Kristiina kirjoitti:Jaska kirjoitti:Oikeastaan geenidata ei voi ratkaista asiaa - vain kielellinen data voi. Jos sattuisi käymään niin, että geeni- ja kielidata ovat ristiriidassa, niin näistä vain kielidata voi todistaa kielellisestä menneisyydestä.
Kyllä se oikeastaan voi siinä mielessä, että jos oletetulta maantieteelliseltä alueelta löytyy geneettisesti täysin toisenlaista väestöä ja täysin vääriä isälinjoja, kun taas juuri sopivanlainen väestö löytyy toiselta suunnalta, kielitieteilijät ovat heikoilla pitäessään itsepäisesti kiinni geneettisesti väärästä vaihtoehdosta.
Ei se niin mene. Etkä voi tuijottaa pelkkiä isälinjoja, kaikki geenitasot pitää huomioida. Sitä paitsi kun puhutaan tuhansien vuosien takaisista kielten leviämisistä, nykyväestöjen todistusvoima on heikko: suuriakin geenimuutoksia on voinut tapahtua sen jälkeen.
Kristiina kirjoitti:Eihän kielitieteellä ole kunnon menetelmiä kielen ankkuroimiseksi johonkin tiettyyn paikkaan. Sanaston perusteella saadut tulokset ovat epävarmoja ja monitulkintaisia.
Nyt et tiedä, mistä puhut. Tutustu asiaan.
http://www.sgr.fi/susa/92/hakkinen.pdf
http://www.elisanet.fi/alkupera/UralicEvidence.pdf
Kristiina kirjoitti:Jaska kirjoitti:Anatolialaisten kielten saapumista Kreikasta puoltavat kielelliset todisteet:
http://linguistics.berkeley.edu/~garret ... rgence.pdf
Mikä geenitulos sinusta on tätä leviämissuuntaa vastaan?
Katso rivit 437-453 ”No evidence of Copper Age Balkans to Anatolia migration” tutkimuksessa ” The Genomic History Of Southeastern Europe” sivulla http://www.biorxiv.org/content/early/2017/05/09/135616
Edelleen: ei tuo todistus voi olla vahvempi kuin kielellinen todistus.
Miten se edes teoriassa voisi? Siis tieteenmetodologisesti? Miten kieli on biologisella tasolla sidoksissa geeneihin? Eikä geeneistäkään ole löydetty vielä kaikkea löydettävissä olevaa.
Muistutan, että arkeologisessa aineistossa kyllä näkyy oikeaan aikaan oikeansuuntainen vaikutus (siis kuparikaudella Balkanilta Anatoliaan) - se, ettei sitä näy geeneistä, johtuu siis lähinnä tämänhetkisen genetiikan epätarkkuudesta.
Etkä ehkä nähnyt tätä kohtaa:
"460 On the other hand, our data could still be consistent with the Steppe-Balkans-Anatolia route hypothesis
462 model, albeit with constraints. It remains possible that populations dating to around 1600
463 BCE in the regions where the Indo-European Luwian, Hittite and Palaic languages were
464 spoken did have European hunter-gatherer ancestry. However, our results would require that
465 such ancestry was not ubiquitous in Bronze Age Anatolia, and was perhaps tightly linked to
466 Indo-European speaking groups. We predict that additional insight about the genetic origins
467 of the potential speakers of early Indo-European languages will be obtained when ancient
468 DNA data become available from additional sites in this key period in Anatolia and the
469 Caucasus."
Kristiina kirjoitti:Jaska kirjoitti:Voidaan vain sanoa, että lähellä esiuralia sitä ei ole puhuttu, koska typologisesti kielet ovat niin erilaisia
Tosin kanta-IE:n typologiset erilaisuudet uralilaiskieliin nähden näyttävät liittyvän Kaukasian kieliin ja CHG:hen. Mm. Allan Bomhard on tehnyt pitkät listat morfeemeista ja typologisista piirteistä sekä äänteistä, jotka esiintyvät erityisesti luoteiskaukasialaisissa kielissä. Samoja piirteitä ja päätteitä esiintyy kyllä muissakin kaukasialaisissa kielissä. Beekeskin on varsin selkeästi selittänyt teoksessaan "Comparative Indo-European Linguistics", miten yhtäältä kanta-IE:n -os/-om-päätteiden vaihtelu ja toisaalta temaattinen ja atemaattinen verbitaivutus liittyvät taustalla vaikuttavaan ergatiiviseen järjestelmään. Beekes itsekin ottaa vertailukohdaksi näille piirteille kaukasialaiset kielet, erityisesti georgian.
Typologisesti kantaurali ei ole mitenkään erityisen kaukana kanta-IE:stä, jos sitä verrataan vaikkapa moniin Koillis-Aasian kieliin, kuten ketiin, jukagiiriin, koreaan, ainuun, japaniin, korjakkiin, tsuktsiin, eskimokieliin tai vaikkapa kiinaan. Eurogenesissä oli joskus postaus yhdestä tutkimuksesta, jossa on nimenomaan verrattu Euraasian kieliä toisiinsa: http://eurogenes.blogspot.lu/2015/09/su ... ilies.html
Pointti onkin, että ural-altailainen typologia on lähin viitekehys uralille, ja IE ei mahdu samaan kokonaisuuteen. Kaukasus on yksi todennäköisimmistä vaihtoehdoista, mutta ennen indoeuroopan voittokulkua Kaukasuksen tyyppisiä kieliä on voitu puhua paljon laajemmallakin. Siksi aluetta ei voi rajoittaa niin pieneksi kuin nykytilanteen perusteella näyttää.