Pauli Ojanperä kirjoitti:Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?
Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija
Pauli Ojanperä kirjoitti:Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?
Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija
Pauli Ojanperä kirjoitti:Näköjään ainakaan Wiktionary ei seiso ihan suoraselkäisesti Aikion takana:
https://en.m.wiktionary.org/wiki/kaukana
Onko tuo nyt sitten vain mielipide vai onkohan sitä perusteltu jossain?
Jokin Algu olisi ihan kiva suomellekin...
Pauli Ojanperä kirjoitti:Näköjään ainakaan Wiktionary ei seiso ihan suoraselkäisesti Aikion takana:
https://en.m.wiktionary.org/wiki/kaukana
Onko tuo nyt sitten vain mielipide vai onkohan sitä perusteltu jossain?
Jokin Algu olisi ihan kiva suomellekin...
Pystynen kirjoitti:"Suomenkielinen Álgu" on itse asiassa tulossa tässä muutaman vuoden sisään, puikoissa tällä hetkellä tiimi Junttila, Holopainen, Kallio & allekirjoittanut.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Pystynen kirjoitti:"Suomenkielinen Álgu" on itse asiassa tulossa tässä muutaman vuoden sisään, puikoissa tällä hetkellä tiimi Junttila, Holopainen, Kallio & allekirjoittanut.
No johan nyt. Parhaat voimat ovat liikkeellä, joten lienee syytä odottaa ensiluokkaista julkaisua.
Nimen alkulähde on Hyvinkäällä, jossa on kylä nimeltään Kaukas. Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.Ilpo kirjoitti:Lappeenrannassa (Lauritsala) on Kaukaan tehtaat. Siis perusmuoto Kaukas. Nykyisin UPM kymmenen omistuksessa. Onkohan tuolla "kaukas" sanalla yhteyttä tähän Kauka-sanaan?
aikalainen kirjoitti:Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.
Ilpo kirjoitti:Ei ole tiedossa paikallisia koskia Lauritsalassa. Lähinnä on Vuoksi, joka kulkee Imatran seudulta.aikalainen kirjoitti:Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 20 vierailijaa