Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies
Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'
Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies
Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'
Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.
Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.
Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies
Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'
Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.
Mielenkiintoinen havainto Aikiolta, hieman hämmästyttää ettei hän ole huomioinut Rahkosen 2013 julkaistua väitöskirjaa tässä vuoden 2015 työssään, vrt:"The word does not appear to have reflexes in branches other than Permic and Mansi." Sanahan on kuitenkin välittynyt myös Suomen alueelle saamelais-merjalaisten-murteiden pohjalta.
Ehkä hän katsoi, ettei niistä saa mitään lisäantia etymologialle, kun substraattikielten äännekehitys ei ole vielä selvillä. Etymologioita todistellessa vain säännöllisillä äännesuhteilla on merkitystä. Se olisi siis väkisinkin jäänyt vain maininnan tasolle, tosin olisihan se vahvistanut että sanassa oli juuri ks- eikä sk-yhtymä.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ehkä hän katsoi, ettei niistä saa mitään lisäantia etymologialle, kun substraattikielten äännekehitys ei ole vielä selvillä. Etymologioita todistellessa vain säännöllisillä äännesuhteilla on merkitystä. Se olisi siis väkisinkin jäänyt vain maininnan tasolle, tosin olisihan se vahvistanut että sanassa oli juuri ks- eikä sk-yhtymä.
Ehkä, ihmettelen silti maininnan puutetta. Frog ja Saarikivi tosin epäilivät Rahkosen aineistoa De situ linguarum-kirjoituksessaan, ehkä Aikio oli asian suhteen myös mietteliäs.
Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies
Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'
Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ante Aikio rekonstruoi komin ja mansin perusteella jo kantauraliin sanan *wiksi 'kanava':
https://www.academia.edu/11646631/Studi ... tymologies
Komi: vis (visk-) 'channel or brook through which a lake drains into a river; weir set up in such a place'
Mansi: *äγt 'head of a river, channel between two lakes or between a lake and a river'
Myös rekonstruktio *wiski olisi mahdollinen, mutta merjalaiskielten perusteella *wiksi on alkuperäinen asu. Näin siis Pauli Rahkosen nimielementti Vieksa 'välijoki' saa laajemman uralilaisen yhteyden.
Mielenkiintoista!
Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.
Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.
Sigfrid kirjoitti:Alavieska ja Ylivieska lienevät saamelaispohjaisia sanoja, joissa saame vieskaan on liitetty Pohjanmaalla normaali joen sijaintipaikkaliite.
Kinaporin kalifi kirjoitti:*Viksi-nimet rönsyilevät (myös Suomen alueella), ne voisivat esim. ehkä jakautua merja-muroma-saame-alueella i- ja e-linjoihin, esim. :
- Vuoksen Suvanto: Viiksanlahti < "Viiksajoenlahti"
- Kuhmo Vieksinjoki
- muromalaisalueella kaupunki Viksa Oka-joen vieressä, siis Выкса, paikan viiksa-jokia vosivat olla kaupungin järvien väliset joet, vrt. paikan järvien nimet "Verhneviksunskij prud ja Prud Nizhnij, "Viksan ylälampi" ja ""Alalampi"
- Pello Veksajoki
- mm. Asikkala Vä(ä?)ksyjoki, olisiko tässäkin taustalla veksa-nimi?
- merjalaisalueella Rostovin Nerojärven laskujoki Veksa, siis Векса
Hieman vaikea arvioida, onko tämä i vs. e-kehitys satunnaista vai onko tässä takana jokin murrekehitys, vrt. myös tämä epäilemäni o>ö vs. tässä mahdollinen e>ä?
Jaska kirjoitti:Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)
Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)
Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.
Viiksi vastaa suoraan Suvannon Viiksanlahtea, viitaten ilmeisesti viereiseen Suvannon vanhaan laskujoenpätkään. Mutta, miten tämä ë lausutaan, miten taas vëksë?
Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)
Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.
Viiksi vastaa suoraan Suvannon Viiksanlahtea, viitaten ilmeisesti viereiseen Suvannon vanhaan laskujoenpätkään. Mutta, miten tämä ë lausutaan, miten taas vëksë?
Tuo on "tietokonemerkki", eli ë = e̮ eli taka-e, eli suunnilleen kuten viron õ ja vähän alempana kuin venäjän ы.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tuo on "tietokonemerkki", eli ë = e̮ eli taka-e, eli suunnilleen kuten viron õ ja vähän alempana kuin venäjän ы.
Siis jotain ö:n kaltaista? jöö, vähän kuin toinen venäjän e-äänteistä l. jee?
Jaska kirjoitti:Tuolla sivun alhaalla on ääntämisnäyte:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/29/aakkoset
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tuolla sivun alhaalla on ääntämisnäyte:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/29/aakkoset
Hyvä ja havainnollinen linkki, siis ö.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoista!
Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.
Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.
Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)
Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoista!
Kun mietitään saameen ja imsuun johtaneita kielilinjoja, niin emme tiedä missä vaiheessa tämä sana on jäänyt käytöstä pois. Sanalla on voitu johonkin kenties myöhäiseenkin ajankohtaan saakka nimetä paikkoja. Tällaisiakin voisi kartalta etsiä.
Voisitko Jaska rekonstuoida, miten kantauralin sana olisi kehittynyt saamen ja imsun/suomen kehityslinjoissa.
Joo, ihme ettei tullut vielä omaan mieleeni.
Suomessa sana olisi **viksi, ellei vokaaliaines olisi mystisesti pidentynyt kuten joskus käy: **viiksi. (Kuten vaahto, hyypiö ja jokunen vastaava epäsäännöllinen pidentymätapaus.)
Kantasaamessa sana olisi **vëksë ja edelleen pohjoissaamessa **vaksa ja inarinsaamessa **voksâ.
Suomen kartalta en löytänyt viksejä. Viiksiä oli muutama. Sopivin on Rovaniemellä lyhyt välijoki Viiks-oja, joka laskee Viiksjärvestä, ja yhtyy toisesta järvestä tulevaan lyhyeen Sinettäjokeen, joka laskee suureen ja mahtavaan Ounasjokeen. Toinen ehdokas on Kuhmossa Viiksimonjoki, joka ei kovin välijokityyppinen ole, mutta se tulee Viiksimonjärvestä, johon laskeva Takajoki olisi aivan tyypillinen välijoki. Eli jos se olisi aluksi antanut nimen järvelle. Kolmas Juukassa Viikslampi ei ole ollenkaan välijokityyppinen edes laskuojaltaan, mutta vieressä Kalihvin esiin tuoma Mölö ja Kannas. Jos nämä liittyvät aiheeseen, niin sijaintinsa puolesta sopisivat olemaan itämurteiden tuomia sanoja. Elleivät sitten pahoja väännöksiä saamen välijoki-sanasta tai siitä tehtyjä etymologisia nativisaatioita. Kattavassa selvityksessä pitäisi tietysti tutkia alueet Venäjän Karjalasta Viroon, kun vanhoja imsusanoja etsitään.
Jaska kirjoitti:Sikäli kuin sanaa ei tunneta mistään itämerensuomalaisesta kielestä, sitä ei voine suomalaisten piikkiin panna. Silloin Viiksi-joet pitänee liittää johonkin x-kielen tyyppiseen.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 25 vierailijaa