Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Geenivertailut suomalaisten ja Venäjän alueen kansojen kesken todistaa sen.
Miten ne voivat todistaa mitään kielestä? Mikä on tämä mullistava metodi, jolla näet nykygeeneistä menneisyyden kielitilanteen?
Sama menetelmä, jolla yhdistetään steppekulttuuri ie-kielten leviämiseen. Jos kahdesta paikasta löydetään yhteneviä geeni- ja kielijälkiä. Vastasin hypoteesiisi esigermaanisista kielikontakteista Venäjällä.
Tuo menetelmä on "näennäinen korrelaatio." Se on toki arvausta parempi menetelmä, ja usein paras jonka edes voimme saavuttaa. Esimerkiksi uralilaisen kielikunnan kohdalla ei ylivertaista korrelaatiota löydy mihinkään isälinjaan eikä ainakaan toistaiseksi autosomaaliseen komponenttiinkaan.
Sigfrid kirjoitti:Sinun mielestäsi esigermaani liikkuivat idästä länteen itämerensuomalaisten ajamina. IE-kielten länsi-migraatio (Baltia-Keski-Eurooppa) tapahtui kuitenkin jo 3000eaa, joten olihan siinä hyvää aikaa kehittyä sopivassa sopessa esigermaaniksi jo hyvän aikaa ennen ensimmäistäkään itämerensuomalaista alueella (esimerkiksi Suomessa). Jos avuksi tarvitaan itämerensuomalaisia, niin heitä olisi pitänyt odotella Venäjällä 2500 vuotta.
Niin, en toki väitä, että olisi pitänyt odottaa itämerensuomalaisia. Kuten kirjoitin, esigermaanit levittäytyivät/siirtyivät länteen joko tönittyinä tai muuten vain edellä.
Nuorakeraaminen kulttuurialue yhdistetään perustelluimmin luoteisindoeurooppalaiseen murteeseen, josta siis kehittyivät germaani, baltoslaavi, itaali, keltti ja ilmeisesti mm. illyyri/albaani, traakia ja mahdollisesti etenkin koillisosissa sittemmin kadonneitakin (viimeistään uralilaisten syrjäyttämiä) kielihaaroja.
Nuorakeramiikka levisi Skandinaviaan vasta hieman ensimmäistä aaltoa myöhemmin, noin 2800 eKr. Suomesta ja/tai Baltiasta. Tähän on kuitenkin aika mahdoton vielä yhdistää esigermaaneja, koska tuohon aikaan ehkä vasta varhaiskantaurali oli tulossa Siperiasta Uralin yli Euroopan puolelle. Kuitenkin kielikontaktit ovat olleet jatkuvia ja alkaneet viimeistään Keski-Volgalla vuoden 2000 eKr. tienoilla (kantauralin kaudella).
Vanhakantaista luoteisindoeurooppaa on kuitenkin puhuttu paikoitellen vielä toisella vuosituhannella eKr. Levikiltään suomalais-permiläisiä ovat sellaiset luoteisindoeuroopan tasoa edustavat sanat, jotka kuitenkin lasketaan esigermaanisiksi, koska joko itse sana on säilynyt vain germaanissa tai koska sanamuoto/johdos on sellainen, jota tavataan vain germaanissa.
Koska nämä sanat on selvästi omaksuttu vasta toisella vuosituhannella eKr. Volgalla, niin voidaan olla aika varmoja siitä, että germaaninen kielihaara ei voinut alkaa syntyä Skandinaviassa jo tuhat vuotta aikaisemmin! Sekin on epäuskottavaa, että koko laaja alue Volgalta Ruotsiin olisi ollut esigermaanin puhuma-aluetta.
Muinaiset kulttuuripiirit eivät olleet automaattisesti yksikielisiä ja yksietnisiä. Seima-Turbino-ilmiönkin ajatellaan levinneen arjalaisten ja uralilaisten yhteisistä ponnisteluista. Mikä ettei länsipäässä - Suomenlahden rannikoilla - bisnes olisi ollut esigermaanien hallussa? Seima-Turbino-pronssejahan löytyy Länsi-Suomesta ja Ruotsista asti. Sitten taas heti perään skandinaavinen pronssikulttuuri levisi aika nätisti Suomen ja Viron rannikoille. Kyse voisi olla esigermaanin päivittymisestä paleogermaaniksi; nyt germaaninen ydinalue olisi siis vasta siirtynyt Skandinavian puolelle toisen vuosituhannen lopulla eKr.