Sees2011 kirjoitti:Sanasto on ollut jonkin verran erilaista, sillä usein toistuvat sanat
korea
äkeä
ankara
taitaa..
ja koen jotenkin ne tilanteet sellaisina, jossa itse käyttäisin jo jotain muuta sanaa.
Sees2011 kirjoitti:Olivatko kun ja koska toistensa synonyymejä?
Sees2011 kirjoitti:Oliko imperatiivi aiemmin juhlallisempi "olkaat"?
Sees2011 kirjoitti:Tekstin nuotti on jotenkin erilaista - mikä tekee nuotin?
Sees2011 kirjoitti:Sanasto on ollut jonkin verran erilaista, sillä usein toistuvat sanat
korea
äkeä
ankara
taitaa
...
ja koen jotenkin ne tilanteet sellaisina, jossa itse käyttäisin jo jotain muuta sanaa.
Olivatko kun ja koska toistensa synonyymejä?
Oliko imperatiivi aiemmin juhlallisempi "olkaat"?
Tekstin nuotti on jotenkin erilaista - mikä tekee nuotin?
Kalevanserkku kirjoitti:Sees2011 kirjoitti:Sanasto on ollut jonkin verran erilaista, sillä usein toistuvat sanat
korea
äkeä
ankara
taitaa
...
ja koen jotenkin ne tilanteet sellaisina, jossa itse käyttäisin jo jotain muuta sanaa.
Eivät nuo minulle, hämäläiselle, mitenkään outoja sanoja ole. Tänä vuonna 100 vuotta täyttäneen isoäitini sanastoon ei tosin kuulunut sanaa äkeä, mutta äkäinen kylläkin. Korea oli myös hänen käyttämiään sanoja, toki murrehahmossa koree ja korree. Omaan kieleeni tosin korea ei ole tarttunut, muuten kuin sanana jonka ymmärrän.
Kalevanserkku kirjoitti:Kivi oli myös tyylin taitajana nero. Erityisesti hänen sanajäjärjestyksensä on minua aina viehättänyt. Se poikkeaa muutamissa olellisissa kohdissa nykyisten kieli-ihmisten suosittelemastä sanajärjestyksestä, mielestäni Kiven eduksi. Erityisesti minua ärsyttää tuo väite, että suomi olisi sanajärjestykseltään SVO-kieli. On nimittäin niin ettei mokoma luokittelu ollenkaan sovi aitoon suomalaiseen kansankieleen, jossa subjektin verbin ja objektin keskinäinen sijainti lauseen sisällä vaihtelee sen mukaan mitä sanaa halutaan painottaa.
Pystynen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Kivi oli myös tyylin taitajana nero. Erityisesti hänen sanajäjärjestyksensä on minua aina viehättänyt. Se poikkeaa muutamissa olellisissa kohdissa nykyisten kieli-ihmisten suosittelemastä sanajärjestyksestä, mielestäni Kiven eduksi. Erityisesti minua ärsyttää tuo väite, että suomi olisi sanajärjestykseltään SVO-kieli. On nimittäin niin ettei mokoma luokittelu ollenkaan sovi aitoon suomalaiseen kansankieleen, jossa subjektin verbin ja objektin keskinäinen sijainti lauseen sisällä vaihtelee sen mukaan mitä sanaa halutaan painottaa.
Sanajärjestyksen vaihtelua tyylistä, painotuksesta, kieliopillisista seikoista tms. riippuen esiintyy suunnilleen jokaisessa maailman kielessä. Yleisluokitus kuten SVO kertoo vain, mikä on neutraali väitelauseen sanajärjestys, ei sitä tarvitse sen tiukemmin tulkita.
aikalainen kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Kivi oli myös tyylin taitajana nero. Erityisesti hänen sanajäjärjestyksensä on minua aina viehättänyt. Se poikkeaa muutamissa olellisissa kohdissa nykyisten kieli-ihmisten suosittelemastä sanajärjestyksestä, mielestäni Kiven eduksi. Erityisesti minua ärsyttää tuo väite, että suomi olisi sanajärjestykseltään SVO-kieli. On nimittäin niin ettei mokoma luokittelu ollenkaan sovi aitoon suomalaiseen kansankieleen, jossa subjektin verbin ja objektin keskinäinen sijainti lauseen sisällä vaihtelee sen mukaan mitä sanaa halutaan painottaa.
Sanajärjestyksen vaihtelua tyylistä, painotuksesta, kieliopillisista seikoista tms. riippuen esiintyy suunnilleen jokaisessa maailman kielessä. Yleisluokitus kuten SVO kertoo vain, mikä on neutraali väitelauseen sanajärjestys, ei sitä tarvitse sen tiukemmin tulkita.
Osittain kyllä, mutta riippuu myös kielestä ja tapauksesta. Esim. ruotsissa sanojen vekslaus SVO>VSO muuttaa väitelauseen kysymykseksi, suomessa ei. Ja esim. englannissa vekslaus SVO>OVS muuttaa helposti merkityksenkin, sillä esim. 'Johnny eats a chicken' on eri asia, kuin 'A chicken eats Johnny', kun taas suomessa merkitys säilyy näinkin päin: 'Broilerin hotkaisee Jussi'.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa