aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Jos saamen kanta-alueella on kopsittu kieleen siinä yhä esiintyviä germaanisperäisiä paikannimielementtejä, niin niitä pitäisi näkyä kaikkialla muuallakin Etelä-Suomessa, jonne kantasaame levisi. Siten, jos jossain sellaista nimistöä on, siitä ei voi päätellä, onko sana lainattu siellä vai kuljetettu sinne. Satakunnan nimet voivat siis olla lainattuja Satakunnassa tai voivat olla lainattuja muualla.
Ennen vokaalimuutosta olevat paikannimet taas vaativat kaksi selitystä. Ensinnäkin, ovatko saamea ensinkään, vai sattumalta saman näköisiä. Tässä painoarvoa lisäisi suuri määrä ja merkitysten sopiminen maastoon. Toinen on se, että vaaditaan jatkoselitys siitä, miksi samalla kulmakunnalla ja siten oletettavasti samalla murrealueella osa paikkojen nimistä olisi jäänyt vokaalimuutosten ulottumattomiin. Näitä kysymyksiä pitää ratkoa uskottavasti, ennen kuin vihjeet voi luokitella todisteiksi.
Onpa sinulla kovat kriteerit todisteelle! Kaikki esihistoria on siis sinulle pelkkää spekulointia, jossa yksi vaihtoehto ei ole toista todennäköisempi, niinkö yrität sanoa?
En ottanut kantaa eri vaihtoehtojen todennäköisyyksiin tai paremmuuteen.
Nyt keskustelemme siitä, onko esittämäsi vaihtoehto niin varma, että muut teoriat pitää pudottaa pelistä pois. Eli onko meillä kaksi teoriaa vai yksi teoria. Ja ne teoriathan ovat:
a) Saamen alkukoti on saatu rajattua Satakuntaan.
b) Saamen alkukoti voi edelleen olla Satakunnassa tai muualla.
Laskepa itse. Faktat:
- Lounais-Suomesta on kielellisiä todisteita.
- Muualta ei ole kielellisiä todisteita.
Kiemurtelet ja kaartelet, etkä kehtaa sanoa, että sinun todennäköisyysmatematiikassasi todisteilla ei ole mitään arvoa. Mutta me tiedämme sen kyllä aiempien kommenttiesi perusteella, joten voisit yhtä hyvin tunnustaa sen ääneen.
Jos taas joskus vanhuuden päivinäsi näet valot ja tajuat että todisteistahan se todennäköisyys riippuukin, niin tuskinpa sinä sitä täällä ääneen tulet sanomaan, koska haluat vain trollaamisen ilosta olla eri mieltä kanssani.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:2. Mistähän ne lainasanat olisi Lounais-Suomeen kuljetettu, kun muualla Skandinavian itäpuolella ei ole todisteita germaanien ja saamelaisten kontakteista? Millä perusteella pidät mahdollisena lähtöalueena jotain sellaista aluetta, josta ei ole todistetta, sen sijaan että hyväksyisit lähtöalueeksi alueen, jolta on todisteita?
Selityksessäsi on vajavaisuutena se, että puhut todisteista, mutta et kerro mikä tekee niistä vihjeiden sijaan todisteita. Sehän tässä on ytimessä, että voidaanko ne jollain päättelyllä osoittaa peräti todisteiksi. Keskitytään jatkossa siihen.
Ne todistavat kontaktien ajasta ja paikasta, eli ne ovat todisteita. Ja vaikka kutsuisit niitä vain vihjeiksi, niin millään muulla alueelta ei ole edes vihjeen murto-osaa tukenaan. Miksi siis ämpyilet vastaan? Mitä järkeä on jauhaa todennäköisyyksistä koskien alueita, joilta ei ole vihjeitä eikä todisteita?
Sinun logiikallasi meidän pitäisi jatkuvasti muistaa, että teoriassa kantasaamelainen alkukoti on voinut sijaita Kiinassa tai Afrikassa. Mihin mielivaltaiseen kilometrimäärään sinä vedät rajan? Onko alkukoti voinut olla 100 km päässä alueesta, jossa on todisteita? 500 km? 1000 km? 5000 km? Millä perusteella vedät mielivaltaisen rajan kahden alueen väliin, kun kummankin tueksi on nolla todistetta?
Millä perustelet itsellesi, että vain toinen näistä nollatodistealueista on vielä "teoriassa mahdollinen" kantasaamen alkukoti?aikalainen kirjoitti:Lisäksi jätit oleellisen pointin auki. Oletko löytänyt selitystä sille, että alkukodissa vain osa paikannimistä osallistuu äänteenmuutoksiin.
Kaikki sanat ja nimet osallistuvat äänteenmuutoksiin. Se, että me nykyperspektiivistä näemme sekä osallistuneita että osallistumattomia tapauksia, tarkoittaa, että ne osallistumattomat on omaksuttu/lainattu vasta äänteenmuutoksen jälkeen.