Kinaporin kalifi kirjoitti:Johannes kirjoitti:Sanastoa (esim. siis "purje") olisi voinut lainautua joko suoraan skandinaaveilta tai itämerensuomalaisten välityksellä.
Olisi voinut, mutta miksi skandinaavit eivät itse käyttäneet tätä purje-sanastoa enää 1200-luvulla? Voisi tietysti olla mahdollista, että germaaninen merenkulkusanasto on periytynyt sellaiselta ryhmältä, jonka oma sanasto oli alkanut eriytyä muiden germaaninpuhujien sanastosta, siitä puuttui esim. latinalaisperäinen segel-sanasto. Proto- tai itägermaaneja?
Palaan mahdollisen selityksen ja esimerkin vuoksi tuohon aiemman kommenttini loppukevennykseen (monot, hetekat ja hyla). Suomen alueella on varmastikin hiihdetty muutaman tuhannnen vuoden ajan. Hekin, joita nyt kutsumme suomalaisiksi ja jotka ovat puhuneet suomalaisugrilaista kieltä, ovat osanneet hiihtää satoja vuosia. Kun suomalaiset nykyisin lähtevät hiihtämään tai laskettelemaan, he panevat melkein aina jalkaansa hiihtojalkineet, joista he käyttävät nimeä
mono. Miksi? Sana
mono tässä merkityksessä 'hiihtokenkä' on kuitenkin tullut kieleen vasta v. 1932, kun Jussi Monosen omistama kenkätehdas
Lahden Saapas- ja Lapikasteollisuus järjesti nimikilpailun yhteisestä nimestä yhtiön tekemille tuotteille. Kilpailun voitti ehdotus
mono.
Noista saamen kielen lainojen ajoituksista en osaa - kuten kirjoitin - sanoa mitään. Aina noin vuoteen 800 jaa asti se kieli, jota nykyisin nimitämme kantaskandinaaviksi (
urnordiska), oli kuitenkin hyvin yhtenäinen ja sen puhuma-alue varsin pieni. Muutokset ja uudet sanat saattoivat levitä nopeasti. Täällä on mietitty muutoksia purjeen rakenteessa. Voisin kuvitella, että mikäli siinä tapahtui jokin merkittävä kehitysaskel, se saattoi tuoda mukanaan myös uuden sanan. Kuvittelen mielessäni seuraavanlaista kohtausta jossain tuon ajan satamassa:
Mies 1 (alus I) - "Terve mieheen! Teillä on sitten vielä tuo vanha myötatuulentuulenpyytäjä, "purje". Vieläkö se toimii?
Mies 2 (alus II) - "Terve, terve! Joo, kyllä se vielä on ihan hyvä."
Mies 1 (alus I) - "Meillä on tällainen "segel", se on aivan uutta mallia. Leikattu kankaasta. Ja kato, nää
kiinnityksetkin on ihan uudenlaiset."
Mies 2 (alus II) - "No jo on. Tosi hieno! Mistäs noita "segeleitä" oikein saa, ja onko ne kalliita?"
(Vrt. myös toisen ketjun keskustelu raudasta ja sen nimistä ja kelttilainan leviämisestä germaanikieltenkin alueelle.)
LISÄYS 4.3.2015:Saattaa myös todella olla niin, ettei skandinaaveilla ole ollut minkäänlaista nimeä 'purjeelle', ennen kuin varsinaiset, kankaiset purjeet tulivat käyttöön (mahdollisesti siis joskus 700-luvulla), ja että "segel"-sana tuli yhtä aikaa tarkoitteen kanssa. Tai jos joitain tuulta pyytäviä viritelmiä on ollut käytössä, niitä pidettiin mahdollisesti niin erilaisina - voi olla myös nimityksiltään kirjavina - etteivät niiden nimitykset enää siirtyneet kokonaan uudentyyppisille kankaisille "segeleille".
Jos muissakaan germaanikielissä ei ole ollut ollut tätä sanaa
purje merkityksessä 'purje', tulisi ehkä kiinnittää huomiota tuon mahdollisesti siis kantagermaanin sanavartalosta (*
burja-) periytyvän sanan merkitykseen 'myötätuuli' (ks. aiempi kommentti). Sana on edelleenkin olemassa tässä merkityksessä niin islannissa (
byr), norjassa (
bør), tanskassa (
bør) kuin arkaaisena/murteellisena myös ruotsissa (
bör). Ainakin tanskan ja norjan kielten (sekä bokmål että nynorsk) merkityksissä esiintyy myös '(suotuisa) purjehdustuuli'. Huom. myös saamen
borjjas 'purje',
borjat 'myötätuuli. 'Ehkäpä sana *
burja- on lainautunut suomalaisugrilaisille/saamelaisille
ensin juuri tässä merkityksessä, josta se sitten on päätynyt nimeksi 'purjeelle' - oli sitten kyseessä millainen tahansa tuulta pyytävä viritelmä, vaikkapa siis rannalta kaadettu tuuhealehtinen puu, joka pistetään myötätuulella (*burja-, genetiivivartalo) pystyyn tuhtoon tehtyyn reikään. "Purjepuusta" tms. jäisi siis vähitellen jäljelle pelkkä "purje". Saamelaisilla/suomalaisugrilaisilla tällainen "purje"-sana olisi sitten mahdollisesti ollut jo niin vakiintunut, etteivät uudet "segelitkään" niitä enää myöhemmin syrjäyttäneet.
PS
Tähän merkitykseen 'myötätuuli' perustuvaa lainautumista on käsitelty myös tämän ketjun alussa.