Jaska kirjoitti:Aiempi tapa vetää ajoitus niin varhaiseksi kuin mahdollista johti virheellisiin tuloksiin. Uskottavampia tuloksia saadaan, kun vedetään ajoitus niin nuoreksi kuin mahdollista.
Ääripäästä toiseen meneminen voi ehkä olla marginaalisesti edistystä, mutta kohtuullista se ei oikein ole. Oletko kuullut paleontologiassa tunnetusta Signor-Lippsin periaatteesta?
https://en.wikipedia.org/wiki/Signor%E2 ... pps_effectTämä voidaan siirtää myös historialliseen kielitieteeseen: jos tunnetaan 200 eroavaisuutta kielten välillä, ja niistä 20:n synty voidaan ajoittaa melko tarkasti, niin on väärä johtopäätös olettaa, että aikaisin ajoitetuista muutoksesta oli myös kaikista muutoksista aikaisin.
Pohjadatana on, että uralilaiskielten välillä on edelleen satoja sellaisia eroavaisuuksia, joiden syntyä ei ole kunnolla ajoitettu tai edes selitetty. Milloin genetiivi katosi ugrista, milloin nominien *j-monikko katosi mordvasta, milloin astevaihtelu katosi kaikista imsun ja samojedin välisistä haaroista, milloin *kala katosi permistä, milloin *joŋsə sai samojedissa vokaalin *ï, milloin sanan *särä merkitykset 'juuri' / 'suoni' erosivat, milloin joihinkin kieliin vakiintui *kälə ja toisiin *ńälmä merkityksessä 'kieli'…
Jaska kirjoitti:Myöhäiskantaurali - jopa vielä murteutumaton - on nimenomaan todisteiden perusteella mahdollista ajoittaa vuoden 2000 eKr. tienoille.
Nämähän pitäisi tietysti käydä yksi kerrallaan läpi jos koko keskustelu tästä haluttaisiin pystyyn, mutta mielestäni "lainasanoissa kantauraliin" näkyy jo monia murrerajoja (äänteellisiä, muoto-opillisia ja sanastollisia). Käsittelin yhtä tälläisten lainasanojen ajoitukseen liittyvää virhelähdettä Kielitieteen päivillä viime kesänä:
https://www.academia.edu/26574762/Rinna ... %B6n%C3%A4(Pähkinänkuoressa: lainasanojen "säännöllinen äännevastaavuus" voi olla illuusio ja syntyä siitä, että emme tiedä tarpeeksi hyvin, mitkä äännevastaavuudet itse asiassa ovat säännöllisiä, tai mitkä sanat ovat perintösanoja ja mitkä eivät.)
aikalainen kirjoitti:Mitä veikkaisit hihasta ravistettuna arviona hajoamisen ajankohdaksi?
Tarkkoja vuosilukuja en voi antaa, koska tässä pelataan todennäköisyyksillä, mutta hyvinkin varovaisestikin arvioiden heittäisin, että 50% todennäköisyydellä kantaurali oli hajonnut jo 2500 eaa. mennessä, 10% todennäköisyydellä 3000 eaa. mennessä.
Jaska ja samoin esim. Asko Parpola on varmaankin oikeassa siinä, että ennen n. vuotta 2000 eaa. nykyisten uralilaisten kielten esimuotoja puhuttiin hyvin suppealla alueella. Mutta selvän murrerajan olemassaoloon riittää teoriassa jo vaivaiset kaksi kylää (ja
jokainen murreraja on jossain vaiheessa ollut olemassa vain yhden asutusyksikön kokoisena). Esim. metsäenetsin ja tundraenetsin tilanne on aika lailla tätä luokkaa, & murreraja on ollut olemassa jo ainakin 250 vuotta, heti varhaisimmista lähteistä alkaen.