SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

Alkuperää koskeva uutisointi ja uudet tutkimukset.

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja jussipussi » 26 Tammi 2018 11:53

Keskustelu aiheesta hyytyi Kjelmöyn keramiikkaan.

Jaska on toistuvasti moittinut minua fantasioiden keksijäksi, joskus jopa trolliksi. Väittäisin kuitenkin, että tämä viimeinen keskustelun pyrähdys tästä aiheesta vei kaikkien siihen osallistuneiden ja seuranneiden käsitystä eteenpäin. Vaikka täällä on paljon asiantuntemusta, niin vasta nyt, kun Jaska tuo esille Kjelmöyn sitä älytään soveltaa mallinnuksissa. Aiemmista keskusteluista päätellen sen vaikutusta ei ole tiedetty tai ymmärretty.

Fantasia koski ilmeisesti tässä keskustelussa, sitä että oletin itälappilaisten saamelaisuuden olevan eri perua kuin muiden. Olin oleteuksessani väärässä, mutta olettamus ei perustunut fantasiaan vaan sukututkimuksen tuloksien ja tiedetyn historian ristiriitaan. Malli oli tehty selittämään ristiriita.

Rekonpoika esitti ratkaisuksi tiedettyä suurempaa suomalaisvaikutusta. Minusta tällainen lähestymistapa, jossa tutkimustulos todetaan vääräksi kun se ei sovi omaan malliin on lähempänä fantasiaa kuin oma menettelyni.

Tähän lisään väärinkäsitysten välttämlseksi, että pidän Rekonpoikaa ehdottoman asiallisena ja pätevänä alan asiantuntijana geenitutkimuksen osalta, harrastelija tai ammattilainen, en tiedä, mutta huipputyötä täällä.

Uusista tiedoista huolimatta ristiriita jää, mutta selittyy kohtuullisesti pohjaväestöjen määrällisillä eroilla.
Mallilla kaikki tässä keskustelussa käsitellyt palaset loksahtavat paikalleen. Itä-Lappiin ei ole muuttanut paljoa uutta väestöä ja väestö siellä edustaa melko lailla vanhaa jatkumoa.

Jaskakin voi jatkossakin luottaa sukututkimukseen myös itälappilaisten osalta ja tulihan tässä hänellekin uusi näkökulma Kjelmöyn myötä.

Niin, että en aivan fantasiamieheksi halua taipua.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3098
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja Rekonpoika » 26 Tammi 2018 14:23

Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.
Rekonpoika
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 4295
Liittynyt: 12 Elo 2013 12:41

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja Anskuq » 26 Tammi 2018 14:49

Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.

Sukututkimus on vanhimpien tiedossa olevien usein puutteellisten kirkonkirjojen osalta aika tulkinnanvaraisia. Syntymä-ja kuolinajat puuttellisia, joita ei pysty varmistamaan oikeiksi syntyneistä vaan ollaan vain rippikirjojen varassa. Vero- ja henkikirjoista saatu tieto on vielä epävarmempaa, hastavaa osata kohdentaa tiedot oikeaan henkilöön. Eli keskiaikaan mentäessä tulkinnat voivat poiketa eri sukututkijoilla ihan vaan siksi että lähteet eivät ole riittävät.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja Anskuq » 26 Tammi 2018 17:01

Anskuq kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.

Sukututkimus on vanhimpien tiedossa olevien usein puutteellisten kirkonkirjojen osalta aika tulkinnanvaraisia. Syntymä-ja kuolinajat puuttellisia, joita ei pysty varmistamaan oikeiksi syntyneistä vaan ollaan vain rippikirjojen varassa. Vero- ja henkikirjoista saatu tieto on vielä epävarmempaa, hastavaa osata kohdentaa tiedot oikeaan henkilöön. Eli keskiaikaan mentäessä tulkinnat voivat poiketa eri sukututkijoilla ihan vaan siksi että lähteet eivät ole riittävät.

Tämä on ihan yleisellä tasolla sukututkimuksesta. Sukututkimus ei koskaan ole täysin valmis.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja jussipussi » 26 Tammi 2018 17:05

Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.


Kyllä useammankin harrastelijtutkijan arviot ovat tällaisia lisäksi Enbuska ainakin on muistini mukaan oikeista tutkijoista esittänyt samaa.

Eikö selitykseksi kelpaa se, että itälappilaisilla ja suomalaisilla on huomattavasti enemmän yhteistä etelän paleoperimää, kuin nykysaamelaisilla?

Etelässä Kjelmöy on vaikuttanut lievempänä kun taas Jäämerellä se on ollut puhtaimillaan.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3098
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja jouko » 26 Tammi 2018 19:32

Anskuq kirjoitti:Jussipussin kirjoittamaa:
Muuten olen sitä mieltä, että itä- ja Keski-Lapin saamea puhunut väestö on perimältään eri asia, kuin nykysaamelaiset. Erona on juuri tuon kertomasi kulttuurin perimä. Yhteistä on kantasaamelainen perimä.

Anskuq kirjoitti:
Hautaustapa on ollut samalainen. Kuusamon shamaani ja itä-lapinalueelta muistaaksen on myös löytynyt hauta ihan maanpinnalta. Oliko peräti kivien kattama. Pitääpä perehtyä asiaan kunnolla. Kyllä muinaisuskokin on ollut samaa, vaikka alueellisia eroja on ollut esim. noitarummuissa koska väestön kosketukset muihin kulttuureihin on olleet erit eri alueilla. Lisäksi saamelaisten pakananimet ovat yhteisiä. Esimerkkinä Aijjke.


https://www.academia.edu/27556555/Saame ... aineistoon

Sallan Onkamon Kaakkurilammen viereiseltä kankaalta löysivät lapset leikeissään v.1898 ihmisen kallon. Tarkemmin tutkittaessa löytyi maanpäälle puuarkkuun haudatun noidan hauta-alue, jonka esineistössä oli mm. 9 sormusta käädyt, puukko etc.. Lähinnä hauta-alueelta löydetyn noitarummun vasaran perusteella on tehty päätelmä, että kyseessä on noitahauta.

Hauta on ajoitettu 1500-1600 -luvulle, jolloin Kuolajärven lapinkylän asujamisto oli voudintileistä arvioituna 130-170.
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a
jouko
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Paikkakunta: Oulu

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Tammi 2018 20:15

Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.

Itse en lähde arvioimaan osuuksia, ennen kuin saadaan tutkimus, jossa eri alueiden lappilaisia verrataan eri saamelaisiin sekä länsi- ja itäsuomalaisiin, ja sitten annetaan vielä geneettiset etäisyydet konkreettisina, havainnollisina numeroina kuten FST tms.

On jotenkin uskomatonta, ettei sellaista tutkimusta ole vieläkään tehty, vaikka genominlaajuinen taso on tavoitettu jo 10 vuotta sitten. Syytän tutkimuskentän pirstaloitumista ja yhteistyökyvyttömyyttä: jos esim. Jakkulan, Salmelan ja Huyghen (saamelaisia) ryhmien aineistot olisi yhdistetty, siinä olisi jo riittävä tarkkuus.

Jokin yhdistävä tekijä tarvittaisiin - sellainen, joka saisi haltuunsa kaikki mahdolliset geeniaineistot kaikilta tutkijaryhmiltä. Suomen genomikeskus?


P.S. Meillä kielitieteessä ollaan vielä hitaampia: kukaan ei ole vielä koskaan tullut selvitelleeksi keminsaamen murteita, vaikka aineiston pyörittely alkoi jo 100 vuotta sitten. PDT_Armataz_01_14
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Tammi 2018 20:34

Kuolajärven eli nykyisen Sallan varhaisista asukkaista voi lukea Matti Enbuskelta sivulta 186 alkaen. Hyvin niukasti uudisasukkaita sinne päätyi:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bit ... sequence=1

Kyse on 1700-luvun tapahtumista, joten sukututkimuksen keinoin on yleensä helposti tavoitettavissa tulokassuvut vs. paikalliset suvut. Mitä etelämmäksi ja lännemmäksi mennään, sitä enemmän suomalaisia uudisasuttajasukuja alueille päätyi. Oman äitini esipolvissa - eteläisestä Sodankylästä ja eteläisestä Kittilästä - vanhoja lapinsukuja on noin puolet.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Mattanenjokiniemi.pdf
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 27 Tammi 2018 02:24

Mielenkiintoista juttua sukuforumilla 1-2 vuotta sitten vetäytyvistä lappalaisista ja "ruotsalaisista".
http://suku.genealogia.fi/showthread.ph ... 93&page=16
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja Anskuq » 27 Tammi 2018 07:16

Rekonpoika kirjoitti:
Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.

Jussijussi kirjoitti:
Kyllä useammankin harrastelijtutkijan arviot ovat tällaisia lisäksi Enbuska ainakin on muistini mukaan oikeista tutkijoista esittänyt samaa.

Eikö selitykseksi kelpaa se, että itälappilaisilla ja suomalaisilla on huomattavasti enemmän yhteistä etelän paleoperimää, kuin nykysaamelaisilla?

Etelässä Kjelmöy on vaikuttanut lievempänä kun taas Jäämerellä se on ollut puhtaimillaan.

Sumu kirjoitti:
Kannattaisi selvittää suomalaisen muuttoliikkeen lähtöalueet sukututkimuksen keinoin ja pohtia niiden alueiden vanhempaa perimän saamelais osuutta .

Anskuq kirjoittaa:
Jos geenivertailu näyttää näinkin selkeästi, että itä-lappilaiset ovat suomalaisia, niin siihen on hyvin yksinkertainen selitys: he ovat suomalaisia eli karjalaisia, pohjalaisia ja savolaisia, jotka ovat jo ennen kirkonkirjoja ja verokirjoja (ennen kuin mitään kirjattiin ylös mihinkään) sekoittuneet saamelaisiin. Ei tarvitse paleoajalle saakka lähteä selittelemään asioita, koska muuttoa on tapahtunut kaikenaikaa, esim. savolaiset kaskenpolttajat, jotka ovat tulleet Kainuuseen riittää selittämään paljon ja Vienan karjalaiset idässä. Kaikki nämä suomalaiset ovat asuneet lähellä Itä-Lappia (naapureina) ja kanssakäyminen on ollut vilkasta silloinkin. Ei ole syytä olettaa ettei olisi ollut. Itä-Lappi oli saamelaisten reuna-aluetta pitkään.
Länsilapissa pohjalaiset ja savolaiset olivat Torniojokilaaksossa ja Norrbottenissa hyvin vahvoilla 1700-luvulla. olivat tulleet paikalle hyvissä ajoin. Länsilapissa (myös Rovaniemen seudulla) on näkyvissä selkeä karjalaisasutus (Vienan Karjala) jo ihan 1700-luvun alkupuolelta.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja jussipussi » 27 Tammi 2018 10:57

Anskuq kirjoitti:[b
Anskuq kirjoittaa:
Jos geenivertailu näyttää näinkin selkeästi, että itä-lappilaiset ovat suomalaisia, niin siihen on hyvin yksinkertainen selitys: he ovat suomalaisia eli karjalaisia, pohjalaisia ja savolaisia, jotka ovat jo ennen kirkonkirjoja ja verokirjoja (ennen kuin mitään kirjattiin ylös mihinkään) sekoittuneet saamelaisiin. Ei tarvitse paleoajalle saakka lähteä selittelemään asioita, koska muuttoa on tapahtunut kaikenaikaa, esim. savolaiset kaskenpolttajat, jotka ovat tulleet Kainuuseen riittää selittämään paljon ja Vienan karjalaiset idässä. Kaikki nämä suomalaiset ovat asuneet lähellä Itä-Lappia (naapureina) ja kanssakäyminen on ollut vilkasta silloinkin. Ei ole syytä olettaa ettei olisi ollut. Itä-Lappi oli saamelaisten reuna-aluetta pitkään.
Länsilapissa pohjalaiset ja savolaiset olivat Torniojokilaaksossa ja Norrbottenissa hyvin vahvoilla 1700-luvulla. olivat tulleet paikalle hyvissä ajoin. Länsilapissa (myös Rovaniemen seudulla) on näkyvissä selkeä karjalaisasutus (Vienan Karjala) jo ihan 1700-luvun alkupuolelta.


Voi se olla noin kuten sanot. Naapuruus on luonnollisesti seikka, joka aiheuttaa geenien sekoittumista.

Kaskenpolttajista on paljon keskusteltu ja heidän ei tiedetä edenneen Kuolajärvelle. Rukiin viljelyn pohjoisraja tuli vastaan.

Lappi oli suojattua aluetta ja ensimmäiset tulijat ovat tulleet historiallisella ajalla. Nämä tulijat on kirjattu ylös. Aiemmat tulijat, joita esität alueelle tulleen ovat sitten omaksuneet alkuperäisten elintavat. Näitä varmaan on jonkin verran ollut, mutta enpä usko, että kovin paljoa, koska myöhemminkin lappalaiset kävivät tiukasti oikeutta kaikista rikkomuksista heidän nautintojaan kohtaan.

Länsi-Lappi on eri asiaa, se on suomalaistunut jo 900-luvulta alkaen ja suomalaisti käsivarren saamelaisalueita veronkannon yhteydessää hyvien kulkuyhteyksien avittamana. Itä-Lapissa tilanne oli toinen. Asutus oli vedenjakajan takana suomalaisiin verottajiin nähden.

Ero pohjoisen saamelaisiin on siinä, että Jäämerellä väestöä oli suhteessa enemmän kuin metsälapin metsissä. Pienikin ulkopuolinen vaikutus on voinut muuttaa geenisoppaa helposti merkittävästi.

Vaikka esityksesi pitäisikin paikkaansa, ei tämä aiempi geenilisä ole kulttuuria muuttanut.

Vienan karjalaisten vaikutus Lapissa on minulle hieman epäselvä. Tiedän kyllä, että 1200-luvulta lähtien heidän vaikutuksensa Kemi- ja Tornionjoella on ollut merkittävä ja jättänyt jälkensä kieleen ja paikannimiin. Mutta juuri muuta en tiedäkään.

Vesaisen ja vastaavien sotaretket ovat myös saattaneet vaikuttaa, en tiedä miten he ovat suhtautuneet kohtaaminsa lappalaisiin / saamelaisiin.

Laitanpa tähän eri vaihtoehtoja:

1. Tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus, tässä mallin Anskuq, ettei tarvi epäillä sukututkimusta
2. Sama, kuin edellä, mutta epäillään sukututkimusta, eli myöhempi vaikutus
3. Lievempi Kjelmöy kuin Jäämerellä ja suurempi paikallinen vaikutus.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3098
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 27 Tammi 2018 11:18

Anskuq kirjoitti:Länsilapissa (myös Rovaniemen seudulla) on näkyvissä selkeä karjalaisasutus (Vienan Karjala) jo ihan 1700-luvun alkupuolelta.

Onko aivan selvää että tämän karjalaisvirtauksen lähtöalue on Vienan Karjala? Mihin tieto perustuu?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja aikalainen » 27 Tammi 2018 11:49

Anskuq kirjoitti:Jos geenivertailu näyttää näinkin selkeästi, että itä-lappilaiset ovat suomalaisia, niin siihen on hyvin yksinkertainen selitys: he ovat suomalaisia eli karjalaisia, pohjalaisia ja savolaisia, jotka ovat jo ennen kirkonkirjoja ja verokirjoja (ennen kuin mitään kirjattiin ylös mihinkään) sekoittuneet saamelaisiin.

Kuten JP jo mainitsi, Ruotsin valtakunnassa lapinkylillä oli laaja itsemääräämisoikeus ja saivat itse päättää alueensa maahanmuuttopolitiikasta. Eivät varmaankaan halunneet väkeä, joka tulisi heidän kanssaan jakamaan samoja apajia ja siten heikentämään elintasoaan. Ainakin yhdestä viljelijän muuttoluvasta Itä-Lapissa muistan mainitun, ehdot lienevät olleet lapinkylälle mieluisat. Tilanne muuttui 1700-luvulla, jolloin valtio teki muutenkin maareformeja koko valtakunnassa, ja sen jälkeen lapinkyliinkin sai siirtyä kuka vaan. Se aikakausi näkyy sukututkimuksissa kohtalaisen hyvin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja aikalainen » 27 Tammi 2018 12:04

jussipussi kirjoitti:Kaskenpolttajista on paljon keskusteltu ja heidän ei tiedetä edenneen Kuolajärvelle. Rukiin viljelyn pohjoisraja tuli vastaan.

Rukiin osalta oleellinen on nimenomaan kaskiruis. Jos tietosi rukiin pohjoisrajasta koskee myös sitä lajiketta, niin se on voinut jossain määrin vähentää muuttohaluja 1500-1600-lukujen kaskiryntäyksessä. Toisaalta tiedetään, että kun 1700-luvulla portit aukesivat, niin Itä-Lappiin siirtyi maatalouden harjoittajia. Mitä sitten viljelivätkään ja polttivatko kaskia vai karjaako vain laidunsivat, mutta maatalous siellä kuitenkin silloin pärjäsi.

jussipussi kirjoitti:Itä-Lapissa tilanne oli toinen. Asutus oli vedenjakajan takana suomalaisiin verottajiin nähden.

Muistelen toisin. Pari lapinkylää, toinen oli kai Kitka, sijaitsivat vedenjakajalla. Kylien alueet ulottuivat vedenjakajan molemmin puolin. Ruotsin ja Venäjän raja meni periaatteessa vedenjakajalla eli verottivat omalla puolellaan vedenjakaa olevia lapinkyliä, mutta nämä lapinkylän olivat pitkään yhteisverotuksen piirissä eli verotulot jaettiin puoliksi.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja jussipussi » 27 Tammi 2018 13:17

aikalainen kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Kaskenpolttajista on paljon keskusteltu ja heidän ei tiedetä edenneen Kuolajärvelle. Rukiin viljelyn pohjoisraja tuli vastaan.

Rukiin osalta oleellinen on nimenomaan kaskiruis. Jos tietosi rukiin pohjoisrajasta koskee myös sitä lajiketta, niin se on voinut jossain määrin vähentää muuttohaluja 1500-1600-lukujen kaskiryntäyksessä. Toisaalta tiedetään, että kun 1700-luvulla portit aukesivat, niin Itä-Lappiin siirtyi maatalouden harjoittajia. Mitä sitten viljelivätkään ja polttivatko kaskia vai karjaako vain laidunsivat, mutta maatalous siellä kuitenkin silloin pärjäsi.

jussipussi kirjoitti:Itä-Lapissa tilanne oli toinen. Asutus oli vedenjakajan takana suomalaisiin verottajiin nähden.

Muistelen toisin. Pari lapinkylää, toinen oli kai Kitka, sijaitsivat vedenjakajalla. Kylien alueet ulottuivat vedenjakajan molemmin puolin. Ruotsin ja Venäjän raja meni periaatteessa vedenjakajalla eli verottivat omalla puolellaan vedenjakaa olevia lapinkyliä, mutta nämä lapinkylän olivat pitkään yhteisverotuksen piirissä eli verotulot jaettiin puoliksi.


Kitka ja Maanselkä olivat vedenjakajalla. Ne sijaitsivat nykyisen Posion ja Kuusamon alueilla ja joutuivat paineeseen kainuulaisten kaskiviljelijöiden alettua hyödyntää heidän eränkäyntialueitaan. Kuolajärvi sijaitsi lähes täysin vedenjakajan takana. Nykyisen Sallan keskiosat ovat vedenjakajan länsipuolella, Etelä ja pohjoisosat itäpuolella. Verotusta on kyllä ollut molemmilta puolilta, ettei se vedenjakaja mikään ylitsepääsemätön este tietenkään ole ollut. Vertailukohdaksi voisi ottaa Utsjoen. Siellä saamelaisasutus sai olla suhteellisen rauhassa, toisin kuin käsivarressa ja uskoisin, että juuri vedenjakajan ansiosta.

Rukiinviljelystä minulla ei ole muuta tietoa, kuin se että se on ollut vielä viimevuosisadalla ja sen aikaisilla lajikkeilla hyvin harvinainen viljelyskasvi siellä. Ohra oli pääasiallisin vilja lajike, jota pohjoisessa viljeltiin. Viimeksi kun tästä keskustelimme toit esille kaskirukiin ja pikaisella googlauksella selvisi, että se on vielä tavallista lajiketta pidemmän kasvuajan vaativa. Ohran kaskeaminen vaatii lehtipuuvaltaisen metsän ja Kuolajärven seudut ovat havupuuvaltaisia. En tiedä mikä todellinen syy kaskeajien pysähtymiseen Kuusamoon oli, mutta em seikat vaikuttaisivat järkeen käyviltä.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3098
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja Jaska » 27 Tammi 2018 16:49

jussipussi kirjoitti:Ero pohjoisen saamelaisiin on siinä, että Jäämerellä väestöä oli suhteessa enemmän kuin metsälapin metsissä. Pienikin ulkopuolinen vaikutus on voinut muuttaa geenisoppaa helposti merkittävästi.

Millä perusteella suhteellisesti enemmän?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja aikalainen » 27 Tammi 2018 18:37

jussipussi kirjoitti:Kitka ja Maanselkä olivat vedenjakajalla. Ne sijaitsivat nykyisen Posion ja Kuusamon alueilla ja joutuivat paineeseen kainuulaisten kaskiviljelijöiden alettua hyödyntää heidän eränkäyntialueitaan. Kuolajärvi sijaitsi lähes täysin vedenjakajan takana. Nykyisen Sallan keskiosat ovat vedenjakajan länsipuolella, Etelä ja pohjoisosat itäpuolella. Verotusta on kyllä ollut molemmilta puolilta, ettei se vedenjakaja mikään ylitsepääsemätön este tietenkään ole ollut. Vertailukohdaksi voisi ottaa Utsjoen. Siellä saamelaisasutus sai olla suhteellisen rauhassa, toisin kuin käsivarressa ja uskoisin, että juuri vedenjakajan ansiosta.

Salla-Kuolajärvi oli siis levinnyt vedenjakajan molemmin puolin. Oletan, että veronkantaja kävi pelkästään keskuskylässä noutamassa omansa ja siida itse kokosi alueensa verot sinne. Vedenjakaja tuskin muutenkaan ollut esteenä niin tärkeälle asialle kuin verotukselle. Inarin seutu taas oli vedenjakajan takana tai edessä riippuen mistä valtakunnasta sitä katsoo. Jossain vaiheessa se oli kolmen valtakunnan yhteisveroaluetta. Sinne pääsi Kemijoen latvoilta polkua pitkin.

jussipussi kirjoitti:Rukiinviljelystä minulla ei ole muuta tietoa, kuin se että se on ollut vielä viimevuosisadalla ja sen aikaisilla lajikkeilla hyvin harvinainen viljelyskasvi siellä. Ohra oli pääasiallisin vilja lajike, jota pohjoisessa viljeltiin. Viimeksi kun tästä keskustelimme toit esille kaskirukiin ja pikaisella googlauksella selvisi, että se on vielä tavallista lajiketta pidemmän kasvuajan vaativa. Ohran kaskeaminen vaatii lehtipuuvaltaisen metsän ja Kuolajärven seudut ovat havupuuvaltaisia. En tiedä mikä todellinen syy kaskeajien pysähtymiseen Kuusamoon oli, mutta em seikat vaikuttaisivat järkeen käyviltä.

Oleellista on se, että 1700-luvulla alue kelpasi maataloudelle. Pitäisi miettiä, mikä oli erona sata vuotta aiempaan tilanteeseen.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja korhoant » 27 Tammi 2018 20:36

sumu kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Rekonpoika kirjoitti:Jos perinteinen sukututkimus tosiaan väittää että itälappilaiset ovat paikallisia (saamelaisia) eivätkä enimmäkseen suomalaisia niin sitten tiedettyä suurempi suomalaisvaikutus on. Sillä geneettisesti itälappilaiset ovat enimmäkseen suomalaisia.


Kyllä useammankin harrastelijtutkijan arviot ovat tällaisia lisäksi Enbuska ainakin on muistini mukaan oikeista tutkijoista esittänyt samaa.

Eikö selitykseksi kelpaa se, että itälappilaisilla ja suomalaisilla on huomattavasti enemmän yhteistä etelän paleoperimää, kuin nykysaamelaisilla?

Etelässä Kjelmöy on vaikuttanut lievempänä kun taas Jäämerellä se on ollut puhtaimillaan.

Kannattaisi selvittää suomalaisen muuttoliikkeen lähtöalueet sukututkimuksen keinoin ja pohtia niiden alueiden vanhempaa perimän saamelais osuutta .

Kävi joutessani läpi Sotkamon rippikirjan 1683 - 97 ja jo siitä löytyy yhdeksän perhettä, jotka on menneet Lappiin:
Lauri Pekanpoika Huusko ja vaimo Riitta Hannuntytär
Heikki Huovinen ja 6 lasta
Matti Huovinen ja 2 lasta
Pekka Heikinpoika Heikkinen ja veljen tytär Margreta 1687
Matti l Kärkkäisen vaimo Elin P Pohjolainen
Jöns Kaikkonen ja vaimo Karin Hyttinen, 6 lasta
Tapani Mustonen, vaimo Kerttu Pesonen ja 5 lasta
Pekka Mustonen ja vaimo Vappu Korhotar
Juho h Sopanen, vaimo Liisa H Hyrkätär ja 2 lasta

Tämä on vain yhdestä rippikirjasta ja yhdestä pitäjästä ja sen kahdesta kylästä Alasotkamosta ja Yläsotkamosta, mitä sitten on siirtynyt muista pitäjistä?
Tuo Pekka Mustonen on minun YFull osumissani nyt Kuusamossa N-Z19830, kolmantena nimetyissä osumanani.
335453 N1c1 - CTS12908 > N-Y21583 > N-Y21582 > N-Z20909/N-Y21581 > N-FGC72591
mtDNA: H2a1
korhoant
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 330
Liittynyt: 13 Elo 2014 20:21

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja jussipussi » 27 Tammi 2018 21:21

sumu kirjoitti:Jussipussille : Kuinka määrittelet itä lapin,mielestäni se on Kemijoen vesistöä ja asutus etelästä on levinnyt jokien myötä ?



Niinhän se Kemijärvi kuuluu itälappiin. Pitäisi aina kirjoittaa huolellisesti. Nyt olen tarkoittanut Kemin kylää ja Kuolajärven aluetta.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3098
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: SMBE 2017 abstracts: Levänluhta, Northern Europe

ViestiKirjoittaja jussipussi » 27 Tammi 2018 21:47

[quote="korhoant"]Kävi joutessani läpi Sotkamon rippikirjan 1683 - 97 ja jo siitä löytyy yhdeksän perhettä, jotka on menneet Lappiin:
[b]Lauri Pekanpoika Huusko ja vaimo Riitta Hannuntytär
Heikki Huovinen ja 6 lasta
Matti Huovinen ja 2 lasta
Pekka Heikinpoika Heikkinen ja veljen tytär Margreta 1687
Matti l Kärkkäisen vaimo Elin P Pohjolainen
Jöns Kaikkonen ja vaimo Karin Hyttinen, 6 lasta
Tapani Mustonen, vaimo Kerttu Pesonen ja 5 lasta
Pekka Mustonen ja vaimo Vappu Korhotar
Juho h Sopanen, vaimo Liisa H Hyrkätär ja 2 lasta[/b]
Tämä on vain yhdestä rippikirjasta ja yhdestä pitäjästä ja sen kahdesta kylästä Alasotkamosta ja Yläsotkamosta, mitä sitten on siirtynyt muista pitäjistä?
Tuo Pekka Mustonen on minun YFull osumissani nyt Kuusamossa N-Z19830, kolmantena nimetyissä osumanani.[/quote]

Menihän sinne väkeä. Muistaakseni Heikkisen duku peräti Sallaan noista, Kuusamon kautta, mutta pointti oli, että Kuolajärven (Sallan) ja Kemin kylän (Savukoski) vähän.

Mikäs noissa lainauksissa tökkii?
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3098
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

EdellinenSeuraava

Paluu Uutiset ja tutkimukset

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa