Jäi alustuksessa mainitsematta, että 1650-luvun kartalla (ja muissakin asiakirjoissa) Kauhavaa nimitettiin Kauhajoeksi:
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/24609/mh%20105%2056m%204i%20et%20pmaa%201650%20lapua_2.jpg.
Och kirjoitti:1) Germaanisen kielitieteen professorin Karstenin mukaan Kauhava on germaanisperäinen samoin kuin Ullava ja Rautava. Karstenin mukaan Kauhavan germaaninen alkumuoto on gauz-awa (virtaava joki).
Samakantaisilta vaikuttavat. Mitähän Karstenin mukaan kauha sitten tarkoittaisi yläjuoksulla olevan Kauhajärven nimessä? Tai Pietarsaaren maalaiskunnassa ja Kauhajoella olevien Kauhajärvien nimissä? (Viittaan esittämääni teemakarttaan.)
Och kirjoitti:2) Professori Heikki Ojansuun mukaan Kauhava on saanut nimensä Kauhajärvestä (kauhamainen järvi) samoin kuin Kauhajoki sikäläisestä Kauhajärvestä (Kauhava ja Kauhajoki sijaitsevat eri kulmilla Etelä-Pohjanmaata).
Uskon samoin, että joki on nimetty järven mukaan. Sellainen on joille tyypillistä, kun taas päinvastaisista pareista en tunne edes yksittäisiä esimerkkejä.
Och kirjoitti:Kauhavan va-pääte on Ojansuun mukaan alunperin merkinnyt asuinpaikkaa, viljelyaluetta.
Uskon, että va-pääte on tullut käyttöön ennen kaikkea erotukseksi eteläisen Etelä-Pohjanmaan Kauhajoesta. En pidä päätettä sinänsä kovin kiinnostavana, mutta pidän mahdollisena, että se olisi tullut joen hypoteettisesta ruotsinkielisestä nimestä Kauhaå, joka olisi muodostunut pääjoen tapaan (Lapuanjoki, Lappo). Tosin mainittava on, että päätehän voi toimia myös substantiivijohtimena verbistä.
Och kirjoitti:Voisiko asutushistorian perusteella päätellä paikannimestä tai sen nimeäjistä?
Kauhavan taloasutus syntyi uudisasutuksena Lapuanjoen ja edelleen Kyrönjoen asujien etsiessä uusia viljelyspaikkoja. Yhteys Kauhajokeen on siis selvä, ja väestö on levinnyt samasta kulttuurista.