Kirjoittaja Taavetti » 12 Maalis 2011 00:15
Geenit siis määrittävät pituuskasvua, vaikka kasvuiän olosuhteet saattavat rajoittaa geneettisen pituuden toteutumista. Tässä on ollut esillä lähinnä ravinnon saannin mahdollisuus, mutta on siinä vielä ainakin yksi tekijä, johon en havainnut viitatuksi.
Paitsi ravinnon saatavuus ja sen sisältämä energia, saattaa kasvua rajoittaa myös ravinnon hankintaan tarvittava energia. Kasvuikäinen saattaa saada hyvinkin runsaan ravinnon, mutta jos sen hankintaan, tai muuhun liikehtimiseen kuluu huomattava osa ravinnosta, jää kasvuun, myös pituuskasvuun vähemmän. Liekö tutkittu, kumpaan kohdistuu valinta, kasvuun, vai vapaaehtoiseen liikkumiseen, jos on mahdollisuus valita niiden välillä.
Peruslaiska mieluummin syö ja makailee, kuin lähtee ylimääräisiin kuntoharjoituksiin tai leikkeihin. Toisaalta liikunta antaa sen verran mielihyvää, että melko moni valitsee mielellään sen. Jos sitä sovitetaan aikaamme, urheilevat ja leikkivät lapset kuluttavat energiansa liikuntaan, sen sijaan tietokoneiden ääressä energian kulutus voi olla vähäisempää, vaikka aivotyökin kuluttaa ihmeen paljon.
Joku runsaan ravinnon äärellä asustanut joukko voi jäädä lyhyeksi, jos lyhyydestä on sille jotain hyötyä, tai jos ravinnon hankinta kuluttaa runsaasti. Siinä suhteessa eivät vuodet ole tosiaan veljeksiä. Merellä vaihtelevat olosuhteet, myrskyt ja sellaiset, pohjoisilla merillä jää on eri vuosina erilaista. Ohut jää kantaa huonosti, paksu jää on työlästä avannon teolle. Myös lumitilanteen vaihtelu vaikuttaa vesillä, mutta sitäkin enemmän metsissä.
Onko esimerkiksi käsien pituuksilla erilainen merkitys vesistöillä kuin metsissä? Pitkällä kädellä ulottuu hiukan kauemmas, yltää vaikka poimimaan hedelmän tai munan pesästä, lyhyt käsi vie vähemmän tilaa. Toki menee useampia sukupolvia, että sellainen tekijä vaikuttaa ilmiasuun, mutta pitkän ajan kuluessa voi hyvinkin vaikuttaa.