Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviäminen

Kulttuurintutkimus (kansatiede) tutkii menneisyyttä henkisen ja aineellisen kulttuurin kautta ja folkloristiikka kansanperinteen kautta.

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 25 Maalis 2017 14:32

Florian Geyer kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Rahkonen on ehkä liian kevyin perustein hyljännyt Viron muutamat uht-nimet:

Kas, nyt uht-sanuetta saa sopimaan paremmin #tekstiilikeramiikan levinnäisyysalueeseen. Mielestäni Rahkonen tekee virheen myös rajoittaessaan uht-ilmiön Suomenselän vedenjakajalle. Luonnollisesti po. sanuetta käyttänyt väestö on liikkunut myös vedenjakajan rannan puolella, eikä ole huomannut Rahkosen pilkkuviivaa?

Eihän niillä muuten olisi ollut mitään syytä hiippailla siellä vedenjakajallakaan. Pohjanlahdelle net on mennyt polskimaan, sano! Bai tö vei, miten on uht-sanue lahden takana?? PDT_Armataz_01_13

Korostan Viron osalta sanaa ehkä, Rahkonen on varmasti miettinyt asiaa jonkun kerran. Juuri Pohjanlahdelle ko. alueen vuohdoista on mitä ilmeisimmin menty, mutta jos ranta-alueella ei ole sanaa käyttävää tai säilövää väestöä tahi edes sopivia kannaksia, ei vuohtoja ehkä löydy?

Ehdottaisin edelleen varovasti että Kalmistonmäki-Olhavan ryhmä puhui merjalle jonkinlaista sukua olevaa X-kieltä ja omaksui sitten Suomenlahden etelärannalla virumaalais-vörolaisuuksia ja pohjoisrannalla saame-hämäläisyyksiä.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja aikalainen » 25 Maalis 2017 18:30

Jaska kirjoitti:Emäalueesta irrallisiksi jääneet siirtokunnat ovat tunnetusti aika nopeasti omaksuneet paikallisen enemmistökielen.

Niin varmaankin. Entä päinvastoin, onko esimerkkejä kaukaisista siirtokunnista, jotka ovat tunnollisesti seuranneet emämaan murrekehitystä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja aikalainen » 25 Maalis 2017 18:46

Kinaporin kalifi kirjoitti:Eli: kun Pohjanmaan Vuohto-sanasto sijaitsee juuri myöhäisemmällä karjalaisten tunnetulla reitillä, en sulkisi pois sitä vaihtoehtoa että näissä on kyseessä jonkun karjalan(?) murteen substraattisanasto.
Vähän toppuuttelen tuota karjalaisten tunnettua reitistöä ... se tunnettavuus on tiemmä vain oululaisten proffien spekulointia.

Olisiko vuohtoja lainattu kieleen sanaksi, mielenkiintonen kysymys. Sanoja on läntiselläkin murrealueella, joten pelkkä karjalaan lainaus ei oikein riitä. Mutta ehkä se olisi lainattu saameen, ja olisi siten levinnyt koko järvialueelle.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Juuri Pohjanlahdelle ko. alueen vuohdoista on mitä ilmeisimmin menty, mutta jos ranta-alueella ei ole sanaa käyttävää tai säilövää väestöä tahi edes sopivia kannaksia, ei vuohtoja ehkä löydy?
Niin, jos vuohto on tarkoittanut kannaksen ylittävää taipaletta (eikä kosken ohittavaa taipaletta), niin sen puuttuminen Pohjanmaalta selittyisi hyvin järvien vähäisyydellä. Vuottolahti ja vuottojärvet löytyvät Saimaalta Oulujärvelle johtavan tunnetun taipaleen varrelta, siellä nimi on selkeästi Pohjanlahden valuma-alueella.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja aikalainen » 25 Maalis 2017 18:48

Florian Geyer kirjoitti:Mielestäni Rahkonen tekee virheen myös rajoittaessaan uht-ilmiön Suomenselän vedenjakajalle. Luonnollisesti po. sanuetta käyttänyt väestö on liikkunut myös vedenjakajan rannan puolella, eikä ole huomannut Rahkosen pilkkuviivaa?

Olisi kannattanut käyttää yhtenäistä paksua punaista viivaa, niin olisivat huomanneet.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 25 Maalis 2017 18:52

Kinaporin kalifi kirjoitti: Juuri Pohjanlahdelle ko. alueen vuohdoista on mitä ilmeisimmin menty, mutta jos ranta-alueella ei ole sanaa käyttävää tai säilövää väestöä tahi edes sopivia kannaksia, ei vuohtoja ehkä löydy?


Eihän vetokannaksiin l. vuoht- uht- ähkiöihin liittyviä nimityksiä löydy, ellei:

- Paikassa siirrytään vedenjakajan yli vesistöstä toiseen;
- #Sanaa-käyttävä-väestö, so. kansainväliset merjalais-xläis-nerevalaiset liiku paikan kautta.

Kun olemme nyt huomanneet "lappalais"- ja "lantalais"-asutuksen olleen lomittain ja laikuittain, saattaa perusnimitys muuntua paikallisten puhujien mukaan, eikä olla mderkki useasta eri liikkujaväestä eri aikakausina?

Uht-oht-vuoht -nimistö ulottuu ilmeisesti Isolta Vedenjakajalta (=Itämeri/Jäämeri kontra Mustameri/Kaspia) aina viimotteen vetotaipaleeseen ennenku lasketellahan myötävirtahan iloosesti aina Örnsjöldsvikiin asti, jos siltä tuntuu. Kävin muuten vuosia sitten ite Örnsjöldsvikissä. Puhuivat minulle x-kieltä, eivätkä osanneet kaupassa myydä piimää, ennenku sanosin: "På finlanssvenska surmjölk." X-kielisisissä piimäpurkeissa luki jotain muuta.

Olen alkanut epäillä x-kielen olemassaoloa. Mun exä puhuu mulle ihan suomee vaan. Paitti milloin viroo kiusallaan. Eikä se ole edes viroo vaan vôruu.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 25 Maalis 2017 18:54

aikalainen kirjoitti:
Florian Geyer kirjoitti:Mielestäni Rahkonen tekee virheen myös rajoittaessaan uht-ilmiön Suomenselän vedenjakajalle. Luonnollisesti po. sanuetta käyttänyt väestö on liikkunut myös vedenjakajan rannan puolella, eikä ole huomannut Rahkosen pilkkuviivaa?

Olisi kannattanut käyttää yhtenäistä paksua punaista viivaa, niin olisivat huomanneet.


Älä huoli, siellä on maastossa punaasia plaikkuja, joissa lukee: "Olet nyt tässä." plus kunkinhetkisen välikantakielen nimitys.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 25 Maalis 2017 19:01

aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Eli: kun Pohjanmaan Vuohto-sanasto sijaitsee juuri myöhäisemmällä karjalaisten tunnetulla reitillä, en sulkisi pois sitä vaihtoehtoa että näissä on kyseessä jonkun karjalan(?) murteen substraattisanasto.
Vähän toppuuttelen tuota karjalaisten tunnettua reitistöä ... se tunnettavuus on tiemmä vain oululaisten proffien spekulointia.


Karjalaisten tunnettujen reittien Pohjanlahden päässä on jälkiä karjalais-asutuksesta.

aikalainen kirjoitti:Olisiko vuohtoja lainattu kieleen sanaksi, mielenkiintonen kysymys. Sanoja on läntiselläkin murrealueella, joten pelkkä karjalaan lainaus ei oikein riitä. Mutta ehkä se olisi lainattu saameen, ja olisi siten levinnyt koko järvialueelle.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Juuri Pohjanlahdelle ko. alueen vuohdoista on mitä ilmeisimmin menty, mutta jos ranta-alueella ei ole sanaa käyttävää tai säilövää väestöä tahi edes sopivia kannaksia, ei vuohtoja ehkä löydy?
Niin, jos vuohto on tarkoittanut kannaksen ylittävää taipaletta (eikä kosken ohittavaa taipaletta), niin sen puuttuminen Pohjanmaalta selittyisi hyvin järvien vähäisyydellä. Vuottolahti ja vuottojärvet löytyvät Saimaalta Oulujärvelle johtavan tunnetun taipaleen varrelta, siellä nimi on selkeästi Pohjanlahden valuma-alueella.


Sanue ylettyy Rahkosellakin Suomenselän vedenjakajalle. Siitä eteenpäin ei ole maastokohtia, joihin sanue helposti tarttuisi. Tosin Rahkonen mainitsee esimerkkejä rannikoltakin, jossa vetokannasta tarkoittava muinaissana on jäänyt jonkin niemen tyveen.

Oletus on, että sana tarttuu siihen paikkaan missä venettä vedetään pitkin kuivaa maata.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Maalis 2017 20:14

Florian Geyer kirjoitti:
Oletus on, että sana tarttuu siihen paikkaan missä venettä vedetään pitkin kuivaa maata.


= veneheitto PDT_Armataz_01_29



Veneheitto



Tervetuloa Veneheittoon. Veneheitto on Suomen napa.



Mistä nimi?

Nimi on saanut alkunsa, kun rannikon ihmiset 1500-luvulla tulivat veneellä Siikajokea pitkin kohti Oulujärveä kalastamaan ja kirkkoon. He joutuivat jättämään veneensä nykyisen Veneheiton kylän keskustan kohdalle ja jatkamaan kulkuaan jalkaisin vajaa 10 km.



Sijainti

Veneheitto sijaitsee Vaalan kunnassa Oulun ja Kajaanin puolivälissä.


http://185.22.134.6/?site=187&page=1250

Tosin kirkkoon ei tarvinnut mennä Oulujärvelle, koska niitä oli rannikolla jo 1300-luvulta lähtien. Eivätkä ne jättäneet venettään Veneheittoon, vaan kuljettivat ne maaselän yli, joka oli muinoin maankohoaman vuoksi lyhyempi. Vene siis heitettiin.

Ja tässäkin tapauksessa kulku liittyy Oulujoen vesistöön, ei Kannakselle päin.
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 25 Maalis 2017 20:25, muokattu yhteensä 4 kertaa
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Maalis 2017 20:18

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Eli: kun Pohjanmaan Vuohto-sanasto sijaitsee juuri myöhäisemmällä karjalaisten tunnetulla reitillä, en sulkisi pois sitä vaihtoehtoa että näissä on kyseessä jonkun karjalan(?) murteen substraattisanasto. Se saattaa liittyä oletettuun itäkantasuomeen ja sen kontakteihin suhteessa Virumaan ja Vörumaan kieleen, mutta myös vepsään. Itäkantasuomi saattoi sisältää X-kielisen substraatin tms., edellinen oli imsua, jälkimmäinen ei.



Karjalaisten tunnettu reitti on useimmille suomalaisille tuntematon, paitsi Oulujoen vesistön osalta. Sukunimistön perusteella Kannaksen karjalaisia tuli Pyhäjoen latvoille, eli Pyhäjärvelle, mutta kyseinen asutus taantui jo 1500-luvulla.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 25 Maalis 2017 22:20

Sigfrid kirjoitti:
Karjalaisten tunnettu reitti on useimmille suomalaisille tuntematon, paitsi Oulujoen vesistön osalta. Sukunimistön perusteella Kannaksen karjalaisia tuli Pyhäjoen latvoille, eli Pyhäjärvelle, mutta kyseinen asutus taantui jo 1500-luvulla.


Pähkinäsaaren raja jätti Pyhäjoen karjalaisten kulkuväyläksi Pohjanlahdelle.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 25 Maalis 2017 22:33

Rahkonen on ollut myös aika maltillinen jagr => jauri/järvi -sanueen löytämisessä. Paikkakunta #Järvä on jäänyt tarkalta silmältä huomaamatta.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 25 Maalis 2017 23:10

Florian Geyer kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Karjalaisten tunnettu reitti on useimmille suomalaisille tuntematon, paitsi Oulujoen vesistön osalta. Sukunimistön perusteella Kannaksen karjalaisia tuli Pyhäjoen latvoille, eli Pyhäjärvelle, mutta kyseinen asutus taantui jo 1500-luvulla.


Pähkinäsaaren raja jätti Pyhäjoen karjalaisten kulkuväyläksi Pohjanlahdelle.


Riippumatta mitä siitä kuvittelet asia ratkaistiin voimalla ja Ruotsi oli vahvempi. Koko rannikko Turusta Tukholmaan kuului Ruotsille. Aina vuoteen 1809 asti ryssä esiintyi rosvoina, ei hallitsijana. Ei niillä ollut sen kummenpaa oikeutta kuin rosvoilla on. Rosvot ajettiin pois, jos yrittivät. Joskus saivat saalista toimialla kuten rosvojoukko toimii. Maineen vuoksi karjlaisia kutsuttiin ryssiksi vielä 1900-luvun alussa, vasta Kuussaaren aikaiset propagandistit toivat tämän heimosodan idean itäslaaveja vastaan ja uudistivat karjalaisten maineen.

Haluatko linkkejä aiheeseen? Edes Paasikivi ei tunnustanut karjalaisia suomalaisiksi heidän maineensa vuoksi.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 26 Maalis 2017 09:10

Sigfrid kirjoitti:Riippumatta mitä siitä kuvittelet asia ratkaistiin voimalla ja Ruotsi oli vahvempi. Koko rannikko Turusta Tukholmaan kuului Ruotsille. Aina vuoteen 1809 asti ryssä esiintyi rosvoina, ei hallitsijana. Ei niillä ollut sen kummenpaa oikeutta kuin rosvoilla on. Rosvot ajettiin pois, jos yrittivät. Joskus saivat saalista toimialla kuten rosvojoukko toimii. Maineen vuoksi karjlaisia kutsuttiin ryssiksi vielä 1900-luvun alussa, vasta Kuussaaren aikaiset propagandistit toivat tämän heimosodan idean itäslaaveja vastaan ja uudistivat karjalaisten maineen.

Haluatko linkkejä aiheeseen? Edes Paasikivi ei tunnustanut karjalaisia suomalaisiksi heidän maineensa vuoksi.

Mukava huomata että Rekonpoika ja Sipi ovat löytäneet toisensa, Rekonpojan mukaan uralilaiset ovat rosvoja, Sipin mukaan uralilaiset karjalaiset ovat rosvoja. Tietysti ruotsalaisetkin ovat rosvoja, mutta ilmeisesti tuossa tapauksessa on kyse Li Andersonin ns. paremmasta rosvouksesta.

Syy siihen, miksi juuri esim. noilla Pohjanmaan kannaksilla esiintyy Vuohto-nimiä, saattaa liittyä karjalaisten ja saamelaisten yhteistoimintaa alueella, vrt.:

"Vilkuna lähti siitä, että Saimaalta Pyhäjoen kautta Pohjanlahteen kulkeva venetie oli Käkisalmen karjalaisille tärkein – jopa ainoa vesireitti ja veronkantoväylä vuosittain toistuvassa Pohjanlahden rannikon nautinnassa ja verotuksessa. Karjalaisten oppaina ja kyytimiehinä venereitillä olivat Vilkunan mukaan olleet saamelaiset: ”Kuljetus tapahtui lappalaisten toimesta kyläalueelta kyläalueelle …”[34]".

http://www.ennenjanyt.net/2011/04/pahki ... pinmaahan/

Karjalaiset etenivät tietysti Pohjanlahdelle lapinkylien kautta, käyden kauppaa niissä. Vetokannaksella sijaitseva kylä lienee ollut erityisen tärkeä, koska siinä oli pakko pysähtyä. Kun karjalaiset muutenkin ilmeisen mielellään pariutuivat saamenpuhujien kanssa, heitä lienee jäänyt muutama myös tuonne Lesti-, Kala-, Pyhä- ja Siikajoen latvoille, Nimet voisivat olla kaakosta tulevaa jäämistöä tästä varhaisesta sekakylästä, kun sanastolle on esikuvia merjalais-muromalaiselta alueelta.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 26 Maalis 2017 09:52

Kinaporin kalifi kirjoitti:... uralilaiset ovat rosvoja, Sipin mukaan uralilaiset karjalaiset ovat rosvoja. Tietysti ruotsalaisetkin ovat rosvoja, mutta ilmeisesti tuossa tapauksessa on kyse Li Andersonin ns. paremmasta rosvouksesta.


Oikeesti ruotsalaiset ovat #indohunnien jälkeläisiä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Syy siihen, miksi juuri esim. noilla Pohjanmaan kannaksilla esiintyy Vuohto-nimiä, saattaa liittyä karjalaisten ja saamelaisten yhteistoimintaa alueella, vrt.:

"Vilkuna lähti siitä, että Saimaalta Pyhäjoen kautta Pohjanlahteen kulkeva venetie oli Käkisalmen karjalaisille tärkein – jopa ainoa vesireitti ja veronkantoväylä vuosittain toistuvassa Pohjanlahden rannikon nautinnassa ja verotuksessa. Karjalaisten oppaina ja kyytimiehinä venereitillä olivat Vilkunan mukaan olleet saamelaiset: ”Kuljetus tapahtui lappalaisten toimesta kyläalueelta kyläalueelle …”[34]".

http://www.ennenjanyt.net/2011/04/pahki ... pinmaahan/

Karjalaiset etenivät tietysti Pohjanlahdelle lapinkylien kautta, käyden kauppaa niissä. Vetokannaksella sijaitseva kylä lienee ollut erityisen tärkeä, koska siinä oli pakko pysähtyä. Kun karjalaiset muutenkin ilmeisen mielellään pariutuivat saamenpuhujien kanssa, heitä lienee jäänyt muutama myös tuonne Lesti-, Kala-, Pyhä- ja Siikajoen latvoille, Nimet voisivat olla kaakosta tulevaa jäämistöä tästä varhaisesta sekakylästä, kun sanastolle on esikuvia merjalais-muromalaiselta alueelta.


Ennen karjalaisia näitä joki-vetokannas-joki-reittejä kulkivat molempiin suuntiin uht-oht-vuoht -sanueen ymmärtäjät, permiläiset, merjalaiset ja nerevat. Samaa tapahtui Vienajoen, Suhona, Pinegan ja mahdollisesti Petsoran suuntaan. Arkeologinen aineisto yms. kertoo liikkumisesta.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 26 Maalis 2017 10:11

Florian Geyer kirjoitti:Ennen karjalaisia näitä joki-vetokannas-joki-reittejä kulkivat molempiin suuntiin uht-oht-vuoht -sanueen ymmärtäjät, permiläiset, merjalaiset ja nerevat. Samaa tapahtui Vienajoen, Suhona, Pinegan ja mahdollisesti Petsoran suuntaan. Arkeologinen aineisto yms. kertoo liikkumisesta.


Jos tarkoitat permin puhujia, niin tuskin heitä tuolla liikkui. Karjalaisia kauppapermejä saattoi hyvinkin liikkua. Nerevat taas vaikuttavat nimen perusteella (ner "vesi", Nereva joki tms. ) jonkinlaiselta imsu-balttilaiselta sekakansalta Virossa, eivät he tuolla liikkuneet. Merjalaiskontaktit ovat kuitenkin vahvasti kuvassa mukana, mutta liittyen ketjuun merja-X-saami:

"Missään nykyään tunnetussa saamelaiskielessä ei esiinny kantasanoihin *ukti, *veksi /*viksi, *käme, *sonta palautuvia sanoja. Näin ollen näiden nimien taustalla oleva sanasto näyttää kadonneen jo ennen suomen, saamen ja mordvankin erilliskehitystä. Sen sijaan on luultavampaa, että sanat säilyivät kauemmin olettamassani x ­kielessä (tai ­kielissä) ja merjalaiskielissä.

...Tulkitsisin nimistöaineistoa hypoteettisesti siten, että länsiuralilaisen kielen pohjoista murretta puhuneet tekstiilikeraamikot alkoivat rautakaudelle tultaessa Suomen ja Karjalan alueella eriytyä kielellisesti toisaalta kantasaamelaiseksi ja toisaalta x ­ kieliseksi ryhmäksi tai luultavammin eri murteisiin perustuviksi ryhmiksi. Kanta­saamella oli enemmän yhteistä sen kantasuomalaisen kielimuodon kanssa, josta syntyi sittemmin itämerensuomi (Sammallahti 1999: 70). Sillä oli lisäksi germaani­kontakteja (Aikio 2006). Sen sijaan x ­kielellä (­kielillä), jolla saattoi olla useampia
tytärkieliä, oli enemmän yhteyttä Rybinskin–Kostroman Volgalle (merjalaisalueille) ja etenkin Venäjän pohjoiselle järvialueelle. Suomen alueella esiintyvällä x ­kielisellä nimistöllä onkin erittäin vahva edustus juuri Syvärin ja Suhonan välisellä alueella (kartta 24)."
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Maalis 2017 10:19

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Riippumatta mitä siitä kuvittelet asia ratkaistiin voimalla ja Ruotsi oli vahvempi. Koko rannikko Turusta Tukholmaan kuului Ruotsille. Aina vuoteen 1809 asti ryssä esiintyi rosvoina, ei hallitsijana. Ei niillä ollut sen kummenpaa oikeutta kuin rosvoilla on. Rosvot ajettiin pois, jos yrittivät. Joskus saivat saalista toimialla kuten rosvojoukko toimii. Maineen vuoksi karjlaisia kutsuttiin ryssiksi vielä 1900-luvun alussa, vasta Kuussaaren aikaiset propagandistit toivat tämän heimosodan idean itäslaaveja vastaan ja uudistivat karjalaisten maineen.

Haluatko linkkejä aiheeseen? Edes Paasikivi ei tunnustanut karjalaisia suomalaisiksi heidän maineensa vuoksi.

Mukava huomata että Rekonpoika ja Sipi ovat löytäneet toisensa, Rekonpojan mukaan uralilaiset ovat rosvoja, Sipin mukaan uralilaiset karjalaiset ovat rosvoja. Tietysti ruotsalaisetkin ovat rosvoja, mutta ilmeisesti tuossa tapauksessa on kyse Li Andersonin ns. paremmasta rosvouksesta.



No, minulla on tästä ominaisuudesta tuhat kertaa enemmän näyttöä kuin muinaiskarjalaisesta asutuksesta Kemin tai Iin eteläpuolen rannikolla. Haluatko linkkejä karjalaisista muiden silmin? On hiukan säälitäävääkin suomalaisten savolaisten halu löytää glooriaa karjalaisten historian kautta. Ymmärrän toki että esimerkiksi lounaissuomalaiset saattavat ihmetellä selkeää kantaani, koska heidän historiansa on toisenlainen ja myös kokemukset.


Syy siihen, miksi juuri esim. noilla Pohjanmaan kannaksilla esiintyy Vuohto-nimiä, saattaa liittyä karjalaisten ja saamelaisten yhteistoimintaa alueella, vrt.:

"Vilkuna lähti siitä, että Saimaalta Pyhäjoen kautta Pohjanlahteen kulkeva venetie oli Käkisalmen karjalaisille tärkein – jopa ainoa vesireitti ja veronkantoväylä vuosittain toistuvassa Pohjanlahden rannikon nautinnassa ja verotuksessa. Karjalaisten oppaina ja kyytimiehinä venereitillä olivat Vilkunan mukaan olleet saamelaiset: ”Kuljetus tapahtui lappalaisten toimesta kyläalueelta kyläalueelle …”[34]".

http://www.ennenjanyt.net/2011/04/pahki ... pinmaahan/



Vilkuna voi lähteä niin kuin haluaa, mutta historiatutkimuksen pitää perustua faktoihin, ei oletuksiin.


Karjalaiset etenivät tietysti Pohjanlahdelle lapinkylien kautta, käyden kauppaa niissä. Vetokannaksella sijaitseva kylä lienee ollut erityisen tärkeä, koska siinä oli pakko pysähtyä. Kun karjalaiset muutenkin ilmeisen mielellään pariutuivat saamenpuhujien kanssa, heitä lienee jäänyt muutama myös tuonne Lesti-, Kala-, Pyhä- ja Siikajoen latvoille, Nimet voisivat olla kaakosta tulevaa jäämistöä tästä varhaisesta sekakylästä, kun sanastolle on esikuvia merjalais-muromalaiselta alueelta.


Sinäkin lähdet nyt tällaisesta oletuksesta.
Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 26 Maalis 2017 10:22, muokattu yhteensä 1 kerran
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Maalis 2017 10:21

Florian Geyer kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:... uralilaiset ovat rosvoja, Sipin mukaan uralilaiset karjalaiset ovat rosvoja. Tietysti ruotsalaisetkin ovat rosvoja, mutta ilmeisesti tuossa tapauksessa on kyse Li Andersonin ns. paremmasta rosvouksesta.


Oikeesti ruotsalaiset ovat #indohunnien jälkeläisiä.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Syy siihen, miksi juuri esim. noilla Pohjanmaan kannaksilla esiintyy Vuohto-nimiä, saattaa liittyä karjalaisten ja saamelaisten yhteistoimintaa alueella, vrt.:

"Vilkuna lähti siitä, että Saimaalta Pyhäjoen kautta Pohjanlahteen kulkeva venetie oli Käkisalmen karjalaisille tärkein – jopa ainoa vesireitti ja veronkantoväylä vuosittain toistuvassa Pohjanlahden rannikon nautinnassa ja verotuksessa. Karjalaisten oppaina ja kyytimiehinä venereitillä olivat Vilkunan mukaan olleet saamelaiset: ”Kuljetus tapahtui lappalaisten toimesta kyläalueelta kyläalueelle …”[34]".

http://www.ennenjanyt.net/2011/04/pahki ... pinmaahan/

Karjalaiset etenivät tietysti Pohjanlahdelle lapinkylien kautta, käyden kauppaa niissä. Vetokannaksella sijaitseva kylä lienee ollut erityisen tärkeä, koska siinä oli pakko pysähtyä. Kun karjalaiset muutenkin ilmeisen mielellään pariutuivat saamenpuhujien kanssa, heitä lienee jäänyt muutama myös tuonne Lesti-, Kala-, Pyhä- ja Siikajoen latvoille, Nimet voisivat olla kaakosta tulevaa jäämistöä tästä varhaisesta sekakylästä, kun sanastolle on esikuvia merjalais-muromalaiselta alueelta.


Ennen karjalaisia näitä joki-vetokannas-joki-reittejä kulkivat molempiin suuntiin uht-oht-vuoht -sanueen ymmärtäjät, permiläiset, merjalaiset ja nerevat. Samaa tapahtui Vienajoen, Suhona, Pinegan ja mahdollisesti Petsoran suuntaan. Arkeologinen aineisto yms. kertoo liikkumisesta.


Voitaisko mitenkään palata maan tasalle historiakysymyksissä, kun foorumin nimi on Muinainen Suomi?
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 26 Maalis 2017 10:29

sumu kirjoitti:Lestinjärvi ja suomenselkä olivat myös hämäläisten eränautintoja kuinka on selitettävissä heidän ja karjalaisten yhteiselo vai onko kyseessä eri aikakaudet.

Löytyyhän nimiä myös Hämeestä, esim. Vohtenoinen vrt. Lappeenrannan Vuohtniemi, mikä saattaa viitata sihen, että Lestijärvellä jne. kyseessä olivat aluksi jonkinlaiset esikarjalaiset jotka asioivat myös Hämeen saamenpuhujien kanssa?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 26 Maalis 2017 10:42

Sigfrid kirjoitti:No, minulla on tästä ominaisuudesta tuhat kertaa enemmän näyttöä kuin muinaiskarjalaisesta asutuksesta Kemin tai Iin eteläpuolen rannikolla. Haluatko linkkejä karjalaisista muiden silmin? On hiukan säälitäävääkin suomalaisten savolaisten halu löytää glooriaa karjalaisten historian kautta.

Vilkuna voi lähteä niin kuin haluaa, mutta historiatutkimuksen pitää perustua faktoihin, ei oletuksiin.

Totta puhuen minua ei oikeastaan kiinnosta ilmeisen ankeat henkilökohtaiset kokemuksesi, eikä muiden niitä tukevat havainnot. Olen kuitenkin pahoillani että sinulla on asiasta huono olo. Itse aiheeseen liittyen ovat lukuisat akateemikot ovat kuitenkin aivan eri luokan lähde uskottavuudeltaan verrattuna sinuun. Jätän ainakin itse nämä tähän aiheeseen liittyvät aika arvattavat kommenttisi huomioimatta, jos et nyt et löydä asiaasi tukevia akateemisia tutkimuksia.

Savolaiset ovat muuten aika pitkälti karjalaisia, jos et ole sattunut huomaamaan. On ikävää, jos näiden yhteyksien ymmärtämisen halu on mielestäsi säälittävää. Ehkä sinun vain kannattaa sivuttaa nämä keskustelut?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Poronhoidon synty ja saamen (ja itämerensuomen) leviämin

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 26 Maalis 2017 10:54

Voht-alkuisia nimiä on enien Lounais-Suomessa, seuraavaksi Hämeessä. Saattaa siis olla varsinaissuomalainen siirtonimi.

Vuoht* alkuisia Pyhäjärvellä ja Lestijärvellä. Kuten jo totesin, muinaiskarjalainen kylä sijaitsi Pyhäjärvellä, todennäköisesti myös läheisellä Lestijärvellä. Lähteet Armas J. Luukko jaKansalaisen Karttapaikka. Nämä asutukset taantuivat jo 1500-luvulla Ruotsin otteen kiristyessä, osin juuri savolaisten ansiosta. Vuoht-alkuisia on muualla vain Karjalaan rajoittuvalla alueella. Siis historia Pyhäjärven karjalaisesta pisteasutuksesta on perusteltavissa. Muualta ei ole löytynyt todisteita tuon aikakauden (ennen 1500-lukua) karjalaisasutuksesta, joka olisi tullut kaakosta,
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

EdellinenSeuraava

Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Google [Bot] ja 17 vierailijaa