Sigfrid kirjoitti:Luulen kuitenkin, tästä huolimatta, että tämä foorumi on tekee kuolemaa.
Eikä kun Suomen germaanit teki kuolemaa. Kuvassa Eetran lähistöllä kohoava Ilveskallio.
Sigfrid kirjoitti:Luulen kuitenkin, tästä huolimatta, että tämä foorumi on tekee kuolemaa.
Pystynen kirjoitti: ...
Pystynen kirjoitti:Jaa, muistuukin mieleen, että aikaisemmin foorumilla on myös heitelty jotain sellaisia spekulaatioita, että V-Suomessa olisi ollut rinnan sekä arkaaisempaa että uudempaa kielimuotoa puhuvia germaaneita, jolloin voitaisiin Aura ja Eura ajoittaa suunnilleen samanaikaisiksi. (Ei tietenkään ole mahdotonta, mutta taivun nykyään vahvemmin samalle kannalle Jaskan kanssa, että nämä selittyvät parhaiten juuri eri-ikäisinä lainoina, ennen ja jälkeen luoteisgermaanisen kauden.)
Pystynen kirjoitti:Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.
aikalainen kirjoitti:Pystynen kirjoitti: ...
Todella hyvää pyörittelyä suomengermaanista!
Onko muuten pakko olettaa suomengermaani Suomeen, vai voiko edes teoriassa sijaita jossain Imsulandian lähellä ... eli miten lainat ajoittuvat, olisiko ne otettu jo alkukodissaan majailevaan kanta-imsuun vai vasta myöhempään suomi-imsuun?
aikalainen kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.
Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Joen törmät ovat kartan mukaan aika korkeat, korkeuskäyrien pohjalta ja esim. juuri Loimaan kohdalla. Itse jokiuoma olisi siis ehkä ko. lotma, vrt. Olhava < ?*alho-, joka on vastaavasti ja tässä tapauksessa paikoin hyvin korkeatörmäinen joki.aikalainen kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.
Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.
aikalainen kirjoitti:Tulkitsemme käyriä eri tavoin. Loimaan kohdalla ei ole yhtä tasaista kuin muualla, mutta korkeuskäyrät eivät silti mielestäni osoita erityisempää laaksoa. Edes joen uoma törmineen ei ole niiden perusteella mitenkään poikkeava normaaliin uomaan nähden. Kävin myös Loimaan kolmelta sillalta katsomassa jokea, eikä yhdessäkään näkynyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Niin, se käynti oli virtuaalinen, Google Mapsin ukkelin silmin katseltuna, joten voit itsekin käydä tekemässä oman arviosi.
Koitanpas, toimisiko tämä linkki.
aikalainen kirjoitti:Tulkitsemme käyriä eri tavoin. Loimaan kohdalla ei ole yhtä tasaista kuin muualla, mutta korkeuskäyrät eivät silti mielestäni osoita erityisempää laaksoa. Edes joen uoma törmineen ei ole niiden perusteella mitenkään poikkeava normaaliin uomaan nähden. Kävin myös Loimaan kolmelta sillalta katsomassa jokea, eikä yhdessäkään näkynyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Niin, se käynti oli virtuaalinen, Google Mapsin ukkelin silmin katseltuna, joten voit itsekin käydä tekemässä oman arviosi.
aikalainen kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.
Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.
Arxhgos kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Tällaistakin tunnetusti tapahtuu, esim. vaikka nimi Loimaa, keskiajalla Lodhma, jonka kantasuomalainen originaali *lotma 'laakso' on säilynyt vain alueella itäsuomi–lyydi.
Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.
Loimijoki johtaa Loimon hallintopitäjään, kts sivu 9
http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL1.pdf
joka on luultavasti ollut olemassa ennen Loimaata.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Arxhgos kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Loimaa on Loimijoen varrella. Kumpi sitten onkaan originaali ja kumpi johdos, Loimi vai Loimaa. Jos joki on alkuperäinen, niin lähtösanaksi pitäisi väännellä lotma/lotmi. Saattaa toimia niinkin päin. Kartalta katsoen joki virtaa tasaisten peltoaukeiden keskellä, eikä laaksossa.
Loimijoki johtaa Loimon hallintopitäjään, kts sivu 9
http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL1.pdf
joka on luultavasti ollut olemassa ennen Loimaata.
Hyvä huomio. Loimon laakso, jos nimi liittyy *lotmaan, olisi siis ollut jossain Pyhäjärven pohjoispuolella?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimo
Kinaporin kalifi kirjoitti:Hyvä huomio. Loimon laakso, jos nimi liittyy *lotmaan, olisi siis ollut jossain Pyhäjärven pohjoispuolella?Arxhgos kirjoitti:Loimijoki johtaa Loimon hallintopitäjään, kts sivu 9
http://www.lounaisluonto.net/julkaisut/LHL/LHL1.pdf
joka on luultavasti ollut olemassa ennen Loimaata.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loimo
Kinaporin kalifi kirjoitti:No joo, ei tuo ihan Olhavaa vastaa, mutta ehkä kyse on suhteellisesta alhosta? Loimaan seutuhan on kai muuten hyvin tasaista, pienempikin rantatörmä on siis ehkä iso asia.aikalainen kirjoitti:Tulkitsemme käyriä eri tavoin. Loimaan kohdalla ei ole yhtä tasaista kuin muualla, mutta korkeuskäyrät eivät silti mielestäni osoita erityisempää laaksoa. Edes joen uoma törmineen ei ole niiden perusteella mitenkään poikkeava normaaliin uomaan nähden. Kävin myös Loimaan kolmelta sillalta katsomassa jokea, eikä yhdessäkään näkynyt mitään tavanomaisesta poikkeavaa. Niin, se käynti oli virtuaalinen, Google Mapsin ukkelin silmin katseltuna, joten voit itsekin käydä tekemässä oman arviosi.
Koitanpas, toimisiko tämä linkki.
wejoja kirjoitti:Entäpä aikajänne suhteessa rannansiirtymään? Korkeus lienee kuitenkin sadan metrin luokkaa niillä main, eli joki olisi syntynyt jo mesoliittisella kaudella?
Kinaporin kalifi kirjoitti: vrt. Olhava < ?*alho-, joka on vastaavasti ja tässä tapauksessa paikoin hyvin korkeatörmäinen joki.
aikalainen kirjoitti:wejoja kirjoitti:Entäpä aikajänne suhteessa rannansiirtymään? Korkeus lienee kuitenkin sadan metrin luokkaa niillä main, eli joki olisi syntynyt jo mesoliittisella kaudella?
Loimaan kohdalla joen pinnan korkeus näkyy olevan vajaat 80 m. Mutta mitä varsinaisesti ajat takaa?
aikalainen kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti: vrt. Olhava < ?*alho-, joka on vastaavasti ja tässä tapauksessa paikoin hyvin korkeatörmäinen joki.
Ainakin tällä kohtaa Olhavanjoki on melkoisessa notkossa. Korkeus käy ilmi, kun vertaa vastarannan puihin ja lähirannan veneeseen.
Onko tuo alho-selitys kuinkakin tukevalla pohjalla? Paikannimihaku löytää Olhava-nimistöä myös Suomesta.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Muitakin selityksiä on esitetty, tämä ?*alho- taitaa olla Mikkolan esittämä 1900-luvun alussa. Olisiko nimessä ehkä näkyvissä merjalaistyyppistä a>o-vaihtelua, Suomen nimet voisivat ehkä olla siirtonimiä?aikalainen kirjoitti:Onko tuo alho-selitys kuinkakin tukevalla pohjalla? Paikannimihaku löytää Olhava-nimistöä myös Suomesta.
---
Joki kuitenkin myös ihan oikeasti virtaa syvässä uomassa, vasta Ilmajärven luona rantavalli madaltuu.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kiipesin muuten tuolle kuvauspaikkana käytetylle Olegin kurgaanille pari päivää sitten.
wejoja kirjoitti:En näemmä pysy vauhdissa mukana, sillä olin vielä Eurajoella pohtimassa rantaviivaa eri aikakausina.aikalainen kirjoitti:Loimaan kohdalla joen pinnan korkeus näkyy olevan vajaat 80 m. Mutta mitä varsinaisesti ajat takaa?
aikalainen kirjoitti:Vastaavasti Ilmajärvi tai Ilmen kuulostaa saamelaistyyppiseltä ylä/ylimmäinen-sanalta. Kuten Ilomantsi tai Ilmeenjoki (Karjalassa). Olisikohan tuo sitten saamea tai jotain muuta uralilaista kieltä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Nimen vanha venäläinen muoto on Илмерь Ilmer' tai Ilmerj, nimessä saattaisi olla jälkimmäisen osan osalta taustalla Rahkosen identifioima länsitsuudilainen *järi, joten nimen alkukin voisi olla siis tsuudia?
Kinaporin kalifi kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Vastaavasti Ilmajärvi tai Ilmen kuulostaa saamelaistyyppiseltä ylä/ylimmäinen-sanalta. Kuten Ilomantsi tai Ilmeenjoki (Karjalassa). Olisikohan tuo sitten saamea tai jotain muuta uralilaista kieltä.
Hyvä idea, mutta Ilmajärveen laskee ainakin kolme isompaa jokea l. Msta, Lovat ja Shelon. Se ei siis ole ylimmäinen siinä mielessä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Nimen vanha venäläinen muoto on Илмерь Ilmer' tai Ilmerj, nimessä saattaisi olla jälkimmäisen osan osalta taustalla Rahkosen identifioima länsitsuudilainen *järi, joten nimen alkukin voisi olla siis tsuudia?
"As for the vocabulary, there apparently existed such words as Meryan *jäγra/ä, East Čudian *jädra/ä (roughly east of the River Msta) and West Čudian *järi (west of the River Msta) ‘lake’."
https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... sequence=1
Paluu Kulttuurintutkimus ja folkloristiikka
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 34 vierailijaa