Fagus kirjoitti:Teillä taitaa olla muinaisista orjista eri käsitys kuin minulla. Täällä orjat ovat olleet lähinnä palvelusväen asemassa, yllä mainitut mielikuvat tulevat Amerikan orjakaupasta ym. Toinen tapa millä suurtöinen maanviljeys voidaan toteuttaa voisi olla suurperheet, jolla on tuottoisa kaski saatu toimimaan. Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?
Fagus kirjoitti:Teillä taitaa olla muinaisista orjista eri käsitys kuin minulla. Täällä orjat ovat olleet lähinnä palvelusväen asemassa, yllä mainitut mielikuvat tulevat Amerikan orjakaupasta ym. Toinen tapa millä suurtöinen maanviljeys voidaan toteuttaa voisi olla suurperheet, jolla on tuottoisa kaski saatu toimimaan. Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?
Fagus kirjoitti: Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?
Sigfrid kirjoitti:Fagus kirjoitti: Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?
Kaskeamista käytettiiin rautakaudella koko maassa, mutta Lounais-Suomessa oli jo vakiintunut peltoviljely, joka tapahtui ennen veronkantoon tähtääviä maareformeja kyläkunnittain. Viljelyn tehoa lisäsi vuoroviljely, johon liittyi kesantovaihe.
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:Pohdin vielä varhaisten maanviljelijöiden lisääntymistä. Tuskin ne kuitenkaan eli niin vanhaksi, että täysi 10 kakaran panos olisi tullut täyteen, kun nämä lapsentekijät luultavasti itse kuolivat jo ennen biologisen lapsentekoiän, siis naisia koskien, päättymistä. Olisko siihen silloin jäänyt joku kolo orjakiintiöön? No tuskinpa sentään, ajat olivat varmaan liian kovia pohjoisen orjan ruokkimiseksi.
Jossakin vaiheessa pohdittiin sitäkin mahdollisuutta, että suomenkieli on saapunut näille kulmille juuri elinkeinomurroksen, metsästys-keräily => maanviljely, yhteydessä. Tämä hypoteesi on vaikeasti sovitettavissa nykyisin kielitieteilijöiden keskuudessa vallitseviin käsityksiin, ja on vaikeasti todettavissa, sillä viljely-innovaation meille välittäneet naapurikansat ovat 7000 vuotta sitten puhuneet meille läheistä kieltä, -jos kielieroa on ollut olemassakaan.
Kinaporin kalifi kirjoitti:wejoja kirjoitti:Vakuutan 30 puhalluksen kokemuksella, ettei juuri mikään ole niin helppoa kuin raudanvalmistus. :D
Mitä tarkoittaa tässä puhallus?
P.S. ahaa, kyse on ilmeisesti masuunin yhdestä yhtämittaisesta lämmitysjaksosta.
Florian Geyer kirjoitti:
Rautateknologiakin tuli reittiä Ananjino-Rovaniemi.
wejoja kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:wejoja kirjoitti:Vakuutan 30 puhalluksen kokemuksella, ettei juuri mikään ole niin helppoa kuin raudanvalmistus. :D
Mitä tarkoittaa tässä puhallus?
P.S. ahaa, kyse on ilmeisesti masuunin yhdestä yhtämittaisesta lämmitysjaksosta.
Juuri niin, 30 eri sulatuskertaa, keskimäärin tuotos noin 2,5 kg per sulatus.
Florian Geyer kirjoitti:Sarkajaon ulkopuolella olivat mm. kylien yhteiset metsästä, joista osa onnistuttiin pitämään myöhemminkin kylien *yhteismetsinä*, suurimman osan varasti valtio. Kun sarkajako purettiin esivallan toimesta *isojakona*, pyrittiin keskittämään kunkin talouden omistukset yksille peltoaukeille. ”Uudistusta” perusteltiin sillä, että sarkajaetuilla pelloilla kaikki taloudet joutuvat sovittamaan työnsä samanaikaisiksi. Todellinen huoli oli, että kollektiivinen työrytmi vahvisti kylien yhteishenkeä, -ja suomalaisuutta.
sumu kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Fagus kirjoitti: Mutta miten maanviljelys on järjestetty varhain?
Kaskeamista käytettiiin rautakaudella koko maassa, mutta Lounais-Suomessa oli jo vakiintunut peltoviljely, joka tapahtui ennen veronkantoon tähtääviä maareformeja kyläkunnittain. Viljelyn tehoa lisäsi vuoroviljely, johon liittyi kesantovaihe.
Peltoviljelyyn liittyy oleellisesti kotieläinten pito, lanta oli oleellinen osa viljelystä.Kauko niittyjen ravinteet hyödynnettiin kotoisilla pelloilla.
Sigfrid kirjoitti:Juu, kanttura hyödynnettiin lähes 100%:n tarkkuudella. Mitähän osaa ei hyödynnetty? Keksiikö kukaan.
wejoja kirjoitti:Florian Geyer kirjoitti:
Rautateknologiakin tuli reittiä Ananjino-Rovaniemi.
Saattoi tulla Rovaniemelle, mutta ei suinkaan maamme muihin osiin!
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:Ei kai edes kantasuomea ollut silloin vielä olemassa? Ei edes Uralia, kuten Rekonpoikakin edellä mainitsi, voida ympätä näin aikaisiin kausiin Suomen maaperällä.
Rekonpoika kirjoitti:Rovaniemen ensimmäisistä raudanvalmistajista sen verran että tuskin olivat saamelaisia, itämerensuomalaisista puhumattakaan. Aikion ym. saamelaisten Lapin-asutukseen yhdistämään ajanjaksoon välillä 250-800 liittyy paikallisen metallintuotannon ja keramiikantuotannon loppuminen ja löytöjen vähentyminen. Löydöt tuolla ajalla muuttuvat tuontitavaraksi. Suomalaiset tulivat vielä myöhemmin.
Florian Geyer kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:Rovaniemen ensimmäisistä raudanvalmistajista sen verran että tuskin olivat saamelaisia, itämerensuomalaisista puhumattakaan. Aikion ym. saamelaisten Lapin-asutukseen yhdistämään ajanjaksoon välillä 250-800 liittyy paikallisen metallintuotannon ja keramiikantuotannon loppuminen ja löytöjen vähentyminen. Löydöt tuolla ajalla muuttuvat tuontitavaraksi. Suomalaiset tulivat vielä myöhemmin.
Missä suomalaiset olivat siihen aikaan?
Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 40 vierailijaa