa Ruotsi-Suomi, Norja ja Venäjä, sekä näistä aiheutuvia murre-eroja. Tuo Jaskan kuvaama kehityskulku olisi tapahtunut vaikka näitä valtioita ei olisi ollutkaan. Rajat suljettiin sen verran myöhään.

Mites sitten se pohjoissaamen substraatti, joka on alueen alkuperäisiltä asukkailta, eikö se riittäisi inarin ja pohjoissaamen eroja selittäväksi tekijäksi. Alkuperäinen saame joka levisi Etelä-Suomesta oli varmaan aika paljon erilainen kuin nykyinen? Pohjoisessa oli enemmän asukkaita meren ansiosta, kuin metsä/tunturi-Lapissa. Varmaan vaikutti siihen paljonko substraattisanoja jäi. Samoin ympäristö ja eläimistö olivat täysin erilaisia kuin Etelä-Suomessa, jolloin olisi järkeenkäypää että ainakin ne sanastot olisivat substraattia.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja jussipussi » 27 Elo 2016 22:30

Joku tietävä, kehitä tuohon edelliseen vastaus PDT_Armataz_01_15
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja aikalainen » 04 Helmi 2017 23:42

[Jatkan keminsaami-ketjun innoittamaa pohdintaa täällä]

Saamen kielellisessä hajaannuksessa on jotain, mikä pistää silmään. Kieliä on paljon, ja pienissäkin kielissä on murteita. Esim. Petsamon koltilla useita murteita. Ja keminsaamessa kerrotaan olleen murteita. Jos ajatellaan, että kantasaame on levinnyt Lappiin vuoden nolla paikkeilla, niin siitä lähtien on jo kehittynyt oma murre suunnilleen joka lapinkylään (pois lukien myöhään levinnyt pohjoissaame).

Poikkeaa Lapin saamesta: Länsisuomi on levinnyt länsirannikolta Päijänteelle oletusten mukaan 300-luvulla, eikä ole murteutunut tällä alueella kovin paljoa. Jopa saimaanmurre ja laatokankarjalanmurre ovat hyvin samantapaisia ja mahtuvat mukavasti samaan kirjakieleen. Muut imsukielet toki poikkeavat näistä paljon, mutta silti tällä laajalla alueella on kieli kohtuullisen hyvin kasassa.

Ovatko ajoitukset pahasti pielessä (saame tai suomi), vai onko saamelaisessa elämäntavassa jotain, mikä selittää tiuhan kieleytymisen ja lähes kyläkohtaisen murteutumisen? Vai onko murteita suotta määritelty kieliksi ja kylien vivahde-eroja suotta murteiksi?

Poikkeaa Lapin saamesta: Paikannimien mukaan kantasaamea on puhuttu laajalla alueella Suomenlahtea ja Äänistä myöten. Siis kutakuinkin murteutumattomana. Miksi tällä alueella kantasaame ei ehtinyt merkittävästi murteutumaan, edes sisämaassa, joka suomenkielistyi ehkä vasta 1500-luvulla, eli jopa pari tuhatta vuotta muhittuaan, ja joillain alueilla pidempäänkin?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja Jaska » 05 Helmi 2017 00:44

aikalainen kirjoitti:[Jatkan keminsaami-ketjun innoittamaa pohdintaa täällä]

Saamen kielellisessä hajaannuksessa on jotain, mikä pistää silmään. Kieliä on paljon, ja pienissäkin kielissä on murteita. Esim. Petsamon koltilla useita murteita. Ja keminsaamessa kerrotaan olleen murteita. Jos ajatellaan, että kantasaame on levinnyt Lappiin vuoden nolla paikkeilla, niin siitä lähtien on jo kehittynyt oma murre suunnilleen joka lapinkylään (pois lukien myöhään levinnyt pohjoissaame).

Poikkeaa Lapin saamesta: Länsisuomi on levinnyt länsirannikolta Päijänteelle oletusten mukaan 300-luvulla, eikä ole murteutunut tällä alueella kovin paljoa. Jopa saimaanmurre ja laatokankarjalanmurre ovat hyvin samantapaisia ja mahtuvat mukavasti samaan kirjakieleen. Muut imsukielet toki poikkeavat näistä paljon, mutta silti tällä laajalla alueella on kieli kohtuullisen hyvin kasassa.

Ovatko ajoitukset pahasti pielessä (saame tai suomi), vai onko saamelaisessa elämäntavassa jotain, mikä selittää tiuhan kieleytymisen ja lähes kyläkohtaisen murteutumisen? Vai onko murteita suotta määritelty kieliksi ja kylien vivahde-eroja suotta murteiksi?

Poikkeaa Lapin saamesta: Paikannimien mukaan kantasaamea on puhuttu laajalla alueella Suomenlahtea ja Äänistä myöten. Siis kutakuinkin murteutumattomana. Miksi tällä alueella kantasaame ei ehtinyt merkittävästi murteutumaan, edes sisämaassa, joka suomenkielistyi ehkä vasta 1500-luvulla, eli jopa pari tuhatta vuotta muhittuaan, ja joillain alueilla pidempäänkin?

Hyviä pointteja.
Prosessi on varmaan aina ollut siinä mielessä dynaaminen, että laajentumista ja siitä seurannutta murteutumista vastaan on toiminut vastavoima: tasoittumispaine ja sulautuminen/murteenvaihto. Eli osa murteista on aina osoittautunut leviämiskykyisemmiksi ja syrjäyttänyt muita, johtaen jälleen murrediversiteetin pienenemiseen. Jos yhteen murrerajaan ovat toistuvasti tyssänneet eri suunnilta levinneet murre-ekspansiot, siihen on sitten syntynyt ajan mittaankieliraja.

Aaltoiluprosessi johtaa sitten pullonkauloihin, joiden taakse ei enää nähdä. Esimerkiksi voi olla, että sadan vuoden päästä puhutaan enää pohjoissaamea, ja muut saamelaiskielet katoavat - niiden puhujat siirtyvät joko valtakieliin tai suoraan tai valtakielen kautta pohjoissaamen käyttäjiksi. Tällöin pohjoissaamesta tulee uusi kantakielitaso: kantasaame 2.0. Sen murteissa olisi tietysti jälkiä aiemmasta murrediversiteetistä (aivan kuten nykyäänkin sen tornionmurteessa on luulajansaamelainen substraatti ja merisaamessa itäsaamelainen substraatti), mutta ilman nykyistä tietämystämme niitä ei osattaisi palauttaa aiemmin olemassaolleisiin saamelaisiin kielimuotoihin vaan niitä pidettäisiin myöhemmin pohjoissaamen erilliskehityksen ja leviämisen seurauksena syntyneinä eroina.

Ns. lateraaliteoria voisi myös selittää etelän saamen vanhakantaisuutta. Jos Saame levisi pohjoiseen Fennoskandiaan ensimmäisen vuosituhannen puolimaissa, on ollut kosolti aikaa jokaiseen lapinkylään kehittyä omanlaisensa murre. Lapinkylien suvuilla oli omat kesäpaikkansa, mutta talveksi aina palattiin yhteiseen lapinkylään. Metsästys-kalastus-kulttuurissa asutus oli harvaa, eikä suuria väestönsiirtoja enää tapahtunut, koska kaikki erämaat oli jaettu lapinkylille ja niiden suvuille - eikä väestöräjähdystäkään tapahtunut eli liikaväestöä ei syntynyt.

Mutta siis etelään jääneet saamelaiset jäivät kasvavien maataviljelevien itämerensuomalaisheimojen liepeille periferiaan, saamelaisen innovaatiokeskuksen siirtyessä Lappiin. Ja periferioissa on nähty kielten säilyvän vanhakantaisempina, koska enää hyvin harvat innovaatiot leviävät niihin asti. Jo maantieteellisistä syistä tuskinpa yksikään Lapissa syntynyt äänteenmuutos olisi enää levinnyt Hämeen metsäseudulla asuvien saamelaisten käyttöön.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja aikalainen » 05 Helmi 2017 13:09

Jaska kirjoitti:Ns. lateraaliteoria voisi myös selittää etelän saamen vanhakantaisuutta. Jos Saame levisi pohjoiseen Fennoskandiaan ensimmäisen vuosituhannen puolimaissa, on ollut kosolti aikaa jokaiseen lapinkylään kehittyä omanlaisensa murre. Lapinkylien suvuilla oli omat kesäpaikkansa, mutta talveksi aina palattiin yhteiseen lapinkylään. Metsästys-kalastus-kulttuurissa asutus oli harvaa, eikä suuria väestönsiirtoja enää tapahtunut, koska kaikki erämaat oli jaettu lapinkylille ja niiden suvuille - eikä väestöräjähdystäkään tapahtunut eli liikaväestöä ei syntynyt.

Mutta siis etelään jääneet saamelaiset jäivät kasvavien maataviljelevien itämerensuomalaisheimojen liepeille periferiaan, saamelaisen innovaatiokeskuksen siirtyessä Lappiin. Ja periferioissa on nähty kielten säilyvän vanhakantaisempina, koska enää hyvin harvat innovaatiot leviävät niihin asti. Jo maantieteellisistä syistä tuskinpa yksikään Lapissa syntynyt äänteenmuutos olisi enää levinnyt Hämeen metsäseudulla asuvien saamelaisten käyttöön.

Esittämäsi näkemykset ovat hyviä, mutta kokonaisuuteen jää edelleen se esittämäni ihmetyksen aihe.

Lapissa on ollut aikaa, jotta eristyneisiin kyliin on kehittynyt jokaiseen omanlainen murre. Mutta yhtä paljon sellaiseen on ollut aikaa paikannimistä jäljiteltävässä pohjois-järvisuomen-, suomenselän-, kainuun- ja itäkarjalan-saamessa, mutta niistä kai löytyy vain murteettomia kantasaamelaisuuksia. Ristiriitaa.

Jos Lapin saame on ollut innovatiivista, ja innovaatiot levinneet Lapin saamelaisiin kyliin (pois lukien vanhakantainen eteläsaame), niin kylien kielet ovat vuorovaikuttaneet toisiinsa voimakkaasti ja muuntuneet samaan tahtiin. Toisaalta selitetään, että kylät ovat eristäytyneet ja siksi murteellisesti eriytyneet. Ristiriitaa.

Tämän saisi toiminaan niin, että Lapin saame (eli ei-eteläsaame) olisi kokenut innovatiivisen muutosvaiheensa jo ennen myöhempää eriytymistään. Esimerkiksi näin: Kantasaame => Perämerensaame => Eriytyminen eteläsaameen ja lapinsaameen => Lapinsaamen innovatiivinen muutosvaihe => Lapinsaamelaisen väestön levittäytyminen Lappiin ja kielen eriytyminen nykykieliksi ja kylämurteiksi. Lapinsaamen innovatiivisuus puolestaan voisi kenties olla voimakasta paleokielten substraattia.

Ja miksi vastaavasti Porin-Käkisalmen välillä imsu-kieli (länsi- ja itäsuomi) on pysynyt melko hyvin kasassa vajaat 2000 vuotta. Melko erillisissä ja eristäytyneissä kylissä silläkin alueella on eletty. Mikähän on erona Lapin saamekieliin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja aikalainen » 05 Helmi 2017 13:18

Jaska kirjoitti:Aaltoiluprosessi johtaa sitten pullonkauloihin, joiden taakse ei enää nähdä. Esimerkiksi voi olla, että sadan vuoden päästä puhutaan enää pohjoissaamea, ja muut saamelaiskielet katoavat - niiden puhujat siirtyvät joko valtakieliin tai suoraan tai valtakielen kautta pohjoissaamen käyttäjiksi. Tällöin pohjoissaamesta tulee uusi kantakielitaso: kantasaame 2.0. Sen murteissa olisi tietysti jälkiä aiemmasta murrediversiteetistä (aivan kuten nykyäänkin sen tornionmurteessa on luulajansaamelainen substraatti ja merisaamessa itäsaamelainen substraatti), mutta ilman nykyistä tietämystämme niitä ei osattaisi palauttaa aiemmin olemassaolleisiin saamelaisiin kielimuotoihin vaan niitä pidettäisiin myöhemmin pohjoissaamen erilliskehityksen ja leviämisen seurauksena syntyneinä eroina.
Hyvä esimerkki.

Ehkä savokarjalankin voisi vastaavasti selittää länsisuomeksi, jossa on jonkin toisen murteen tai kielen tuottama substraatti, joka tuottaa enimmäkseen lännestä periytyvään sanastoon uudenlaisen ääntämyksen ja vääntämyksen. Vastaavastihan gotlannin murre on kai tunnetustikin vanhasta gotlanninkielestä ruotsiin tullutta substraattia. Muistaakseni eteläviroakin joku esitti pohjoisviron ja jonkin vanhan kielimuodon sekoitukseksi.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja Jaska » 05 Helmi 2017 22:40

aikalainen kirjoitti:Esittämäsi näkemykset ovat hyviä, mutta kokonaisuuteen jää edelleen se esittämäni ihmetyksen aihe.

Lapissa on ollut aikaa, jotta eristyneisiin kyliin on kehittynyt jokaiseen omanlainen murre. Mutta yhtä paljon sellaiseen on ollut aikaa paikannimistä jäljiteltävässä pohjois-järvisuomen-, suomenselän-, kainuun- ja itäkarjalan-saamessa, mutta niistä kai löytyy vain murteettomia kantasaamelaisuuksia. Ristiriitaa.

Jonkin verran voidaan nähdä muutoksia myös saamelaisperäisessä paikannimistössä, etenkin Venäjän puolella. Monien äänteiden osalta on kuitenkin vaikea sanoa, onko muutos tapahtunut jo saamessa vai vasta suomalaisten sopeuttaessa nimet tai lainasanat omaan kieleensä.

aikalainen kirjoitti:Jos Lapin saame on ollut innovatiivista, ja innovaatiot levinneet Lapin saamelaisiin kyliin (pois lukien vanhakantainen eteläsaame), niin kylien kielet ovat vuorovaikuttaneet toisiinsa voimakkaasti ja muuntuneet samaan tahtiin. Toisaalta selitetään, että kylät ovat eristäytyneet ja siksi murteellisesti eriytyneet. Ristiriitaa.

Äännetason erot ovat sikäli neutraaleja, etteivät ne vaikeuta ymmärtämistä kuten sanastoerot. Siksi murteet voivat käydä läpi yhteisiä ja erillisiä äänteenmuutoksia ja silti säilyä murteenomaisessa suhteessa toisiinsa, kieleytymättä erilleen. Lapinkylien väestö on ollut niin vähäistä, että jatkuvat kosketukset naapureihin ovat olleet välttämättömiä; siksi murteissa näkyy yhteisiäkin kehittymiä. Toisaalta Lapinkylien alueellinen eriytyminen on niin vanhaa, että eriyttäviäkin muutoksia on ehtinyt tapahtua.

aikalainen kirjoitti:Tämän saisi toiminaan niin, että Lapin saame (eli ei-eteläsaame) olisi kokenut innovatiivisen muutosvaiheensa jo ennen myöhempää eriytymistään. Esimerkiksi näin: Kantasaame => Perämerensaame => Eriytyminen eteläsaameen ja lapinsaameen => Lapinsaamen innovatiivinen muutosvaihe => Lapinsaamelaisen väestön levittäytyminen Lappiin ja kielen eriytyminen nykykieliksi ja kylämurteiksi. Lapinsaamen innovatiivisuus puolestaan voisi kenties olla voimakasta paleokielten substraattia.

Pohjoissaame jakaa aika vähän muutoksia edes muiden länsisaamelaiskielten kanssa. Sekin osoittaa, että saame oli aika kantasaamelaisella tasolla vielä levitessään Lapissa.

aikalainen kirjoitti:Ja miksi vastaavasti Porin-Käkisalmen välillä imsu-kieli (länsi- ja itäsuomi) on pysynyt melko hyvin kasassa vajaat 2000 vuotta. Melko erillisissä ja eristäytyneissä kylissä silläkin alueella on eletty. Mikähän on erona Lapin saamekieliin.

Ovathan suomen kielen murteetkin eriytyneet hirveästi toisistaan, ja kokonaisia murreryhmiäkin on syntynyt lukuisia. 1900-luvulla tehtiin monisatasivuisia selvityksiä eri murteiden äännehistorioista. Natiivipuhuja, joka on tottunut murre-eroihin, ei vain asiaan kiinnitä huomiota. Samaan sanaan harvoin mahtuu monia erottavia äännepiirteitä, mutta esim. "vaade" näyttää aika erilaiselta eri murteissa: vaare vs. vuaje(h). Ulkopuolisen olisi vaikea edes hahmottaa näitä samaksi sanaksi. Vertailun vuoksi on sellaisiakin sanoja kuin suomen kala ~ metsänenetsin kal'ä, joissa koko kielikunnan ääripäiden välillä on pienempi äänteellinen eroavaisuus.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja aikalainen » 06 Helmi 2017 22:24

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Ja miksi vastaavasti Porin-Käkisalmen välillä imsu-kieli (länsi- ja itäsuomi) on pysynyt melko hyvin kasassa vajaat 2000 vuotta. Melko erillisissä ja eristäytyneissä kylissä silläkin alueella on eletty. Mikähän on erona Lapin saamekieliin.
Ovathan suomen kielen murteetkin eriytyneet hirveästi toisistaan, ja kokonaisia murreryhmiäkin on syntynyt lukuisia. 1900-luvulla tehtiin monisatasivuisia selvityksiä eri murteiden äännehistorioista. Natiivipuhuja, joka on tottunut murre-eroihin, ei vain asiaan kiinnitä huomiota. Samaan sanaan harvoin mahtuu monia erottavia äännepiirteitä, mutta esim. "vaade" näyttää aika erilaiselta eri murteissa: vaare vs. vuaje(h). Ulkopuolisen olisi vaikea edes hahmottaa näitä samaksi sanaksi.

Nooh, nyt mennään makuasioihin. Porin ja (sotia edeltäneen) Käkisalmen murteet eivät kyllä oman mitta-asteikkoni mukaan ole eriytyneet hirveästi. Eri murteilla käyty keskustelu sujuu, ja kummallakaan suunnalla ei ole pienintäkään vaikeutta sopeutua yhteiseen kirjakieleen. Samalla matkalla saamen alue jakautuu jo moneen eri kieleen. Ainoastaan pohjoissaame on vastaavalla laajuudella, mutta sen pitäisikin olla myöhään levinnyt.

Jaska kirjoitti: ... pohjoissaamesta ... aivan kuten nykyäänkin sen tornionmurteessa on luulajansaamelainen substraatti ja merisaamessa itäsaamelainen substraatti ...

Missä muuten on pohjoissaamen alkukoti? Jos myöhemmästä puhuma-alueesta raksii pois merisaamen (Pohjois-Norja) ja Torniojoen valuma-alueen, niin ei jää jäljelle kovinkaan ilmiselvää kotipesää. Kuva saamekielten levikeistä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Helmi 2017 16:56

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Ja miksi vastaavasti Porin-Käkisalmen välillä imsu-kieli (länsi- ja itäsuomi) on pysynyt melko hyvin kasassa vajaat 2000 vuotta. Melko erillisissä ja eristäytyneissä kylissä silläkin alueella on eletty. Mikähän on erona Lapin saamekieliin.
Ovathan suomen kielen murteetkin eriytyneet hirveästi toisistaan, ja kokonaisia murreryhmiäkin on syntynyt lukuisia. 1900-luvulla tehtiin monisatasivuisia selvityksiä eri murteiden äännehistorioista. Natiivipuhuja, joka on tottunut murre-eroihin, ei vain asiaan kiinnitä huomiota. Samaan sanaan harvoin mahtuu monia erottavia äännepiirteitä, mutta esim. "vaade" näyttää aika erilaiselta eri murteissa: vaare vs. vuaje(h). Ulkopuolisen olisi vaikea edes hahmottaa näitä samaksi sanaksi.

Nooh, nyt mennään makuasioihin. Porin ja (sotia edeltäneen) Käkisalmen murteet eivät kyllä oman mitta-asteikkoni mukaan ole eriytyneet hirveästi. Eri murteilla käyty keskustelu sujuu, ja kummallakaan suunnalla ei ole pienintäkään vaikeutta sopeutua yhteiseen kirjakieleen. Samalla matkalla saamen alue jakautuu jo moneen eri kieleen. Ainoastaan pohjoissaame on vastaavalla laajuudella, mutta sen pitäisikin olla myöhään levinnyt.

Sanojen kahden ensimmäisen tavun äänteenmuutoksia tarkastellen saamelaiskielet eivät ole erityisen kaukana toisistaan; suomen kielen murteita voi kyllä verrata niihin. Sanastoerothan silti ovat se taso, joka keskinäistä ymmärtämistä vaikeuttaa, mutta murreryhmittely ja kielihaaran alarakenne perustuvat äänteenmuutoksiin.

Keminsaamen murteet jakavat sikin sokin äänteenmuutoksia keskenään sekä inarin- ja koltansaamen ja joitain myös länsisaamelaisten kielten kanssa; saamen nätti ketjumaisuus katoaa. Ilman keminsaamen murteiden katoamista olisi vaikeampi vetää nykyisenlaisia kielirajoja saamelaisten kielimuotojen välille.


aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti: ... pohjoissaamesta ... aivan kuten nykyäänkin sen tornionmurteessa on luulajansaamelainen substraatti ja merisaamessa itäsaamelainen substraatti ...

Missä muuten on pohjoissaamen alkukoti? Jos myöhemmästä puhuma-alueesta raksii pois merisaamen (Pohjois-Norja) ja Torniojoen valuma-alueen, niin ei jää jäljelle kovinkaan ilmiselvää kotipesää. Kuva saamekielten levikeistä.

Hyvä kysymys, jota en muista juurikaan käsitellyn. Ei tule mieleen mitään tiettyä aluetta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja aikalainen » 12 Helmi 2017 23:21

Jaska kirjoitti:Keminsaamen murteet jakavat sikin sokin äänteenmuutoksia keskenään sekä inarin- ja koltansaamen ja joitain myös länsisaamelaisten kielten kanssa; saamen nätti ketjumaisuus katoaa. Ilman keminsaamen murteiden katoamista olisi vaikeampi vetää nykyisenlaisia kielirajoja saamelaisten kielimuotojen välille.

Kemijoen luulisi olevan liikenneväylä, joka pitää yllä kontakteja ja siten melko yhtenäistä murrealuetta. Kuten Torniojoella pohjoissaamen tornionmurre tai Luulajanjoella luulajansaame tai Ruijan rannikolla merisaame tai Inarinjärvellä inarinsaame. Kun keminsaamen murteet ovat sikinsokin, niin se saattaisi olla merkki jostakin häiriöstä. Esimerkiksi melko tuoreista väestöjen siirtymisistä keminsaamen alueelle.

Perämeren rannikon liikennealue on saattanut muodostaa oman kielialueensa Ruijan merisaamen tapaan. Tämä olisi ehkä paremminkin murteiden ketju, joka saisi jokisuistoissa vaikutteita kunkin joen sisämaan kielestä.

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti: ... pohjoissaamesta ... aivan kuten nykyäänkin sen tornionmurteessa on luulajansaamelainen substraatti ja merisaamessa itäsaamelainen substraatti ...
Missä muuten on pohjoissaamen alkukoti? Jos myöhemmästä puhuma-alueesta raksii pois merisaamen (Pohjois-Norja) ja Torniojoen valuma-alueen, niin ei jää jäljelle kovinkaan ilmiselvää kotipesää. Kuva saamekielten levikeistä.
Hyvä kysymys, jota en muista juurikaan käsitellyn. Ei tule mieleen mitään tiettyä aluetta.

Wikipedian kuvauksen mukaan merisaamen murretta puhutaan rantakaistaleella Käsivarren tasalta amputoidun käsivarren tasalle Petsamoon, ruijansaamen murretta merisaamen eteläpuolella Norjassa ja Suomessa mm. Käsivarresta Utsjoelle ja tornionsaamen murretta Käsivarren lounaispuolella Ruotsissa ja samalla tasalla Norjan puolella. Jos ruijansaamessa ei ole substraattia, niin se sopisi olemaan alkuperäinen pohjoissaamen kehto, mutta toisaalta muistelen, että pohjoissaamelaisten kerrotaan tulleen seudulle suurporonhoidon myötä jostain lännempää, tornionmurteen alueelta. Ristiriitaista.

Jospa se olisikin niin päin, että Torniojoen alueella puhuttiin esi-pohjoissaamea, ja sinne muutti luulajansaamelaisia suurporonhoitajia, joiden kieli sulautui pohjoissaameen jättäen siihen substraattia (superstaattia), ja lopputulos olisi tornionmurre. Mutta sitten pitäisi keksiä, miten ruijan- ja merisaamen alueelle levitessä torniosaamen substraatti saataisiin kitkettyä pois.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja Jaska » 13 Helmi 2017 02:15

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Keminsaamen murteet jakavat sikin sokin äänteenmuutoksia keskenään sekä inarin- ja koltansaamen ja joitain myös länsisaamelaisten kielten kanssa; saamen nätti ketjumaisuus katoaa. Ilman keminsaamen murteiden katoamista olisi vaikeampi vetää nykyisenlaisia kielirajoja saamelaisten kielimuotojen välille.

Kemijoen luulisi olevan liikenneväylä, joka pitää yllä kontakteja ja siten melko yhtenäistä murrealuetta.

Liikenneväylä voi myös tarkoittaa, että sen varrella eri suuntien vaikutteet kohtaavat => murrepiirteiden sekamelska. Olennaista on, mikä oli lähtötilanne liikenneväylän varrella: vain jos se jo oli murteellisesti yhtenäinen, silloin sillä voi olla tätä yhtenäisyyttä ylläpitävä vaikutus.

aikalainen kirjoitti: Kuten Torniojoella pohjoissaamen tornionmurre tai Luulajanjoella luulajansaame tai Ruijan rannikolla merisaame tai Inarinjärvellä inarinsaame. Kun keminsaamen murteet ovat sikinsokin, niin se saattaisi olla merkki jostakin häiriöstä. Esimerkiksi melko tuoreista väestöjen siirtymisistä keminsaamen alueelle.

Tornionlaaksokin on ennen ollut luulajansaameen kuuluvaa, esim. Mikko Korhosen kartta kirjassa Johdatus lapin kielen historiaan. Sielläkin siis uusia murrevaikutteita on tullut kulkuväylää pitkin, johtaen sekamurteen (joka nykyään lasketaan pohjoissaamen piiriin) syntymiseen.

On toki mahdollista sekin, että Kemin Lappiin on väistynyt saamelaisia etelämpää, turvaan suomalaisen uudisasutuksen alta. Mutta ainakaan paikannimistön perusteella ei etelämpänä puhuttu saame ollut vielä siinä määrin murteutunutta kuin Lapissa. Pikemminkin keminsaamen kirjavuus viittaa pitkään ikään, ja murrepiirteiden sekoittava leviäminen siihen, että naapureita ollaan oltu iät ja ajat. Eli paikalliselta kehitykseltä vaikuttaa.

On ihan odotuksenmukaista, että murrepiirteillä on eroavat levinneisyydet, jos murteita syntyy useita ja niitä puhutaan lähekkäin. Vain terävästi kahtia jakautuvassa tilanteessa kuva pysyy selkeänä: on omia kehityksiä ja on yhteisiä kehityksiä. Samalla tavallahan länsiuralissa on sekä kaikkiin kolmeen kielihaaraan liittyviä uudennoksia että erilaisia ristikkäisiä kahdenvälisiä uudennoksia: saame-itämerensuomi, saame-mordva, itämerensuomi-mordva.

aikalainen kirjoitti:Perämeren rannikon liikennealue on saattanut muodostaa oman kielialueensa Ruijan merisaamen tapaan. Tämä olisi ehkä paremminkin murteiden ketju, joka saisi jokisuistoissa vaikutteita kunkin joen sisämaan kielestä.

Hyvin mahdollista.

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Missä muuten on pohjoissaamen alkukoti? Jos myöhemmästä puhuma-alueesta raksii pois merisaamen (Pohjois-Norja) ja Torniojoen valuma-alueen, niin ei jää jäljelle kovinkaan ilmiselvää kotipesää. Kuva saamekielten levikeistä.
Hyvä kysymys, jota en muista juurikaan käsitellyn. Ei tule mieleen mitään tiettyä aluetta.

Wikipedian kuvauksen mukaan merisaamen murretta puhutaan rantakaistaleella Käsivarren tasalta amputoidun käsivarren tasalle Petsamoon, ruijansaamen murretta merisaamen eteläpuolella Norjassa ja Suomessa mm. Käsivarresta Utsjoelle ja tornionsaamen murretta Käsivarren lounaispuolella Ruotsissa ja samalla tasalla Norjan puolella. Jos ruijansaamessa ei ole substraattia, niin se sopisi olemaan alkuperäinen pohjoissaamen kehto, mutta toisaalta muistelen, että pohjoissaamelaisten kerrotaan tulleen seudulle suurporonhoidon myötä jostain lännempää, tornionmurteen alueelta. Ristiriitaista.

Jospa se olisikin niin päin, että Torniojoen alueella puhuttiin esi-pohjoissaamea, ja sinne muutti luulajansaamelaisia suurporonhoitajia, joiden kieli sulautui pohjoissaameen jättäen siihen substraattia (superstaattia), ja lopputulos olisi tornionmurre. Mutta sitten pitäisi keksiä, miten ruijan- ja merisaamen alueelle levitessä torniosaamen substraatti saataisiin kitkettyä pois.

Joo, mutkikasta on. Kai se pohjoissaamen "alkukoti" jonnekin Norjan sisämaahan on kuitenkin sijoitettava.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja aikalainen » 14 Helmi 2017 23:36

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Keminsaamen murteet jakavat sikin sokin äänteenmuutoksia keskenään sekä inarin- ja koltansaamen ja joitain myös länsisaamelaisten kielten kanssa; saamen nätti ketjumaisuus katoaa. Ilman keminsaamen murteiden katoamista olisi vaikeampi vetää nykyisenlaisia kielirajoja saamelaisten kielimuotojen välille.
Kemijoen luulisi olevan liikenneväylä, joka pitää yllä kontakteja ja siten melko yhtenäistä murrealuetta.
Liikenneväylä voi myös tarkoittaa, että sen varrella eri suuntien vaikutteet kohtaavat => murrepiirteiden sekamelska. Olennaista on, mikä oli lähtötilanne liikenneväylän varrella: vain jos se jo oli murteellisesti yhtenäinen, silloin sillä voi olla tätä yhtenäisyyttä ylläpitävä vaikutus.

Oletettavasti lähtötilanteena on ollutkin yhtenäinen murre. Nimeltään kantasaame.

Jos ja kun Kemijoen vesiliikennealueelle muodostuu kantasaamen perillisenä kieli, keminsaame, niin toki laajan jokivesistön eri kolkilla voi olla hieman eri murteita. Periaatteessa laidoilla voi olla vaikutteita myös vedenjakajien takaa. Mutta jos alkuperäinen termisi "sikin sokin" tarkoittaa jotain huomattavasti kaoottisempaa tilannetta, niin jonkinlainen tuore häiriö (käytännössä väestöliikehdintä) siinä silloin sopisi olemaan taustalla.

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti: Kuten Torniojoella pohjoissaamen tornionmurre tai Luulajanjoella luulajansaame tai Ruijan rannikolla merisaame tai Inarinjärvellä inarinsaame. Kun keminsaamen murteet ovat sikinsokin, niin se saattaisi olla merkki jostakin häiriöstä. Esimerkiksi melko tuoreista väestöjen siirtymisistä keminsaamen alueelle.
Tornionlaaksokin on ennen ollut luulajansaameen kuuluvaa, esim. Mikko Korhosen kartta kirjassa Johdatus lapin kielen historiaan. Sielläkin siis uusia murrevaikutteita on tullut kulkuväylää pitkin, johtaen sekamurteen (joka nykyään lasketaan pohjoissaamen piiriin) syntymiseen.

Tuo on juuri sellainen häiriötilanne. Ensin Tornionjoelle on kantasaamesta kehittynyt samantapainen kieli, kuin Luulajanjoella, ja sitten on tullut häiriö, joka on pukannut päälle pohjoissaamea. Miksei kantasaame muodostunut Tornionjoella alunperin pohjoissaamen kaltaiseksi? Häiriön selityksenä sopisi olemaan pohjoissaamelaisten vyöryminen paikalle.

Jaska kirjoitti:On toki mahdollista sekin, että Kemin Lappiin on väistynyt saamelaisia etelämpää, turvaan suomalaisen uudisasutuksen alta. Mutta ainakaan paikannimistön perusteella ei etelämpänä puhuttu saame ollut vielä siinä määrin murteutunutta kuin Lapissa.

Periaatteessa sikin sokin asettuminen voisi olla vasta 1700-luvun maatalousväestösiirto-häiriön seurausta. Jos alkuväestön perinteiset elinolot hankaloituivat ja siitä olisi seurannut ristiin rastiin muuttoa ... tosin ei kai vapaita pyyntimaita ollut missään ... mutta jos vaikka isommille maatiloille töihin. Onkohan kielinäytteet kerätty lapinkylistä vai maatilojen rengeiltä ja piioilta?

Jaska kirjoitti:Joo, mutkikasta on. Kai se pohjoissaamen "alkukoti" jonnekin Norjan sisämaahan on kuitenkin sijoitettava.

Sopisiko pohjoissaamen levittäjäksi tornionsaamen suuntaan suurporonhoito? Entä merisaamen suuntaan, voivatko suurporonhoitajat sulauttaa merikalastajat?
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Helmi 2017 23:14

aikalainen kirjoitti:Lapissa on ollut aikaa, jotta eristyneisiin kyliin on kehittynyt jokaiseen omanlainen murre. Mutta yhtä paljon sellaiseen on ollut aikaa paikannimistä jäljiteltävässä pohjois-järvisuomen-, suomenselän-, kainuun- ja itäkarjalan-saamessa, mutta niistä kai löytyy vain murteettomia kantasaamelaisuuksia. Ristiriitaa.

Näin ei siis suinkaan ole asia, vaan Etelä-Suomessakin on jo murteellisia saamelaisuuksia. Vastaavasti Suomen itäpuolisilla alueillakin näyttää samoin esiintyvän jo murteellisia saamelaisuuksia - eri piirteitä. Karkea pääjako murreryhmiin on siis ilmeisesti tapahtunut jo etelässä, ja murreryhmien levittyä Lappiin murreryhmät ovat edelleen jakautuneet alueellisiin murteisiin. Eri murreryhmiin kuuluvien naapurimurteiden välillä on sitten odotuksenmukaisesti levinnyt myös uudennoksia, jotka sotkevat kaunista ryhmittelyä.

Käsittelen näitäkin seikkoja tekeillä olevassa äännehistoriallisessa katsauksessani, mutta murteellisuuksia voivat hätäisimmät bongailla mm. näistä artikkeleista:
http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja jussipussi » 17 Helmi 2017 21:22

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Lapissa on ollut aikaa, jotta eristyneisiin kyliin on kehittynyt jokaiseen omanlainen murre. Mutta yhtä paljon sellaiseen on ollut aikaa paikannimistä jäljiteltävässä pohjois-järvisuomen-, suomenselän-, kainuun- ja itäkarjalan-saamessa, mutta niistä kai löytyy vain murteettomia kantasaamelaisuuksia. Ristiriitaa.

Näin ei siis suinkaan ole asia, vaan Etelä-Suomessakin on jo murteellisia saamelaisuuksia. Vastaavasti Suomen itäpuolisilla alueillakin näyttää samoin esiintyvän jo murteellisia saamelaisuuksia - eri piirteitä. Karkea pääjako murreryhmiin on siis ilmeisesti tapahtunut jo etelässä, ja murreryhmien levittyä Lappiin murreryhmät ovat edelleen jakautuneet alueellisiin murteisiin. Eri murreryhmiin kuuluvien naapurimurteiden välillä on sitten odotuksenmukaisesti levinnyt myös uudennoksia, jotka sotkevat kaunista ryhmittelyä.

Käsittelen näitäkin seikkoja tekeillä olevassa äännehistoriallisessa katsauksessani, mutta murteellisuuksia voivat hätäisimmät bongailla mm. näistä artikkeleista:
http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html


Ja nämä etelässä murteutuneet ryhmät levisivät sitten rinta rinnan, kaikki Satakunnan kautta kiertäen ja samaan aikaan?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja Jaska » 18 Helmi 2017 00:20

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Lapissa on ollut aikaa, jotta eristyneisiin kyliin on kehittynyt jokaiseen omanlainen murre. Mutta yhtä paljon sellaiseen on ollut aikaa paikannimistä jäljiteltävässä pohjois-järvisuomen-, suomenselän-, kainuun- ja itäkarjalan-saamessa, mutta niistä kai löytyy vain murteettomia kantasaamelaisuuksia. Ristiriitaa.

Näin ei siis suinkaan ole asia, vaan Etelä-Suomessakin on jo murteellisia saamelaisuuksia. Vastaavasti Suomen itäpuolisilla alueillakin näyttää samoin esiintyvän jo murteellisia saamelaisuuksia - eri piirteitä. Karkea pääjako murreryhmiin on siis ilmeisesti tapahtunut jo etelässä, ja murreryhmien levittyä Lappiin murreryhmät ovat edelleen jakautuneet alueellisiin murteisiin. Eri murreryhmiin kuuluvien naapurimurteiden välillä on sitten odotuksenmukaisesti levinnyt myös uudennoksia, jotka sotkevat kaunista ryhmittelyä.

Käsittelen näitäkin seikkoja tekeillä olevassa äännehistoriallisessa katsauksessani, mutta murteellisuuksia voivat hätäisimmät bongailla mm. näistä artikkeleista:
http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html


Ja nämä etelässä murteutuneet ryhmät levisivät sitten rinta rinnan, kaikki Satakunnan kautta kiertäen ja samaan aikaan?

Eivät varmastikaan.
Satakunta liittyy kantasaamen syntyyn sellaisena kuin me sen tunnemme, eli säilyneiden saamelaiskielten viimeisenä yhteisenä kantakielenä. Tämän yhtenäisen kantasaamelaisen vaiheen jälkeen alkoi sitten leviäminen ja sen mukana murteutuminen.

Epäilemättä Lappiin on mennyt useita saamelaisaaltoja kantasaamen jälkeen.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja jussipussi » 18 Helmi 2017 09:27

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Ja nämä etelässä murteutuneet ryhmät levisivät sitten rinta rinnan, kaikki Satakunnan kautta kiertäen ja samaan aikaan?

Eivät varmastikaan.
Satakunta liittyy kantasaamen syntyyn sellaisena kuin me sen tunnemme, eli säilyneiden saamelaiskielten viimeisenä yhteisenä kantakielenä. Tämän yhtenäisen kantasaamelaisen vaiheen jälkeen alkoi sitten leviäminen ja sen mukana murteutuminen.

Epäilemättä Lappiin on mennyt useita saamelaisaaltoja kantasaamen jälkeen.


Jaska, nyt olisit reilu mies kun myöntäisit että olet muuttanut mielipiteesi. Käytin tähänkin aiheeseen aikaa sinun kanssasi tinkaamisen jo vuosia sitten ja mielipiteesi oli ehdoton: ei mitään merkkiä useammasta saamen aallosta. Et silloin eritellyt kantasaamea ja myöhempiä aaltoja. Vain yksi aalto. Kaivanko ketjut esille, vai mennäänkö keveämmällä mallilla?

Korjasin lainauksen
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja Jaska » 18 Helmi 2017 18:48

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Ja nämä etelässä murteutuneet ryhmät levisivät sitten rinta rinnan, kaikki Satakunnan kautta kiertäen ja samaan aikaan?

Eivät varmastikaan.
Satakunta liittyy kantasaamen syntyyn sellaisena kuin me sen tunnemme, eli säilyneiden saamelaiskielten viimeisenä yhteisenä kantakielenä. Tämän yhtenäisen kantasaamelaisen vaiheen jälkeen alkoi sitten leviäminen ja sen mukana murteutuminen.

Epäilemättä Lappiin on mennyt useita saamelaisaaltoja kantasaamen jälkeen.


Jaska, nyt olisit reilu mies kun myöntäisit että olet muuttanut mielipiteesi. Käytin tähänkin aiheeseen aikaa sinun kanssasi tinkaamisen jo vuosia sitten ja mielipiteesi oli ehdoton: ei mitään merkkiä useammasta saamen aallosta. Et silloin eritellyt kantasaamea ja myöhempiä aaltoja. Vain yksi aalto. Kaivanko ketjut esille, vai mennäänkö keveämmällä mallilla?

Joo, myönnän toki muuttaneeni mieltäni tässä kuussa - syynä on uusi todistusaineisto, jota käsittelen parhaillani: keminsaamen murteiden vaikutus saamen kokonaismurteutumisen tarkasteluun. Pelkästään nykysaamelaisten kielten perusteella katsoen saadaan puutteellinen käsitys kokonaisuudesta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Saamen murteutuminen.

ViestiKirjoittaja jussipussi » 18 Helmi 2017 18:52

Jaska, olet reilu jätkä PDT_Armataz_01_37
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

EdellinenSeuraava

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa