Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.
Anskuq kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.
Sukututkimus on vanhimpien tiedossa olevien usein puutteellisten kirkonkirjojen osalta aika tulkinnanvaraisia. Syntymä-ja kuolinajat puuttellisia, joita ei pysty varmistamaan oikeiksi syntyneistä vaan ollaan vain rippikirjojen varassa. Vero- ja henkikirjoista saatu tieto on vielä epävarmempaa, hastavaa osata kohdentaa tiedot oikeaan henkilöön. Eli keskiaikaan mentäessä tulkinnat voivat poiketa eri sukututkijoilla ihan vaan siksi että lähteet eivät ole riittävät.
Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.
Anskuq kirjoitti:Jussipussin kirjoittamaa:
Muuten olen sitä mieltä, että itä- ja Keski-Lapin saamea puhunut väestö on perimältään eri asia, kuin nykysaamelaiset. Erona on juuri tuon kertomasi kulttuurin perimä. Yhteistä on kantasaamelainen perimä.
Anskuq kirjoitti:
Hautaustapa on ollut samalainen. Kuusamon shamaani ja itä-lapinalueelta muistaaksen on myös löytynyt hauta ihan maanpinnalta. Oliko peräti kivien kattama. Pitääpä perehtyä asiaan kunnolla. Kyllä muinaisuskokin on ollut samaa, vaikka alueellisia eroja on ollut esim. noitarummuissa koska väestön kosketukset muihin kulttuureihin on olleet erit eri alueilla. Lisäksi saamelaisten pakananimet ovat yhteisiä. Esimerkkinä Aijjke.
Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.
Anskuq kirjoitti:[b
Anskuq kirjoittaa:
Jos geenivertailu näyttää näinkin selkeästi, että itä-lappilaiset ovat suomalaisia, niin siihen on hyvin yksinkertainen selitys: he ovat suomalaisia eli karjalaisia, pohjalaisia ja savolaisia, jotka ovat jo ennen kirkonkirjoja ja verokirjoja (ennen kuin mitään kirjattiin ylös mihinkään) sekoittuneet saamelaisiin. Ei tarvitse paleoajalle saakka lähteä selittelemään asioita, koska muuttoa on tapahtunut kaikenaikaa, esim. savolaiset kaskenpolttajat, jotka ovat tulleet Kainuuseen riittää selittämään paljon ja Vienan karjalaiset idässä. Kaikki nämä suomalaiset ovat asuneet lähellä Itä-Lappia (naapureina) ja kanssakäyminen on ollut vilkasta silloinkin. Ei ole syytä olettaa ettei olisi ollut. Itä-Lappi oli saamelaisten reuna-aluetta pitkään.
Länsilapissa pohjalaiset ja savolaiset olivat Torniojokilaaksossa ja Norrbottenissa hyvin vahvoilla 1700-luvulla. olivat tulleet paikalle hyvissä ajoin. Länsilapissa (myös Rovaniemen seudulla) on näkyvissä selkeä karjalaisasutus (Vienan Karjala) jo ihan 1700-luvun alkupuolelta.
Anskuq kirjoitti:Länsilapissa (myös Rovaniemen seudulla) on näkyvissä selkeä karjalaisasutus (Vienan Karjala) jo ihan 1700-luvun alkupuolelta.
Anskuq kirjoitti:Jos geenivertailu näyttää näinkin selkeästi, että itä-lappilaiset ovat suomalaisia, niin siihen on hyvin yksinkertainen selitys: he ovat suomalaisia eli karjalaisia, pohjalaisia ja savolaisia, jotka ovat jo ennen kirkonkirjoja ja verokirjoja (ennen kuin mitään kirjattiin ylös mihinkään) sekoittuneet saamelaisiin.
jussipussi kirjoitti:Kaskenpolttajista on paljon keskusteltu ja heidän ei tiedetä edenneen Kuolajärvelle. Rukiin viljelyn pohjoisraja tuli vastaan.
jussipussi kirjoitti:Itä-Lapissa tilanne oli toinen. Asutus oli vedenjakajan takana suomalaisiin verottajiin nähden.
aikalainen kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Kaskenpolttajista on paljon keskusteltu ja heidän ei tiedetä edenneen Kuolajärvelle. Rukiin viljelyn pohjoisraja tuli vastaan.
Rukiin osalta oleellinen on nimenomaan kaskiruis. Jos tietosi rukiin pohjoisrajasta koskee myös sitä lajiketta, niin se on voinut jossain määrin vähentää muuttohaluja 1500-1600-lukujen kaskiryntäyksessä. Toisaalta tiedetään, että kun 1700-luvulla portit aukesivat, niin Itä-Lappiin siirtyi maatalouden harjoittajia. Mitä sitten viljelivätkään ja polttivatko kaskia vai karjaako vain laidunsivat, mutta maatalous siellä kuitenkin silloin pärjäsi.jussipussi kirjoitti:Itä-Lapissa tilanne oli toinen. Asutus oli vedenjakajan takana suomalaisiin verottajiin nähden.
Muistelen toisin. Pari lapinkylää, toinen oli kai Kitka, sijaitsivat vedenjakajalla. Kylien alueet ulottuivat vedenjakajan molemmin puolin. Ruotsin ja Venäjän raja meni periaatteessa vedenjakajalla eli verottivat omalla puolellaan vedenjakaa olevia lapinkyliä, mutta nämä lapinkylän olivat pitkään yhteisverotuksen piirissä eli verotulot jaettiin puoliksi.
jussipussi kirjoitti:Ero pohjoisen saamelaisiin on siinä, että Jäämerellä väestöä oli suhteessa enemmän kuin metsälapin metsissä. Pienikin ulkopuolinen vaikutus on voinut muuttaa geenisoppaa helposti merkittävästi.
jussipussi kirjoitti:Kitka ja Maanselkä olivat vedenjakajalla. Ne sijaitsivat nykyisen Posion ja Kuusamon alueilla ja joutuivat paineeseen kainuulaisten kaskiviljelijöiden alettua hyödyntää heidän eränkäyntialueitaan. Kuolajärvi sijaitsi lähes täysin vedenjakajan takana. Nykyisen Sallan keskiosat ovat vedenjakajan länsipuolella, Etelä ja pohjoisosat itäpuolella. Verotusta on kyllä ollut molemmilta puolilta, ettei se vedenjakaja mikään ylitsepääsemätön este tietenkään ole ollut. Vertailukohdaksi voisi ottaa Utsjoen. Siellä saamelaisasutus sai olla suhteellisen rauhassa, toisin kuin käsivarressa ja uskoisin, että juuri vedenjakajan ansiosta.
jussipussi kirjoitti:Rukiinviljelystä minulla ei ole muuta tietoa, kuin se että se on ollut vielä viimevuosisadalla ja sen aikaisilla lajikkeilla hyvin harvinainen viljelyskasvi siellä. Ohra oli pääasiallisin vilja lajike, jota pohjoisessa viljeltiin. Viimeksi kun tästä keskustelimme toit esille kaskirukiin ja pikaisella googlauksella selvisi, että se on vielä tavallista lajiketta pidemmän kasvuajan vaativa. Ohran kaskeaminen vaatii lehtipuuvaltaisen metsän ja Kuolajärven seudut ovat havupuuvaltaisia. En tiedä mikä todellinen syy kaskeajien pysähtymiseen Kuusamoon oli, mutta em seikat vaikuttaisivat järkeen käyviltä.
sumu kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.
Kyllä useammankin harrastelijtutkijan arviot ovat tällaisia lisäksi Enbuska ainakin on muistini mukaan oikeista tutkijoista esittänyt samaa.
Eikö selitykseksi kelpaa se, että itälappilaisilla ja suomalaisilla on huomattavasti enemmän yhteistä etelän paleoperimää, kuin nykysaamelaisilla?
Etelässä Kjelmöy on vaikuttanut lievempänä kun taas Jäämerellä se on ollut puhtaimillaan.
Kannattaisi selvittää suomalaisen muuttoliikkeen lähtöalueet sukututkimuksen keinoin ja pohtia niiden alueiden vanhempaa perimän saamelais osuutta .
sumu kirjoitti:Jussipussille : Kuinka määrittelet itä lapin,mielestäni se on Kemijoen vesistöä ja asutus etelästä on levinnyt jokien myötä ?
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 33 vierailijaa