Rönsy ei vielä näytä siirtyneen, joten pistetään tänne…
Kristiina kirjoitti:Accusative case, genitive case and at least three local cases.
-> Siperiassa on paljon ei-akkusatiivisia kieliä, mm. eskimokielet, Tsukotka-Kamtsatkan kielet, ja ket on tässä suhteessa neutraali, jukagiirissä ei ole akkusatiivia vaan hyvin mutkikas järjestelmä.
Fortescue pistää tässä itse asiassa enemmän painoa genetiiville kuin akkusatiiville. Toisaalta kannattaa huomata, että hänen katsauksensa ei käsittele IE-kieliä ollenkaan.
Kristiina kirjoitti:Indicative markers based on participles.
-> yleensähän uralilaisissa kielissä indikatiivin päätteet korreloivat persoonapronominien kanssa. Sitä paitsi IE-kielissäkin monikon kolmas on partisiippi, vrt. suomi tekevät, latina sient, ja kanta-IE:n tavallisin partisiippi on -ent
Tässä ei tarkoiteta persoonapäätteitä, vaan indikatiivin itsensä modustunnusta. (Suomessa indikatiivi on tunnukseton, mutta esim. samojedikielissä ei.)
Kristiina kirjoitti:Negation expressed by an auxiliary verb (known as a negative verb)
-> tuo ei minusta pidä paikkaansa. Negatiiviverbi on nimenomaan uralilaisissa kielissä, armeenissa, udihessä ja joissain harvoissa Kaukasian kielissä
Fortescue rekonstruoi jukagiirin, EA:n ja CK:n negaatiopartikkelin aiemmasta apuverbistä kehittyneeksi. Tavallaan kyllä on huijaamista, jos typologiseen analyysiin ruvetaan sotkemaan sisäistä rekonstruktiota.
Kristiina kirjoitti:Minä tietysti vastustan sitä, että uralilaisessa kantakielikonstruktiossa olisi jotain paleosiperialaista. Minusta urali on ”moderni” yleiseuraasialainen kieli, jolla on paljon yhteistä muiden ”modernien” kielten kanssa, kuten idän IE-kielet, turkkilaiskielet ja tunguusikielet.
Tässä menee nyt pari asiaa sekaisin. Fortescuen "uralosiperialainen" typologia ei ole sama asia kuin "paleosiperialaisuus", vaikka ainakin jukagiiriä ja tšuktšilais-kamtšatkalaista kieliperhettä onkin yritetty sovittaa molempiin ryhmiin. "Paleosiperialaisuus" ei edes ole mikään typologinen ryhmä, ainoastaan maantieteellinen! Siihenhän lasketaan mukaan myös jeniseikielet — joilla, kuten todettua,on typologisesti hyvin vähän yhteistä mihinkään välittömän naapuruston kieliin.
Jos jonkinlaista suppeampaa "paleosiperialaista typologiaa" haluttaisiin ruveta sorvaamaan, siihen voitaisiin sovittaa myös koreaa, vaikka sukulaisuussuhteiltaan sitä on arveltu pikemmin altailaiseksi. (A.Vovin:
Korean as a Paleosiberian Language, jossa vertailuja etenkin tšuktšin, nivhin ja ainun suuntiin.)
Oma näkemykseni on, että yritykset erotella niin "uralosiperialaista", "ural-altailaista", "yleissiperialaista" (näin G. Anderson) tai edes suppeampaa "altailaista" typologiaa ovat enemmän tai vähemmän epäonnistuneita, ja nämä ovat kaikki osa tasan samaa suffiksoivien kielten typologista jatkumoa halki Euraasian. Suppeampia yksikköjä löytyy, esim. Sajanin tai Volgan alueelta, mutta kokonaisten kieliperheiden tasolla mitään selviä alanippuja ei synny. Dravidakieletkin voidaan vaivatta liittää samaan, samoin suuri osa moderneista indoiranilaisista kielistä, osittain myös tokaari … josta nähdään että kyse on todellakin etupäässä typologisesta ilmiöstä, jonka todistusvoima lähisukulaisuuden puolesta on heikko. — "Dene-kaukaasisen" typologian kielet sen sijaan hyvin selvästi erottuvat tästä nipusta, joten olen kyllä hyvinkin varma siitä, että mikään niistä ei ole kovin läheistä sukua millekään naapurustonsa suffiksaalikielistä.
aikalainen kirjoitti:miksi kaukasialaisissa kielissä on saman tyyppinen äännejärjestelmä? Onko se seuraus etäisestä kielisukulaisuudesta vai naapurien vaikutuksesta? Vaistolla veikkaan edellistä. Vaikea ainakin kuvitella, että jos jonkin kaukasialaisen kansan paikalle olisi 1000 vuotta sitten vaihdettu suomalaisia, niin olisivat imaisseet kieleensä mitään kovin eksoottisia äänteitä.
Voi olla vaikea kuvitella, mutta näin on silti käynyt: osseetin kieli, joka tuli seudulle joskus 2000 vuotta sitten, on kuin onkin "imaissut" itseensä satsin juuri näitä Kaukasukselle tyypillisiä labialisoituneita, ejektiivisiä ja uvulaarisia äänteitä. Osin nämä ovat jopa syntyneet äänteenmuutoksitse ihan perintösanoihin.