Jaska kirjoitti:Lähdet nyt ihan turhaan monimutkaistamaan yksinkertaista asiaa:
- Saamelaisissa kautta Lapin näkyy yhteisen pullonkaulan jäljet.
- Yksinkertaisin selitys: pullonkaulan jäljet periytyvät juuri niiltä kielen tuoneilta saamelaisilta.
Joo, tämähän olisi yksinkertaisin malli. Ilman muuta. Siinä on vain se tieteellisten näyttöjen ristiriita: substraatti vs vähäinen paleoväestö. Molemmat ovat tieteelistä faktaa, mikäli luotamme kielitieteeseen ja mikäli luotamme genetiikan tuloksiin.
Jäämeren väestössä tavalla tai toisella laajalla alueella tapahtunut yhtenäistävä pullonkaula taas ei sisällä ristiriitaa tieteellisten näyttöjen kesken. Sen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta olemme varmaan sanoneet kaiken tarpeellisen. Minusta se on mahdollista useammallakin tavalla, sinusta ei.
Jos minun näkemykseni on sinun mielestäsi perusteeton niin olkoon, pysytään molemmat poteroissamme. Minusta näistä on silti mielenkiintoista keskustella ja kuulisin mielelläni miten ratkaiset kantasaamelaisväestössä esiintyneen pullonkaulan ongelmat:
1. Miten pieni joukko valoitti Lapin? Aiempi selvitys osajoukoista ei käy, kun se nimenomainen osajoukko joka levisi täytyi olla pieni. Muista osajoukoista ei tarvitse välittää Lapin suhteen.
2. Jos sinä oletat, että Lappi ei ollut tyhjä (varmuudeksi: kukaan ei oleta, että joku ajattelisi täysin tyhjä) niin miten selität sen substraatin syntyneen, vaikka sitä substraattiväestöä on ollut niin vähän, että siitä ei olo näkyvää geneettistä jälkeä? Et halunnut ottaa kantaa väestöjen suhteeseen, mutta kyllä kai tässä on sinustakin ristiriita?
Koko lappiin ei tarvitse levitä. Ei ainakaan kovin nopeasti. 1852 rajasulku levitti pohjoissaamea puhuvien perimää laajasti Ruotsin Etelä-Lappiin (tai Keski-Lappiin kuitenkin, pitää tarkastaa) ja Vuotson seuduille saakka. Näinkin myöhäinen leviäminen riittää. Kyllähän pullokaulan jäljet pitäisi näkyä myös Etelä- ja Keski-Lapin väestössä mikäli sitä kantoi kantasaamelainen väestö, tosin lievempänä. Näkyykö?