Sigfrid kirjoitti:Koska historiankirjojen mukaan ruotsalaiset, helsinkiläiset, asuttivat alueen vasta 1300-luvulla. Alue kuvataan arkeologisesti saamelaiseksi, rannikko siis. Ruotsalaiset asuttivat tuolloin, 1300-luvulla, vain kapean rantakaistan ja työnsivät saamet sisämaahan. Tässä tilanne kielitieteen valossa, joskin aikajana puuttuu. Tilanne ei ole ollut staattinen.
Tunnen useampia alueen ruotsalaisia 23:n kautta ja monilla on jopa isoisätasolla saamelaisia esipolvia, joka näkyy myös perimässä.
lisäys
Saameasutuksen kehityksestä ja arkeologiasta voit lukea kirjasta "Lapps and Labyrinths: Saami prehistory, colonization and cultural resilience", Noel D. Broadbent, Storå Jan, Arctic Studies Center.
Lisäys 2
Noel Broadbent: https://sv.wikipedia.org/wiki/Noel_Broadbent
Jan Storå: http://www.su.se/profiles/jstor-1.184682
Sigfrid kirjoitti:Joo. Tuo kielikartta ei tosiaan kerro tilanteen ajankohtaa, mutta nykyinen tilanne se ei ole.
Lue lisää arkeologiasta. Turha tässä on jahkata. Voisin esimerkiksi kysyä keitä luulet alueella asuneen ennen ruotsalaisia, mutta kun tämä on se peli jota pelaat... , niin en kysy.
Sigfrid kirjoitti:Koska historiankirjojen mukaan ruotsalaiset, helsinkiläiset, asuttivat alueen vasta 1300-luvulla. Alue kuvataan arkeologisesti saamelaiseksi, rannikko siis. Ruotsalaiset asuttivat tuolloin, 1300-luvulla, vain kapean rantakaistan ja työnsivät saamet sisämaahan. Tässä tilanne kielitieteen valossa, joskin aikajana puuttuu. Tilanne ei ole ollut staattinen.
Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Koska historiankirjojen mukaan ruotsalaiset, helsinkiläiset, asuttivat alueen vasta 1300-luvulla. Alue kuvataan arkeologisesti saamelaiseksi, rannikko siis. Ruotsalaiset asuttivat tuolloin, 1300-luvulla, vain kapean rantakaistan ja työnsivät saamet sisämaahan. Tässä tilanne kielitieteen valossa, joskin aikajana puuttuu. Tilanne ei ole ollut staattinen.
Saamelaiskieliin on lainattu paleoeurooppalaisista kielistä sanoja vielä niiden levittäytymisen vaiheessakin, tuhatkunta vuotta sitten. Voi olla, että molemmin puolin Pohjanlahtea on rannikolla puhuttu "jatulia" tai jotain muuta kansan perimätiedossa "tunnettua" kadonnutta kieltä.
Uskon, että on mahdollista löytää paikannimikerrostuma, joka ulottuu Pohjanlahden yli eikä selity alueiden tunnetuista kielimuodoista periytyväksi.
jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Koska historiankirjojen mukaan ruotsalaiset, helsinkiläiset, asuttivat alueen vasta 1300-luvulla. Alue kuvataan arkeologisesti saamelaiseksi, rannikko siis. Ruotsalaiset asuttivat tuolloin, 1300-luvulla, vain kapean rantakaistan ja työnsivät saamet sisämaahan. Tässä tilanne kielitieteen valossa, joskin aikajana puuttuu. Tilanne ei ole ollut staattinen.
Saamelaiskieliin on lainattu paleoeurooppalaisista kielistä sanoja vielä niiden levittäytymisen vaiheessakin, tuhatkunta vuotta sitten. Voi olla, että molemmin puolin Pohjanlahtea on rannikolla puhuttu "jatulia" tai jotain muuta kansan perimätiedossa "tunnettua" kadonnutta kieltä.
Uskon, että on mahdollista löytää paikannimikerrostuma, joka ulottuu Pohjanlahden yli eikä selity alueiden tunnetuista kielimuodoista periytyväksi.
Onko tämä uutta tietoa? Vuosi pari sitten keskustelimme (tinkasimme) varmaankin jostain tärkeästä ja tuolloin oli vallalla käsitys, että paleo "taskutkin" olisivat kadonneet viimeistään 800-luvulle tultaessa.
jussipussi kirjoitti:Muuten paleoiden jättämät arkeologiset jäljet taitaa olla aika vaikeaa erottaa saamelaisten vastaavista. Olettamahan on, että paleot vaihtoivat kielensä. Geenejä ei niinkään paljoa.
SuDetar kirjoitti:Irtonaisena kommenttina; Vöyrin seudun murretta on tutkittu ja sen on todettu olevan sukua muinaisnorjalle - tarkemmin sanoen muistuttavan sitä edelleen enemmän kuin tämän päivän ruotsin kieli. Kun taas Närpiön seudun murteen on todettu olevan sukua muinaisruotsille. Miten paljon nämä kielet lienevät eronneet "muinaisuudessa" - eli miten "muinaisuus" lienee määritelty em. tutkimuksissa? :) Samasta kantakielestähän ovat norjan ja ruotsin kieletkin erinneet matkan varrella. Jostain sekalaisten papereideni kätköistä voisin löytää tarkemmat lähteetkin - mutta äkkiseltään on turha edes yrittää.
SuDetar kirjoitti:Irtonaisena kommenttina; Vöyrin seudun murretta on tutkittu ja sen on todettu olevan sukua muinaisnorjalle - tarkemmin sanoen muistuttavan sitä edelleen enemmän kuin tämän päivän ruotsin kieli. Kun taas Närpiön seudun murteen on todettu olevan sukua muinaisruotsille. Miten paljon nämä kielet lienevät eronneet "muinaisuudessa" - eli miten "muinaisuus" lienee määritelty em. tutkimuksissa? :) Samasta kantakielestähän ovat norjan ja ruotsin kieletkin erinneet matkan varrella. Jostain sekalaisten papereideni kätköistä voisin löytää tarkemmat lähteetkin - mutta äkkiseltään on turha edes yrittää.
Sigfrid kirjoitti:Jos Vöyrin murre sisältäisi muinaisskandinaaviaan viittaavaa, niin se merkitsisi rannikon skandinaavisen kielen jatkuvuutta ruotsinvallan kautta aikaisemmaksi. Närpiö edustaisi alueen ruotsalaistumista 1200- ja 1300-luvuilla. Vöyrin muinaissandnaavinen piirre törmää oppiristiriitaan yleisen kielitieteen käsityksen ja eräiden suomenruotsalaisten tutkijoiden tulosten välillä. Yleinen näkemys nojaa paljolti todettuun arkeologiseen tyhjiöön Pohjanmaan Viikinkiajalla. Olisiko mahdollista saada linkki tai kirjallisuusviite tähän Vöyrin murretutkimukseen?
Östnyylendskån härstammar i direkt nedstigande led från de svenska kolonisters språk som bosatte området under slutet av 1200-talet. Till vissa delar måste östnyylenskån (likt gutniskan) härledas från former ålderdomligare än den klassiska äldre fornsvenskan känd från landskapslagarna.
...
Allt detta betyder ändå inte att kolonisationens datering behöver tidigareläggas. Vissa drag i folkmålet, styrkt av ortnamn och historisk slutledning, tyder på att kolonisterna kom från Hälsingland och har fört med sig arkaiserande mål som bevarats från inverkan från olddansk, medeltida götamål och latiniserande stavningsmode.
Iiro R kirjoitti:Löytyisihän tuolle Pohjanmaan rannikon ja Norjan välille toinenkin vanhasta yhteydestä kertova selitys. Vaikutusten kulkusuuntaa voi sitten miettiä itse kukin.
https://en.wikipedia.org/wiki/N%C3%B3r
– Tieto perustuu suulliseen esitelmään, joka on pidetty Texasissa kesällä. Se pitää paikkansa, mutta korostan, että esitelmässä puhuttiin vaan kolmesta näytteestä. Se ei ole koko totuus vielä. Vielä kannattaa odottaa, että saadaan tiedot kirjoitettua ja julkaistua.
E. Sofia kirjoitti:Tieto että Leväluhdan ihmiset olisivat olleet saamelaisia, perustuu kuitenkin vain kolmen näytteen antamaan tietoon.
Wessman vielä toppuuttelee johtopäätöksiä.– Tieto perustuu suulliseen esitelmään, joka on pidetty Texasissa kesällä. Se pitää paikkansa, mutta korostan, että esitelmässä puhuttiin vaan kolmesta näytteestä. Se ei ole koko totuus vielä. Vielä kannattaa odottaa, että saadaan tiedot kirjoitettua ja julkaistua.
Jaska kirjoitti:Muutenkin olisi oikeampaa sanoa, että levänluhtalaiset olivat lähimpänä nykyisiä saamelaisia; muinaista etnisyyttä kun eivät geenit voi kuitenkaan todistaa.
Saamelaiset varmaankin polveutuvat pääosin levisten tyyppisestä väestöstä, mutta se ei tarkoita, että levikset olisivat automaattisesti saamelaisia. Ajan ja paikan huomioiden se toki on todennäköinen vaihtoehto, mutta siinä todistusvoima tulee kielitieteen tuloksista.
Sigfrid kirjoitti:Jos Vöyrin murre sisältäisi muinaisskandinaaviaan viittaavaa, niin se merkitsisi rannikon skandinaavisen kielen jatkuvuutta ruotsinvallan kautta aikaisemmaksi. Närpiö edustaisi alueen ruotsalaistumista 1200- ja 1300-luvuilla. Vöyrin muinaissandnaavinen piirre törmää oppiristiriitaan yleisen kielitieteen käsityksen ja eräiden suomenruotsalaisten tutkijoiden tulosten välillä. Yleinen näkemys nojaa paljolti todettuun arkeologiseen tyhjiöön Pohjanmaan Viikinkiajalla. Olisiko mahdollista saada linkki tai kirjallisuusviite tähän Vöyrin murretutkimukseen? Jaska voisi sitten kommentoida. Melenkiintoinen ajatus, että ruotsalainen uudisasutus olisi asettunut vanhemman skandinaavisen asutuksen päälle.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 14 vierailijaa